Vihreän siirtymän ja vihreän työn merkitys on korostunut ilmasto- ja ympäristökriisin myötä. Tässä artikkelissa vihreää työtä käsitellään erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalous on tärkeä keino vihreän siirtymän edistämiseksi, ja kiertotalousratkaisujen kehittäminen vaatii myös uudenlaista osaamista esimerkiksi digitalisaation saralla. Omalta osaltaan osaamistarpeiden muutokseen pyrkii vastaamaan myös VIHTA-hanke, jonka toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa vihreän ja digitaalisen työn osaamista.

Taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa

Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta. Liiallinen luonnonvarojen käyttö on johtanut ilmasto- ja ympäristökriisiin. Tavoitteena on, ettei talouskasvu perustuisi fossiilisiin polttoaineisiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan vähähiilisiin ratkaisuihin, jotka edistävät kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta (Ympäristöministeriö, n.d.). Kiertotaloudella on tärkeä rooli vihreän siirtymän edistämisessä. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuoteen 2035 mennessä, ja Suomi on sitoutunut myös hallitusohjelmassaan kiertotalouden edistämiseen (Valtioneuvosto 2021a).

Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee kestävää kasvua vauhdittamalla vihreän siirtymän ratkaisuja, jotka edistävät Suomen kiertotalous- ja hiilineutraaliustavoitteita. Tavoitteena on myös nostaa Suomi globaaliin kärkeen kiertotalouden saralla, ja ohjelmassa kiertotalous nähdään yhtenä keinona edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Vihreän siirtymän edistäminen on linjassa myös EU:n Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on mm. saavuttaa ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä, ja yksi keino tämän saavuttamiseen on kiertotalous. (Valtioneuvosto 2021a.) Kiertotalouden merkitys vihreän siirtymän edistäjänä nousi esiin myös VIHTA-hankkeessa tehdyissä Helsingin kaupungin työllisyysasiantuntijoiden ja Business Helsingin yritysneuvojien haastatteluissa. Kiertotaloutta pidettiin yhtenä esimerkkinä kestävyysmurrosta edistävästä vihreästä työstä.

Kiertotalous on uusi talousjärjestelmä, jossa pyritään tuottamaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kestävä kiertotalous ottaa huomioon ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Taustalla on ajatus uusista ansaintalogiikoista: tavoitteena on esimerkiksi materiaalien arvon säilyttäminen sekä palveluihin ja muihin jakamistalouden ratkaisuihin panostaminen. (Kiertotalous-Suomi, n.d.) Kiertotalous vähentää luonnonvarojen käyttöä monella tapaa: tuotteita vuokrataan, jaetaan, korjataan ja kierrätetään, ja materiaaleja hyödynnetään kestävästi (Valtioneuvosto, n.d.).

Digitalisaation ja kiertotalouden osaaminen yhdistettävä

Suomen tavoitteena on olla digitaalisen kiertotalouden kärkimaa, ja Suomen kiertotalousohjelman yhtenä tavoitteena on edistää digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta (Valtioneuvosto n.d., Ympäristöministeriö n.d.). Digitalisaatiota voidaan hyödyntää kiertotaloudessa monin tavoin.

Digitalisaation avulla voidaan parantaa resurssitehokkuutta sekä seurata ja ohjata kiertotaloutta (Valtioneuvosto 2021b). Esimerkiksi osana EU:n kestävien tuotteiden aloitetta kehitetään digitaalista tuotepassia, joka tarjoaa tietoa tuotteen elinkaaresta, materiaalisisällöstä ja korjausmahdollisuuksista. (Valtioneuvosto 30.3.2022.) Digitalisaatio tukee materiaalivirtojen jäljitettävyyttä sekä dataan perustuvaa liiketoimintaa ja päätöksentekoa (Valtioneuvosto n.d.). Kiertotaloudessa uusia tekemisen tapoja ja liiketoimintamalleja nousee jo olemassa olevien rinnalle, ja näiden yhdistämisessä datalla ja sen jakamisella on tärkeä rooli (Valtioneuvosto 2021b).
Digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä esimerkiksi tuote palveluna -liiketoimintamallissa, jossa yritykset myyvät asiakkaille palveluita tuotteiden sijaan (Valtioneuvosto 2021b). Digitalisaatiolla on tärkeä rooli myös alustataloudessa. Alustataloudella tarkoitetaan markkinaa, jossa yleensä digitaalinen alusta mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.) VIHTA-hanke on nostanut esiin tällaisia liiketoimintamalleja hyödyntäviä yrityksiä webinaareissaan. Esimerkiksi vaatelainaamo Vaatepuun liiketoimintamallin taustalla on vaate palveluna -ajattelu. Alustataloutta hyödyntävästä yrityksestä hyvä esimerkki on puolestaan GoMore Finland, joka hyödyntää jakamis- ja alustatalouden mahdollisuuksia autonvuokraus- ja leasing-palvelussa.

