Vihreästä siirtymästä ja siihen liittyvästä osaamisesta on puhuttu viime vuosina paljon sekä kansallisella että EU-tasolla. Monille suomalaisille työnantajille kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän asiat näyttäytyvät edelleen kuitenkin melko abstraktina ilmiönä. Pahimmillaan se voi johtaa keinotekoiseen tai pinnalliseen ’viherpesuun’ liiketoiminnassa. Vihreä siirtymä haastaakin työnantajat, työntekijät ja työnhakijat uudistumaan sekä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja osaamistaan uudesta näkökulmasta. Uudistuminen tarkoittaa uusien asioiden oppimista ja opettelua, omaksumista ja soveltamista sekä kykyä tehdä hankittu vihreä osaaminen näkyväksi. Koulutusorganisaatioilla ja niiden opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on keskeinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri työtehtävissä tarvittavaa vihreää osaamista ja sitä, mitä vihreä osaaminen on.
Kuva: Ojus Jaiswal / Unsplash
Vihreä siirtymä asettaa osaamisen ja sen tunnistamisen monelta osin uuteen valoon. Euroopan neuvosto on tuoreessa tiedonannossaan (2023) kehottanut EU-jäsenmaita muun muassa tuomaan yhteen koulutuksen järjestäjiä, tutkimusorganisaatioita, työnantajia, työmarkkinaosapuolia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä määrittämään yhdessä vihreän siirtymän edellyttämiä uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeita sekä kehittämään tunnistettuihin osaamistarpeisiin koulutustarjontaa. Samoin tiedonannossa kannustetaan jäsenmaita vahvistamaan opettajien, kouluttajien ja ohjausalan ammattilaisten peruskoulutusta ja jatkuvaa kehittymistä, jotta he saavat vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi tarvittavaa uutta osaamista. Nämä asiantuntijaryhmät ovat avainasemassa tukemassa yksilöiden osallistumista vihreää siirtymää koskeviin oppimis-, täydennys- tai uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin.
Kaikki eri elämänalueilla – työssä, koulutuksessa, harrastuksissa ja arjessa – karttuva ja kehittyvä uusi osaaminen on arvokasta vihreässä siirtymässä. Vihreää siirtymää ja sen edellyttämiä tietoja ja taitoja sivutaan myös työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti asettaman osaamisen tunnistamisen työryhmän väliraportissa (Valtioneuvosto 2022). Työryhmä painottaa koulutusten sisältöjen kehittämisen tärkeyttä keinona vastata yhteiskunnan monimuotoistuviin osaamistarpeisiin, kuten vihreät ja digitaaliset tiedot ja taidot. Toimenpiteitä ja työvälineitä tulisikin Suomessa kohdistaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamiseksi. Tällä tavoin yksilön olisi mahdollista helpommin sanoittaa eri tavoin hankkimaansa ja vihreässä siirtymässä tarvittavaa osaamista itselleen, työelämälle ja yhteiskunnalle.
Osaava työvoima ajattelee ja toimii vihreästi
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030), EU:n vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) ja korkeakoulutasolla Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelma 2030 linjaavat vihreän siirtymän tavoitteita ja toimenpiteitä sekä tunnistavat tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, mihin suuntaan osaamista pitää työmarkkinoilla tulevaisuudessa kehittää.
Vihreästi ajatteleva ja toimiva ammattitaitoinen työvoima on ratkaisevan tärkeää yrityksille ja koko Suomelle matkalla kohti kestävää yhteiskuntaa ja taloutta sekä tulevaisuuden hyvinvointia. Vihreää siirtymää varten tarvitsemme kaikissa työtehtävissä uusia tietoja ja taitoja, jatkuvaa oppimista ja muutoksensietokykyä, mutta ennen kaikkea ajatuksia tuulettavaa ja asenteita ravistelevaa uudenlaista ymmärrystä sekä aktiivista vuorovaikutusta eri sektoreiden välillä.
