Tsunami eli hyökyaalto syntyy, kun mannerlaatat liikahtavat. Tsunamivertaus ja mannerlaattojen liikahdukset kohdistuvat tässä artikkelissa rakenteilla olevaan uuteen vastuullisempaan talousjärjestelmään. Vastuullisuustyö muuttuu, koska EU:n parlamentin sekä komission vihreän siirtymän edistämiseksi on laadittu uutta velvoittavaa lainsäädäntöä. EU:n Vihreän kehityksen ohjelmaa (Green deal) ja siihen kytkeytyviä lainsäädäntöpaketteja on päivitetty viimeisen vuoden aikana ja esimerkiksi EU:n yritysvastuudirektiiviä CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), joka kohdistuu tällä hetkellä yli 250 henkeä työllistävien yritysten arvoketjuihin. (Euroopan Unionin virallinen lehti 2022). Käytännössä käynnissä oleva talouden murros tarkoittaa sitä, että jokainen tekee näkyväksi omat vastuullisuusrakenteet niin alihankintaketjuissa kuin toimintaympäristön kumppanuusrakenteissa.

Yritysmaailmassa puhutaan yritysvastuudirektiiviin liittyvästä ESG-kokonaisuudesta (Environment, Social and Government). Uudessa lainsäädäntötyön toimeenpanossa käydään läpi, miten voidaan toteuttaa luontopohjaisia ratkaisuja ja vahvistaa yhteiskuntavastuun toimenpiteitä. Se perusta, jolle olemme rakentaneet toimintojamme, on muutoksessa, koska ilmasto- ja ympäristötekijät huomioidaan tasavertaisesti talouden ja sosiaalisten tekijöiden kanssa. Vastuullinen, kestävään kehitykseen tähtäävä toiminta on kannustettavaa ja edelläkävijöiden ominaisuus. Se koskee kaikkia uuden velvoittavamman lainsäädännön myötä (Elinkeinoelämän keskusliitto 2022).

Aikaisemmat kannustavat ja globaalisti tehdyt sopimukset eivät ole riittäneet ja siksi planeetan säilymiseksi sekä ruoka- ja vesiturvan vahvistamiseksi tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, miten eri yritykset ja organisaatiot voivat huomioida omassa toiminnassaan paikalliset, alueelliset ja rajoja ylittävät arvoketjut sekä kantavat vastuuta yhteisestä ympäristöstämme. YK:n Agenda 2030 SDG (Sustainable Development Goals) luo suuntaviivoja arvioinnille ja kehittämiselle 17 eri päätavoitteen kautta. Näiden tavoitteiden alaisia vaikutuksia kolmansiin maihin ja ketjujen kautta planetaarisuuteen arvioidaan esimerkiksi köyhyyden poistamisen, veden ja energian sekä tasa-arvon ja osaamisen kehittymisen osalta. (YK 2021). Kaikkien eri toimijoiden globaalilla yhteistyöllä on merkitystä.

Planetaarisuus vastuullisuudessa

Usein tsunamia ei havaita ennen kuin vesi vetäytyy rantavedestä. Se iskee voimalla aiheuttaen tuhoa ja muuttaen rakenteita. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot heijastuvat Suomeen muun muassa raaka-aine- ja materiaalivirtojen heikkenemisenä vaikuttaen olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintatapoihin. Vastuullinen, kestävään kehitykseen vaikuttava toiminta on yhteistyön ja varautumisen vahvistamista – yrityksille halutaan vahvempaa roolia yhteiskuntavastuun rakentamisessa (Huttunen 2023). Ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden vahvistamisella on kiire. Uudessa kokonaisvaltaisemmassa työssä näkyy globaali toimintaympäristö suhteessa yksilöön. Käytännössä globaalin toimintaympäristömme on perustuttava kunnioitukseen ja tasavertaisuuteen yhdenvertaisuuden ohella. Tähän tarvitaan planetaarista sosio-kulttuurisuuden rakentamista, jossa on kyse uuden kestävyysosaamisen rakentamisesta (Salonen & al. 2023). Tässä muutoksessa tarvitsemme kaikkien yhteistyöverkostoja ja osaamista laaja-alaisesti. Kukaan ei voi toimia yksin, vaan yhteistyö eri toimialojen ja osaajien kanssa on välttämätöntä, jotta osaamme rakentaa ihmisen ymmärryskyvyn kokoisia vastuullisuustuotteita ja palveluita.