Vaikka digitalisaatio edistää monin tavoin kiertotaloutta, lisääntyneellä datan käytöllä on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi lisääntyneen energiankulutuksen myötä (Valtioneuvosto 2021b). Lisäksi digitalisaation potentiaalia ei pystytä vielä hyödyntämään täysin kiertotaloudessa, sillä osaamista kiertotalouden periaatteiden ja digitaalisten ratkaisujen yhdistämisestä ei ole tarpeeksi. Suomessa on osaamista kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta, mutta pulaa on molempien alojen osaajista, eikä vuorovaikutusta kiertotalouden ja digitalisaation osaajien välillä ole tarpeeksi. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.) Tämän vuoksi on tärkeää, että osaamista vihreän työn ja digitalisaation saralla edistetään, mikä on ollut yksi VIHTA-hankkeenkin tavoitteista.

Uusia taitoja tulevaisuuden työelämään

Osaamisella, koulutuksella ja jatkuvalla oppimisella on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä, sillä ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi tarvitaan uusia taitoja ja osaamisen kehittämistä (Valtioneuvosto 2021b). Sitran johtavan asiantuntijan Lasse Toivosen VIHTA-hankkeen webinaarissa esittämän puheenvuoron mukaan kestävyysmurros tuo mukanaan uutta työtä, joka vaatii myös uutta osaamista eri aloilta. Tämä näkyy myös kiertotaloudessa, jossa digitalisaation merkityksen kasvu on tuonut mukaan myös osaamistarpeiden muutoksen (Sitra 2022). Vihreään työhön ja digitalisaatioon liittyvät osaamistarpeet nousivat esiin myös VIHTA-hankkeessa toteutetuissa työllisyysasiantuntijoiden ja yritysneuvojien haastatteluissa.

Kiertotalouden ja digitalisaation rajapinnassa osaamista tarvitaan mm. liiketoiminnan kehittämisestä, yritysvastuusta, digitalisaatiosta ja teknologioista sekä ymmärrystä prosesseista ja asiakkaiden tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022). Myös kestävän kehityksen osaaminen ja digitaidot ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden työelämässä (Opetushallitus 2019). Kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamista pidetäänkin tulevaisuuden perusosaamisena monilla aloilla (Valtioneuvosto 30.3.2021). Kiertotalouden myötä eri alojen välille syntyy uudenlaista yhteistyötä, mikä edellyttää myös kykyä toimia verkostoissa sekä yhteistyötaitoja (Sitra 2022).

Toimeenpanevan tason tehtävien uskotaan vähenevän digitalisaation myötä, kun taas tarve asiantuntijoille kasvaa. Digiosaamista tarvitaan kaikilla aloilla, sillä siirtymä kiertotalouteen edellyttää mm. uusien digitaalisten työkalujen ja alustojen hyödyntämistä. Lisäksi tarvitaan uusia osaamisyhdistelmiä ja kykyä työskennellä tiimeissä, joissa on eri alojen osaamista. (Sitra 2022.) Myös yleiset työelämätaidot tukevat selviytymistä työelämän muutoksessa. Tällaisia taitoja ovat mm. kyky oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan. (Maunula 2023, 29.) Helsingin kaupungin yritysneuvojien haastatteluissa yhtenä tärkeänä ominaisuutena pidettiin sitä, että yrittäjä suhtautuu avoimin mielin vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja on valmis kehittämään osaamistaan. Haastatteluissa nousi myös esiin, että työllisyysasiantuntijat ja yritysneuvojat toivovat saavansa lisää tietoa vihreästä siirtymästä, mikä auttaisi keskustelemaan aiheesta asiakkaiden kanssa.

