Virtuaalitodellisuus (Virtual reality=VR) ja virtuaalilasit päästävät oppijan lähemmäksi todenmukaisia oppimistilanteita ja voivat tarjota näin uudenlaisia oppimiskokemuksia. Virtuaalilasit ovat yhdenlainen tapa tarkastella virtuaalista todellisuutta ja oppia erilaisia asioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan VR-lasien käytön tarjoamia mahdollisuuksia sekä hyötyjä opetuksessa ja opiskelijan oppimisessa perustuen aikaisempaan tutkittuun tietoon. Lisäksi artikkelissa kuvataan VR-lasien käyttöä ja kokemuksia Laureassa osana Anatomia ja fysiologia -opintojaksoa.

Virtuaalitodellisuus ja virtuaalilasien käyttö

Virtuaalitodellisuudessa oppijan toiminta perustuu käyttäjän aistien, kuten näkö- kuulo-, tunto- ja tasapainoaistin manipulointiin virtuaaliteknologian avulla (Virtual reality society 2017). VR-teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi päähän kiinnitettävien näyttöjen ja käsiohjainten avulla, mitä kutsutaan virtuaalilaseiksi.

Virtuaalilasien avulla voidaan harjoitella erilaisia hoitotyön tilanteita toistetusti ja turvallisesti. Virtuaalitodellisuus ja virtuaalilasit voivat mahdollistaa esimerkiksi potilaan tilan huononemisen ennakoinnin harjoittelun potilasturvallisesti, ketään vaarantamatta. (Koivisto ym. 2016a.)

Virtuaalilasien avulla käyttäjä pääsee näkemään ympärillään keinotekoisesti luotuja asioita ja ympäristön mikä on yleensä pyritty luomaan mahdollisimman todellisuutta muistuttavaksi. Virtuaalilasien avulla on myös mahdollista mennä täysin kuvitteelliseen ympäristöön. Virtuaalitodellisuudessa ja virtuaalilaseissa voidaan hyödyntää myös erilaisia aistiärsykkeitä, kuten ääntä, mitkä voimistavat käyttäjän kokemusta.

Virtuaalitodellisuuden hyödyt opetuksessa ja opiskelijan oppimisessa

Virtuaalitodellisuuden käytön hyödyt on nähty jo kauan ja kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut myös hoitoalalla viime vuosina (Botha ym. 2021, Hardie ym. 2020, Kardong-Edgren ym. 2019, Salovaara-Hiltunen ym. 2019). Virtuaalitodellisuuden käytön on todettu tehostavan opiskelijoiden oppimista erilaisissa tilanteissa (Johnston ym. 2017, Pulijala ym. 2018, Real ym. 2017), kuten esimerkiksi elvytysharjoittelussa (Creutzfeldt ym. 2016). Virtuaalitodellisuuden hyödyntämisellä opetuksessa on todettu olevan positiivinen vaikutus sairaanhoitajaopiskelijoiden teoriatietämyksen (Padilha ym. 2019). Hoitotyön koulutuksessa virtuaalitodellisuuden aitous on osoittautunut motivoivimmaksi tekijäksi (Koivisto ym. 2018).

Virtuaalilasien käytön kokemukset ovat olleet myös erilaisissa tutkimuksissa positiivisia (Botha ym. 2021, Chang & Lai 2021, Saab ym. 2022). Virtuaalilasien käytön on todettu kehittävän opiskelijan päätöksentekotaitoja (Takashi ym. 2020). Sen on todettu lisäävän opiskelijoiden sitoutumista, itsenäistä oppimista (Pottle 2019), opiskelijoiden opiskelutyytyväisyyttä (Padilha ym. 2019) sekä opiskelijan itseluottamusta (Pulijala ym. 2018).

Oppimisen kannalta keskeinen tekijä virtuaalilasien käytössä on käyttäjän immersiivisyys, millä tarkoitetaan tekijän läsnäoloa eli tunnetta olla aidosti paikalla. Immersiivisyys ja vuorovaikutuksellisuus ympäristön kanssa ovat keskeisiä tekijöitä VR:n käytössä, mitkä saavat sen tuntumaan käyttäjästä mahdollisimman todelliselta. (Paíno Ambrosio & Rodríguez Fidalgo 2020, North & North 2016.) Immersiivisyyden tiedetään lisäävän myös oppimista (Farra ym. 2018).

Haasteena VR-lasien hyödyntämiselle opetuksessa on pidetty tekniikan käyttöä. Teknisen tuen merkitystä korostetaan virtuaalilasien käytössä (Mäkinen ym. 2023). Joillekin käyttäjille VR-lasit voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, huimausta tai silmien rasitusta (Yildirim 2020). Tämä on hyvä huomioida opetusta suunnitellessa.