Nyt tarvittavat planetaarisen vastuullisuuden teemat olivat esillä kesällä 2023 päättyneessä Laurean Vihreä vastuu -hankkeessa. Hankkeessa planetaarisuutta sivuttiin liiketoiminnan eri vastuullisuuden osa-alueiden tunnistamisen kautta. (Lilja 2023a). Planetaarisuutta vahvistavien vastuullisuuden osa-alueiden tunnistamiseksi hankkeessa muotoiltiin yritysvastuun palvelumalli tilitoimistoille. Palvelumallin ja yritysten vastuullisuusraportoinnin tueksi muotoiltiin samassa yhteydessä sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuuseen kohdistuvia kysymyksiä. Kysymysten avulla yritys tunnistaa liiketoimintansa vastuullisuustason ja toimintansa vaikutuksia kestävään kehitykseen sekä hahmottaa omia tulevia mahdollisuuksia ja kehityskohteita. (Sivén 2023.)

Vihreän kehityksen ohjelmakokonaisuus

Nyt tapahtuu paljon vastuullisuuden ja kestävän kehityksen saralla, koska se on välttämätöntä planetaarisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Vastuullisuus on vahvistunut vähitellen. Saara Lilja osallistui Valtioneuvostossa vuonna 2019 EU:n vihreän, kestävän rahoituksen kriteerien määrittelyyn (Euroopan Unioni 2020), joka mahdollistaa kuuden ympäristöteeman avulla kestävyyden rakentamisen. Euroopan unionin yhteisenä tavoitteen on kokonaisuuden ja laaja-alaisuuden sidonnaisuudet, kuten kuviossa 1 havainnollistuu (Euroopan Parlamentti 2020).

Komissiossa on rakennettu kriteerit vastuullisuudelle ns. EU taksonomiaan. Kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen ympäristötavoitteisiin tullaan nyt käytännössä rakentamaan se mitä vastuullisuustyö on. Vastuullisuudella tavoitellaan siis näitä seuraavia ympäristötavoitteita:

1. ilmastonmuutoksen hillintä
2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
4. kiertotalous
5. saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu sekä ennallistaminen. (Lilja, 2021).

Nyt varaudumme parhaiten tulevaan, kun yhdessä rakennamme ymmärrystä sille mitä on vastuullisuus omassa toiminnassa? Mitä ympäristötavoitteet tarkoittavat käytännössä konkreettisina tekoina?

Green deal, Vihreän kehityksen ohjelma ohjaa niin yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin toimintaa vahvistaen tulevaisuuden kantokyvyn parantamista. Direktiivit, säädökset ja kansalliset lainsäädännöt tarkentavat osaltaan maakohtaisia Vihreän kehityksen maakohtaisia tavoitteita ja vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti niin planetaarisuuteen kuin muihin vastuullisen ja kestävän kehityksen alaisen toiminnan vahvistumiseen. Jokaisen toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen ja sillä on merkitystä, vaikka vieläkään esimerkiksi kaikki pk-yritykset eivät ole sisäistäneet oman liiketoimintansa merkitystä tässä kokonaisuudessa. YK:n SDG-arvioinnit, arvoketjuissa edistettävät vastuullisuusvaateet ja kestävyystietojen vertailut sekä erilaiset tarkastelut tulevaisuuden tavoitteissa ohjaavat sekä tämänhetkisiä että tulevaisuuden päätöksiä sekä maapallon planetaarista elämän laatua.

