Teknologian kehittyminen mahdollistaa yhä moninaisempia tapoja kommunikoida verkon ylitse. Tutkimukset kertovat, että verkko-opinnon onnistuminen on yhteydessä vuorovaikutuksen onnistumiseen: mitä enemmän vuorovaikutusta, sitä paremmin opiskelijat sitoutuvat opintoon (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2010). Vuorovaikutuksen vähäisyys tai yksipuolisuus sekä yhteisöllisyyden tunteen puuttuminen ovat usein syynä verkko-opintojen keskeytykselle. Kerromme tässä artikkelissa verkossa toteutettavan opinnon käynnistyksen vaiheista ja annamme vinkkejä niihin omien käytäntöön perustuvien havaintojemme pohjalta.

Verkossa tarjottavien korkeakouluopintojen haasteena on korkea keskeytysprosentti. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteisissä CampusOnline verkko-opinnoissa vain 38 % opiskelijoista suoritti opintojakson hyväksytysti vuonna 2019 (Arene 2019). Syitä keskeytyksiin on monia, kuten vähäinen sitoutuminen tai opiskelijan heikot ajanhallinnan sekä itseohjautuvuuden taidot. Yksi opiskelijan sitoutumista ja motivaatiota lisäävä tekijä on pedagogisesti hyvin toteutettu opinnon orientaatiovaihe. Se luo positiivisen ja oppimiseen kannustavan ilmapiirin. Opiskelija voi saada innostavan ja mielekkään ensivaikutelman hyvin täytetystä opinnon toteutuskuvauksesta. Myös verkossa tapahtuva ensimmäinen kohtaaminen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa on tärkeää sitouttamisen kannalta.

Varmista hyvä ensivaikutelma opinnosta

Peppi-järjestelmään, opinnon toteutussuunnitelmaan, päivitetään toteutuksen tiedot ennen opinnoille ilmoittautumisten alkamista. Toteutussuunnitelman teko aloitetaan päivittämällä opinnon alkamis- ja päättymisajankohdat. Järjestelmään lisätään myöhemmin, ryhmäkohtaisten ajoitusten varmistuttua, tarkat opetusajankohdat ja koulutussuunnittelija julkaisee kalenterimerkinnät opiskelijoille nähtäväksi. Opinnon toteutusajan tulee olla oikein riittävän aikaisin, koska ennen opinnon kalenterimerkintöjen julkaisua Pepin toteutusaikatieto on opiskelijoille ainoa tietolähde. Toteutussuunnitelmaan kirjoitetaan tarvittavat perus-, kuvaus- ja arviointitiedot. Monipuolisen ja tarkan opetuskuvauksen avulla opiskelijoilla on mahdollisuus selvittää opinnon sisältöä ja sen tärkeyttä oman tutkintonsa kannalta. Toteutussuunnitelman avulla opiskelijat rakentavat aikataulujaan.

Opinnon toteutussuunnitelma on tärkeä työkalu myös johdolle, opintopäälliköille, tutoropettajille ja opintosihteereille. On varsin yleistä, että tutoropettajat katsovat opiskelijoiden kanssa eri opintojen toteutussuunnitelmia. Opiskelijoille tulee voida välittää tieto opintoon liittyvistä keskeisistä järjestelyistä mahdollisimman aikaisin. Toteutusten suunnittelun avuksi henkilöstöintraan on laadittu toteutuksen tarkistuslista (Nykänen 2021). Tarkistuslistassa on yksityiskohtaisesti työvaiheita ennen ilmoittautumisen alkua, ennen opintojakson alkua, opinnon aikana sekä opinnon päättyessä ja päättymisen jälkeen.

Työtilan etusivun tai työtilan orientaatiomoduulin, kurssi-infon julkaiseminen jo ennen opinnon alkua on suositeltavaa. Työtilan etusivulta opiskelijat voivat lukea tietoja tulevista opinnoista ja kurssi-infon sivuilta opiskelijat voivat tutustua jo ennakkoon opinnon toteuttamiseen liittyviin asioihin.

Käytä ennakkotehtävää opintoon perehtymisen tukena

Opiskelijat on mahdollista saada perehtymään opinnon tietoperustaan ja muuhun sisältöön ennakkotehtävän avulla. Ennakkotehtävä poistaa usein opinnon alusta tehtäväruuhkaa ja näin opiskelijoille jää enemmän aikaa perehtyä orientaation sisältöön. Ennakkotehtävä soveltuu erityisesti monimuoto-opetukseen ja verkko-opintoihin, koska tehtävää voidaan käyttää karsivana tehtävänä.