Osaamista kannattaa kehittää jatkuvasti, ja keinoja sen edistämiseksi on monia. On varmistettava, että eri koulutusasteiden opettajilla on riittävät resurssit sekä ajantasainen ja riittävä osaaminen ja tiedot kiertotaloudesta. Osaamista yrityksissä tulee uudistaa kouluttamalla koko henkilöstöä. (Valtioneuvosto 2021b.) Osaamis- ja koulutustarpeita on myös osattava ennakoida, jotta tulevaisuuden osaamistarpeisiin voidaan vastata ajoissa. Kiertotalouden osaajista on jo pulaa monilla toimialoilla. Lisäksi on varmistettava, että jokaisella alalla on riittävä perusosaaminen, jonka päälle voidaan rakentaa tehtäväkohtaista kiertotalousosaamista työssä oppimalla tai täydennyskoulutuksen avulla. (Sitra 2022.) Työ- ja elinkeinoministeriö (2022) suosittelee kiertotalous- ja digiosaamisen vahvistamiseksi esimerkiksi eri toimijoita yhteen saattavien tieto- ja koulutusalustojen kokoamista yhteen sekä koulutuspilottia, jossa oppilaitokset ja yritykset yhdessä kehittäisivät eri rajapinnat ylittävää osaamista, koulutusta ja jatkuvaa oppimista.

VIHTA-hanke vihreän osaamisen edistäjänä

Digiosaaminen on tärkeässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Tämä tuo hyvin esiin sitä, mikä merkitys osaamisen kehittämisellä on vihreän siirtymän edistämisessä. Onkin siis tärkeää pyrkiä varmistamaan, että osaamistarpeiden muutos tunnistetaan ajoissa ja osaamista kehitetään.

Ratkaisuja vihreän ja digiosaamisen edistämiseen tarjoaa myös VIHTA-hanke. Hankkeessa on pyritty vahvistamaan Helsingin kaupungin työllisyysasiantuntijoiden ja yritysneuvojien vihreän työn ja digitalisaation osaamista mm. lyhytkoulutuksilla, järjestämällä webinaareja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyen sekä julkaisemalla työkirja, jossa näihin teemoihin pureudutaan syvemmin. Vahvistamalla työllisyysasiantuntijoiden ja yrittäjyysneuvojien vihreää osaamista voidaan vaikuttaa positiivisesti myös työnhakijoiden ja yrittäjien osaamiseen, mikä puolestaan auttaa vastaamaan vihreän siirtymän tuomiin osaamistarpeisen muutokseen.

VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön on ESR-rahoitteinen hanke, jonka toteuttavat 3AMK-yhteistyössä Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia. Hanke pyrkii vahvistamaan digitalisaation ja vihreän työn osaamista. Hankkeen kohderyhmänä ovat Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysneuvojat sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstö.

Lähteet:

• Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden asiantuntijat, 11 henkilöä. 2023. Anonyymit haastattelut. Haastattelija Jani Siirilä. 19. ja 20.1.2023.
• Helsingin kaupungin yritysneuvojat, 5 henkilöä. 2023. Anonyymit haastattelut. Haastattelijat Pauliina Pöyry ja Eva Holmberg. 17.4, 19.4. ja 26.4.2023.
• Kiertotalous-Suomi n.d. Kiertotalous vie yhteiskuntaa kestävän kehityksen polulle. Luettu 24.3.2023.
• Maunula, S. 2023. Vihreä osaaminen vihreän siirtymän mahdollistajana. Teoksessa Siirilä, J (toim.). Vihreä siirtymä & digitalisaatio. Työkirja asiantuntijoille ja opettajille. Luettu 3.5.2023.
• Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035 – Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Luettu 24.3.2023
• Sitra 2022. Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä – Katsaus osaamistarpeisiin rakennus-, kemian- ja teknologia-alalla. Luettu 24.3.2023.
• Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit – Nykytila, tavoitearkkitehtuuri ja toimenpiteet. Luettu 24.3.2023.
• Ympäristöministeriö n.d. Mitä on vihreä siirtymä? Luettu 24.3.2023
• Valtioneuvosto 2021a. Suomen kestävän kasvun ohjelma – Elpymis- ja palautumissuunnitelma. Luettu 24.3.2023
• Valtioneuvosto 2021b. Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Luettu 24.3.2023.
• Valtioneuvosto 30.3.2022. EU:n kiertotalouspaketti: pitkäikäisempiä tuotteita, parempaa tuotesuunnittelua, pienempää ympäristökuormaa ja kestäviä tekstiilejä. Luettu 24.3.2023.
• Valtioneuvosto n.d. Tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden kestävä perusta. Luettu 24.3.2023
• VIHTA 15.11.2022a. Vaatepuu Oy:n yritysesittely. Webinaari. Katsottu 24.3.2023.
• VIHTA 15.11.2022b, Vihreä siirtymä megatrendinä. Webinaari. Katsottu 24.3.2023.
• VIHTA 22.11.2022, GoMore yritysesittely. Webinaari. Katsottu 24.3.2023.