VR-lasien hyödyntäminen Anatomia ja fysiologia -opintojaksolla

Olemme Laureassa hyödyntäneet VR-laseja ja 3D Organon VR Anatomy -sovellusta anatomian ja fysiologian opetuksessa. VR-laseja on hyödynnetty opintojakson työpajapäivissä anatomisten rakenteiden kertaamisessa. Lisäksi olemme tarkastelleet VR-lasien avulla, opettajan ohjaamana erilaisia fysiologisia tapahtumia ja toimintoja ihmisen elimistössä. VR-lasit ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuuden päästä tarkastelemaan ja näkemään anatomisia rakenteita läheltä ja niin, että ne näyttäytyvät autenttisesti, kuten oikeallakin ihmisellä. Suullinen palaute opiskelijoilta on ollut toistaiseksi positiivista ja lasien käyttöä on toivottu lisää opetukseen. Erityisesti opiskelijat ovat olleet innoissaan siitä kuinka autenttisen kuvan VR-lasien avulla on mahdollista saada ihmisen elimistä. Osa opiskelijoista on myös sanoittanut, että VR-lasien avulla saatujen kokemusten avulla on helpompi ymmärtää, miten jokin elin toimii ihmiskehossa tai mistä osista se muodostuu. VR-lasien avulla oppimista on kuvattu myös kivaksi ja uudenlaiseksi tavaksi opiskella.

Oma kokemukseni VR-lasien käytöstä lehtorina on ollut myös positiivinen. Opiskelijat ovat olleet silmin nähden innostuneita työpajoissa ja vastaavanlaisia tilanteita on toivottu lisää. Joillakin opiskelijoilla silmälasien käyttö ja VR-lasien yhdistäminen toi haasteita käytölle, sillä silmälasit eivät oikein istu VR-lasien alle. Toistaiseksi VR-laseja on meillä käytössä muutamia, näin ollen opetustilanteeseen voi ottaa kerrallaan vain muutaman opiskelijan. Yksi opiskelijoista on käyttänyt laseja ja muut tarkkailevat tilannetta isolta seinälle heijastettavalta näytöltä.

Opettajan roolina on ollut tukea VR-lasien käyttäjää harjoitustilanteessa sekä samalla kuvata muulle ryhmälle tilannetta ja samalla sanoittaa sitä mikä oppimisen kannalta on tilanteessa oleellista. VR-lasien käyttö on teknisesti vaatinut sen, että opettaja on koko ajan vierellä ja ohjeistanut tekniikan käytössä. Tämä vie paljon opettajan työaikaa. Pienryhmätyöskentely VR-lasien kanssa on vaatinut tarkkaa suunnittelua sisällöllisesti, on hyvä pohtia ja rajata opiskelijalle se mitä siinä hetkessä haluamme nähdä, ja mitkä ovat sen hetken oppimisen tavoitteet, sillä VR-lasien tarjoamat mahdollisuudet ovat tässä yksittäisessäkin ohjelmassa laajat. Lisäksi on hyvä suunnitella huolella tilanteen ajankäyttö kokonaisuutena, sekä ryhmäkoko jotta oppiminen ja opiskelu on kaikille mielekästä.

Lopuksi

Kokemukseni VR-lasien käytössä opetuksessa ovat olleet hyviä ja tarkoituksenani on jatkaa niiden hyödyntämistä opetuksessani myös tulevaisuudessa. Koen, että VR-lasien avulla voidaan tarjota opiskelijalle uudenlainen tapa oppia ja nähdä asioiden todellinen luonne autenttisemmin. Uskon että esimerkiksi anatomian ja fysiologian opinnoissa tämä voi tukea oppimista. Virtuaalilasien käyttö sairaanhoitajakoulutuksessa on vasta aluillaan. Tulevaisuudessa pääsemme toivottavasti hyödyntämään, kokeilemaan ja arvioimaan laajemminkin virtuaalilasien mahdollisuuksia erilaisten ohjelmien avulla.

Julkaisu on tehty osana Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimaa MAKU-hanketta, jossa kokeillaan, tutkitaan ja kehitetään erilaisia moniaistillisia lähestymistapoja työelämässä tarvittavan kielen oppimiseen. Virtuaalitodellisuuden tarjoamat mahdollisuudet ja niiden käyttö ovat yksi hankkeessa lähestyttävistä teemoista. Mukana hankkeessa ovat Haaga-Helia, Arffman Oy ja Lingsoft Oy. (MAKU-Hanke – Laurea-Ammattikorkeakoulu n.d.)