Tehtävän määräaikaan mennessä tehneet opiskelijat voivat aloittaa kurssin. Mikäli ennakkotehtävä on karsiva tehtävä, se tulisi mainita selkeästi toteutussuunnitelman opetuskohdan, toteutustavassa ja ennakkotehtävän palautuspäivä tulisi mainita kohdassa toteutuksen tärkeät päivämäärät. Karsivan tehtävän käytön yleistyessä toimintatapa tulee opiskelijoille tutummaksi ja opiskelijoiden vaatimukset päästä opinnolle ilman tehtävän tekoa vähenee.

Hyödynnä kaariajattelua orientaatiosessiossa

On suositeltavaa, että kokonaan verkossa toteutettavat opinnot käynnistetään verkkotapaamisella, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen. Orientaatiosession suunnittelussa voi hyödyntää oppimiskaareen perustuvaa oppimisen muotoilumallia. Se pohjautuu tanskalaisen Kaos Pilot -koulun luomaan Learning Arches Design -menetelmään. Sen avulla pyritään tuottamaan innostavia ja haasteellisia oppimisen tiloja, jotka rohkaisevat opiskelijaa osallistumaan, tekemään yhteistyötä ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan (Kavanagh 2019; Alanko-Turunen 2021). Kaariajattelun mukaisesti verkkotapaaminen jaetaan karkeasti kolmeen eri vaiheeseen: laskeutuminen sessioon ja virittäytyminen (set), pitäminen (hold), laskeutuminen sekä reflektointi (land) (Kavanagh 2019).

Verkkotapaamisen alussa opiskelijat laskeutuvat omasta arjesta yhteiseen tilaan. Huomioi kukin tulija tervetulotoivotuksella, mikäli ryhmän koko mahdollistaa sen.  Sen jälkeen seuraa virittäytyminen oppimisen äärelle. Virittäytyminen on pitkälti odotusten hallintaa. Se antaa muodon sessiolle ja sitouttaa yhteiseen toimintaan. Sovi tässä kohtaa pelisäännöistä: puheenvuoron pyytäminen, kameran käyttö, jne.

Opiskelijoiden ja opettajien pienimuotoiseen esittäytymiseen on hyvä käyttää aikaa verkkotapaamisen alussa, tervehtimisen jälkeen. Jokainen opiskelija laittaa kameran päälle ja kertoo vaikkapa yhden ajatuksen alkavasta opinnosta tai millä mielin hän juuri laskeutui omasta arjesta yhteiseen tilaan. Verkkotapaamiset ovat usein lyhytkestoisia ja sisällöltään intensiivisiä, mutta esittäytymisestä on hyötyä opiskelijoiden tiimiytymisessä. On huomattavasti miellyttävämpää kutsua tiimiin henkilöä, jonka on nähnyt ja kuullut verkossa, kuin pyytää tiimiin jäseniä pelkän nimen perusteella mustalla ruudulla.

Kaariajattelun mukaisesti opiskeltava sisältö tulee virittäytymisen jälkeen vasta tässä vaiheessa (pitäminen), koska on tärkeää ensin luoda suotuisat olosuhteet oppimiselle (Alanko-Turunen 2021). Esittele tässä kohtaa opinnon oppimispolku, siihen liittyvät sisältö- ja taitotavoitteet sekä arviointikäytänteet. Mikäli opiskelijat eivät ole toisilleen entuudestaan tuttuja, käytä aikaa ryhmäytymisen tukemiseen esimerkiksi tutustumiskeskustelun avulla.

Opinnon esittelyyn on hyvä varata riittävästä aikaa, jotta opiskelijoille jää aikaa opinnon kulun ymmärtämiseen ja kysymysten esittämiseen. Opinnon kulkua kannattaa esitellä eri näkökulmista, tehtävät kokonaisuutena –kuvio, aikataulun tärkeät päivämäärät ja tehtävälistaus, jossa on esitetty tehtävien tuottama osaaminen, arviointi ja arvio tehtävän tekoon tarvittavasta ajasta.

Verkkosession loppua kohden seuraa laskeutumisvaihe, jossa kerrataan ja arvioidaan opittua sekä annetaan palautetta. Siihen liittyy myös reflektointia omasta oppimisesta. (Alanko-Turunen 2021.)  Kuvio 1. esittää verkkosession kaarta.