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toisiaan sivuavia ja täydentäviä viitekehyksiä on useita EU:n CSRD:ssä on huomioitu YK:n Agenda 2030 ja ESG-viitekehys pääasiallisina vaikuttajina sisältäen yksittäisiä täsmennyksiä muualta. Tässä kokonaisuudessa planetaarisuuden ohella ihmisarvo ja sosiokulttuuriset tekijät ovat tärkeitä osa-alueita taloudellisen vastuullisuuden tukien näiden käytännön toteutumista. Esimerkiksi Vihreä vastuu -hankkeessa tehdyn palvelumallin ja yritysvastuu-kyselyn avulla yritykset voivat asettaa itsellensä konkreettisia tavoitteita vastuullisen liiketoiminnan osalta sekä seurata vastuullisuuden kehityskaartaan vastuullisuusraportoinnin avulla.

Kirjoittajatiedot:

Saara Lilja on Emergenssi Oyn toimitusjohtaja, joka kouluttaa kestävyysmurroksessa yrityksiä ja organisaatioita. Hän on kouluttanut valtioneuvostossa sekä pitänyt luentoja esimerkiksi Hankenilla, Laureassa ja Vaasan kauppakorkeakoulussa. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja filosofian maisteri. Tietoisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi hän käyttää valokuvataidetta työnsä tukena.

Suvi Sivén toimii liiketalouden lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa kouluttaen mm. vastuullisuuden näkökulmia osana liiketaloutta ja toimien asiantuntijana Vastuullisuus- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen pk-ja startup-yritysten henkilöstölle -hankkeessa jatkaen ja jakaen Vihreä vastuu -hankkeen projektipäällikkönä syvennettyä osaamista.

Lähteet:

• Elinkeinoelämän keskusliitto 2022. Opas pk-yrityksille: näin varaudut yritysvastuun EU-lainsäädäntöön. Viitattu 25.10.2023.
• Euroopan Parlamentti. Ajankohtaista. Pääaiheet. Talous. EU määrittää kriteerit vihreälle rahoitukselle. Viitattu 25.10.2023. EU määrittää kriteerit vihreälle rahoitukselle. 7.7.2020.
• Euroopan Unioni. 2020. Third edition. The ’EU Legislation in Progress’ briefings are updated at key stages throughout the legislative procedure. Viitattu 6.11.2023. Sustainable finance – EU taxonomy (europa.eu)
• Euroopan Unionin virallinen lehti. 2022. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). Viitattu 25.10.2023. EUR-Lex – 32022L2464 – FI – EUR-Lex (europa.eu)
• Euroopan Unionin virallinen verkkosivusto. Rahoitus. Yritysraportointi ja auditointi. Yritysraportointi. Corporate sustainability reporting. Viitattu 25.10.2023.
• Euroopan Unionin virallinen verkkosivusto. Strategia ja toimintapolitiikka. Painopisteet. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Viitattu 25.10.2023. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (europa.eu)
• Huttunen, L. 2023. Euroopan Unionin yritysvastuudirektiivi muuttaa yritysvastuun valvottavaksi .LAB Open 4.8.2023 Viitattu 25.10.2023.
• Lilja, S. 2023a. UN’s Sustainable development and digitalization lecture on 23.10.2023. Course Structure of Fundamentals of sustainable digitalization – introduction to regulation, analytics and security, University of Vaasa, School of Accounting and Finance, Business Law.
• Lilja, S. 2023b. Planetaarisuus ja vastuullisuus. Esitys. Vihreä vastuu -hankkeen päätöseminaari 6.6.2023.
• Salonen, A.O., Laininen, E., Hämäläinen, J. & Sterling, S. 2023. A Theory of Planetary Social Pedagogy. Wiley. 13.10.2023.
• Sivén, S. 2023. Vastuullisuuden palvelumalli, yritysvastuukysely ja viestintä. Viitattu 6.11.2023. Vastuullisuuden palvelumalli, yritysvastuukysely ja viestintä (theseus.fi)
• YK. Yhdistyneet Kansakunnat. 2021. Sustainable Development Goals. Viitattu 06.11.2023