Lähteet:

• Botha, B., De Wet, L., & Botma, Y. 2021. Undergraduate nursing student experiences in using immersive virtual reality to manage a patient with a foreign object in the right lung. Clinical Simulation in Nursing 56, 76– 83.
• Chang, Y. M. & Lai, C. L. 2021. Exploring the experiences of nursing students in using immersive virtual reality to learn nursing skills. Nurse Education Today, 97.
• Creutzfeldt, J., Hedman, L., Felländer-Tsai, L. 2016. Cardiopulmonary resuscitation training by avatars: a qualitative study of medical students’ experiences using a multiplayer virtual world. JMIR Serious Games 2016;4:e22.
• Farra, S., Smith, S. & Ulrich, D. 2018. The student experience with varying immersion levels of virtual reality simulation. Nurse Education Perspectives, 39(2), 99– 101.
• Hardie, P., Darley, A., Carroll, L., Redmond, C., Campbell, A. & Jarvis, S. 2020. Nursing & midwifery students’ experience of immersive virtual reality storytelling: An evaluative study. BMC Nursing, 19(1), 78.
• Johnston, A., Rae, J., Ariotti, N., Bailey, B., Lija, A., Webb, R., Ferguson, C., Maher, S., Davis, TP., Webb, RI., McGhee, J & Parton, RG. 2017. Journey to the centre of the cell: Virtual reality immersion into scientific data. 19(2), 105-110. Luettu 30.8.2023.
• Kardong-Edgren, S., Breitkreuz, K., Werb, M., Foreman, S. & Ellertson, A. 2019. Evaluating the usability of a second-generation virtual reality game for refreshing sterile urinary catheterization skills. Nurse Eductor, 44(3), 137– 141.
• Koivisto, J.-M., Haavisto, E., Niemi, H., Haho, P., Nylund, S. & Multisilta, J. 2018. Design principles for simulation games for learning clinical reasoning: A design-based research approach. Nurse Education Today, 60, 114– 120.
• Koivisto, J.-M., Multisilta, J., Niemi, H., Katajisto, J. & Eriksson, E. 2016a. Learning by playing: A cross-sectional descriptive study of nursing students’ experiences of learning clinical reasoning. Nurse Education Today 45, 22–28.
• MAKU-hanke. Laurea-Ammattikorkeakoulu. n.d. Viitattu 6.9.2023.
• North, M. M. & North, S. M. 2016. A comparative study of sense of presence of virtual reality and immersive environments. Australasian Journal of Information Systems 20, 1– 15.
• Padilha, JM., Machado, PP., Ribeir, A., Ramos, J., Costa, P.2019. Clinical Virtual Simulation in Nursing Education: Randomized Controlled Trial. Journal of Medical Internet Research 2019;21(3):e11529.
• Paíno Ambrosio, A & Rodríguez Fidalgo, M. I. 2020. Past, present and future of virtual reality: Analysis of its technological variables and definitions. Culture & History Digital Journal, 9(1), 10.
• Pottle, J. 2019. Virtual reality and the transformation of medical education. Future Healthcare Journal. 6(3): 181–185.
• Saab, M., Landers, M., Murphy, D., O’Mahony, B., Cooke, E., O’Driscoll, M. & Hegarty, J. 2022. Nursing students’ views of using virtual reality in healthcare: A qualitative study. Journal of Clinical Nursing, 31(9–10), 1228– 1242.
• Salovaara-Hiltunen, M., Heikkinen, K. & Koivisto, J.-M. 2019. User experience and learning in a 4D virtual reality simulation game. International Journal of Serious Games, 6(4), 49– 66.
• Yildirim, C. 2020. A review of deep learning approaches to EEG-based classification of cybersickness in virtual reality. Viitattu 8.5.2023
• Virtual reality society. 2017. What is Virtual Reality? Luettu 25.8.2023.
• Pulijala, Y., Ma, M., Pears, M., Peebles, D & Ayoub, A. 2018. Effectiveness of Immersive Virtual Reality in Surgical Training-A Randomized Control Trial. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery: Official Journal of the American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons 76(5), 1065-1072.
• Real, FJ., DeBlasio, D., Beck, AF., Ollberding, NJ., Davis, D., Cruse, B., Samaan, Z., McLinden, D & Klein, MD. 2017. A virtual reality curriculum for pediatric residents decreases rates of influenza vaccine refusal. Academic Pediatrics 17(4), 431-435.
• Takashi, W., Yasuharu, T., Meiko, O., Kazumichi, O. 2020. The Utility of Virtual Patient Simulations for Clinical Reasoning Education. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020, 17(15), 5325.