Monelle käsite ’vihreä osaaminen’ on kuitenkin epäselvä, eikä aina ole täyttä varmuutta siitä, mitä tietoja ja taitoja siihen kuuluu. Sen vuoksi tarvitaan luokitteluja ja jäsennyksiä, jotka tyypittelevät ja konkretisoivat vihreää osaamista. Esimerkiksi LinkedIn-verkkoalustan julkaiseman selvityksen (2022) perusteella eri työtehtävät edellyttävät eri asteista vihreää osaamista. Globaalitrendi on kohti työtehtäviä, joissa tarvitaan entistä enemmän vihreää kompetenssia lähivuosina. Työtehtävien vihreyttä voidaan jakaa neljään eri luokkaan (kuva 1.):
- Vihreä työ edellyttää huomattavaa ja kokonaisvaltaista vihreää osaamista.
- Vihertävä työ voi periaatteessa hoitua ilman erityisiä vihreitä taitoja, joskin useimmiten työssä näitä taitoja ja valmiuksia tarvitaan.
- Viherryspotentiaalia sisältävä työ vaatii ainakin yhtä vihreää taitoa, mutta se voidaan hoitaa myös ilman niitä.
- Ei-vihreä työ on mahdollista tehdä ilman minkäänlaista vihreää osaamista.
Kuva 1. Eri työtehtävien vihreyden aste (LinkedIn 2022)
Euroopan unionin yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre) tarjoaa tieteellistä asiantuntemusta ja osaamista lukuisilta tieteenaloilta EU:n politiikanalojen tueksi. Näin myös kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää koskevissa kysymyksissä. Vuonna 2022 ilmestyi tutkimuskeskuksen Euroopan komissiolle tuottama julkaisu ’GreenComp – Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys’. Se tarjoaa tietoa, taitoa ja asenteita, joita kaikenikäiset oppijat tarvitsevat vihreää siirtymää varten. Julkaisussa esitellään vihreän osaamisen (green competences) neljä osaamisaluetta:
- Kestävyysarvojen ilmentäminen – Kestävyyden arvostaminen, oikeudenmukaisuuden tukeminen, luonnon tärkeyden tunnustaminen.
- Kestävyyden monitahoisuuden hallinta – Järjestelmälähtöinen ajattelu, kriittinen ajattelu, ongelman rajaaminen.
- Kestävien tulevaisuuksien visiointi – Tulevaisuuslukutaito, sopeutumiskyky, tutkiva ajattelu
- Kestävyystoiminta – Poliittinen toimijuus, yhteistyö, yksilön aloitteellisuus.
Osaamiskehys on nimensä mukaisesti tarkoitettu kehikoksi, joka luo puitteet vihreään osaamiseen liittyvien kysymysten ja ulottuvuuksien tarkasteluun ja jäsentämiseen suhteessa kulloiseenkin työtehtävään ja kontekstiin. Kehikko ei sellaisenaan anna suoria vastauksia siihen, mitä vihreitä tietoja, taitoja ja asenteita tietyssä tehtävässä tarvitaan, mutta se mahdollistaa esimerkiksi työyhteisön, opiskelijaryhmän tai koululuokan yhteisen keskustelun ja pohdiskelun aiheesta.
Vihreys vaatii aikaa
Työnantajien on välttämätöntä ymmärtää se, että vihreät tiedot ja taidot ovat olennainen osa henkilöstön osaamisen kehittämistä ja yksilön urasuunnittelua tänä päivänä. Uusi vihreä osaaminen ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan sen kerryttäminen edellyttää toistoa, kertausta ja harjoittelua. Harjoittelulla voidaan vahvistaa juuri niitä taitoja tai osa-alueita, joita ei vielä täysin hallita, mutta jotka halutaan ottaa haltuun. Uusien taitojen harjoittelu ja siihen sitoutuminen onnistuu, mikäli osaamisen kehittymistä tuetaan ammattitaitoisella uraohjauksella, taitavalla opetuksella ja osaavalla mentoroinnilla. Ohjaajien, opettajien ja mentorien antama rakentava ja kannustava henkilökohtainen palaute motivoi jatkamaan vihreän osaamisen hankkimista ja tuo samalla ymmärrystä siihen, miten oma osaaminen kehittyy suhteessa työmarkkinoiden kestävän kehityksen tarpeisiin.
Kirjoittajatiedot:
FT, KTM Mika Launikari toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen TKI-asiantuntijana.
Lähdeluettelo