Oppimisen kaariajattelua voi soveltaa  myös koko opinnon tasolla, jolloin sen voi ajatella jakautuvan seuraavasti: orientaatio, tietoperustaan perehtyminen & soveltaminen ja reflektio.

Hyvin verkkoympäristöön rakennettu orientaatiomoduuli motivoi opiskelijaa

Rakenna oppimisympäristöön orientaatio-osio ennen varsinaista sisältöä. Sen sisältö voi olla samankaltainen kuin verkon yli toteutettavassa orientaatiosessiossa: mahdollinen ennakkotehtävä, mahdollisuus tutustua muihin ryhmän opiskelijoihin, opiskelijan motivointi, mahdollisuus aikaisemman osaamisen tunnistamiseen tai opinnon keskeisten käsitteiden avaaminen. (Marstio & Karjalainen 2016.). Useat korkeakoulut tarjoavat opettajien käyttöön valmiita työtilapohjia, joihin on rakennettu orientaatiomoduulin runko ja sisältöä valmiiksi.

Opinnon oppimispolun visualisoiminen edellyttää opinnon katsomista opiskelijan silmin. Parhaassa tapauksessa tällainen visualisointi toimii karttana opiskelijalle ja hän voi yhdellä silmäyksellä saada kokonaiskuvan opinnosta. Kuviossa 2 on esimerkki opintojakson tiekartasta.

Oppimisen etenemistä voi visualisoida aikataulun avulla. Se auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ajankäyttöään. Riittävän yksityiskohtainen aikataulu tukee itsenäistä opiskelua. Aikatauluun on merkitty tekemistä myös väliviikoille, jolloin verkkotapaamisia ei ole.  Tehtäväpalautukset on merkitty korostetusti, vaikka palautusajankohdat ovat näkyvissä myös työtilan tehtäväpalautuksissa. Kuviossa 3 on esimerkki opinnon kolmen ensimmäisen viikon aikataulusta.

Orientaatiomoduuliin kuuluu myös opettajien esittäytyminen. Esittäytyminen voi olla lyhyt esittelyteksti ja valokuva tai muutaman minuutin videotallenne. Opiskelijan sitoutuminen opintoon usein vahvistuu, kun opettaja kertoo itsestään jotain hieman enemmän ja vapaamuotoisemmin, vaikkapa lempimietelause tai jotain harrastuksesta.

Lopuksi

Verkossa toteutettavan opinnon käynnistämisen suunnittelu ja valmistelu on pieni, mutta opiskelijoiden sitouttamisen kannalta varsin tärkeä osa sitä suunnittelutyötä, jota täysin verkossa toteutettava opetus edellyttää. Tätä työtä tukevat valmiit työtilapohjat, joita useissa korkeakouluissa onkin jo käytössä. Haasteena on saada opettajat hyödyntämään niitä mahdollisimman laajasti.

Lähteet:

• Alanko-Turunen, M. 2021. Oppimiskaaria muotoilemassa – perusteita, prosesseja ja pohdintoja. Teoksessa Marstio, T. (toim.) Pedagogista uusistumista oppimisen muotoilun avulla. Laurea ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/505722  (Luettu 22.1.2022)
• Arene. 13.11.2019. Opiskelua ristiin rastiin. Verkkosivu. https://www.arene.fi/ajankohtaista/opiskelua-ristiin-rastiin/ (Luettu 23.1.2022)
• Kavanagh, S. 2019. Learning arch design: users’ manual. https://www.academia.edu/40605001/LEARNING_ARCH_DESIGN_USERS_MANUAL (Luettu 22.1.2022)
• Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen A. & Nevgi, A. 2010. Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajille
• Marstio, T. & Karjalainen, H. 2016. Verkko-oppimisen muotoilua – pedagoginen prosessi ohjaa oppimista. Teoksessa Wiitakorpi, I., Marstio, T. & Mattila, A. (toim.) Digimakupaloja korkeakouluopettajille. Laurea julkaisut 64. https://www.theseus.fi/handle/10024/110706 (Luettu 23.1.2022)
• Nykänen, A. 2021. Henkilöstöintra. Toteutuksen tarkistuslista. Espoo: Laurea-ammattikorkeakoulu, Viitattu 20.1.2022. https://laureauas.sharepoint.com/sites/staffFin_opetuksensuunnittelujatoteutus/SitePages/Toteutuksen-tarkistuslista.aspx