Tuntuuko työpäivä raskaalta? Vetääkö arjen murheet mielen matalaksi? Kärsitkö stressistä? Kaikki tietävät luonnon hyvinvointivaikutuksista, mutta entä virtuaalisen luonnon vaikutukset? Voiko teknologian tuottamilla luontokokemuksilla olla yhtä lailla vaikutuksia hyvinvointiin? Kyllä voi! Virtuaaliset luontokokemukset kohottavat mielialaa, vähentävät stressiä ja lisäävät työn sujuvuutta. Virkistä vaivattomasti kehoa ja mieltäsi: laita video päälle, kuulokkeet korville ja sukella virtuaalimetsään!
Laureassa toteutettiin kevään 2021 aikana osana Työsuojelurahaston rahoittamaa ELuontoluotsi -hanketta erilaisia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvien menetelmien pilotointeja (Pietikäinen ym. 2021). Hankkeessa arvioitiin niin virtuaalisten kuin aitojen luontokokemusten koettuja hyvinvointivaikutuksia ja toimivuutta osana työpäivää. Tässä artikkelissa kerromme yhden organisaation etätyöläisten ja toimistotyöntekijöiden toteuttamien virtuaalisten luontoharjoitteiden vaikutuksista. Menetelmien pilotointiin osallistui yhteensä 11 henkilöä.
Virtuaalisten luontotaukojen pilotoinnin toteutus
Työyhteisön jäsenten käyttöön tarjottiin valmiina virtuaalisina materiaaleina pysähtyneitä kuvia luonnosta ja luonnon ääniä, liikkuvia luontovideota, sekä erilaisia eläimiä puuhissaan esittävää videota. Pilotoinnin kesto oli kaksi työviikkoa ajalla 19. – 30.4.2021. Tänä aikana oli mahdollista pitää taukoa harjoitteiden tekemisestä kaksi päivää. Osallistujia pyydettiin taukojen aikana reflektoimaan omia tuntemuksiaan ja pohtimaan mahdollisia eroavaisuuksia työhyvinvoinnin kokemisessa verrattuna niihin päiviin, joina hän kokeili virtuaalisia luontomenetelmiä. Pilotoitavien YouTube-videoiden parissa ohjattiin viettämään aikaa vähintään muutama minuutti päivässä. Tällöin ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin kiireisen työarjen tauottamiseen.
Pilotointiin osallistujat arvioivat menetelmien vaikutuksia täyttämällä sähköisen arviointilomakkeen jokaisen virtuaalisen luontotauon jälkeen. Lomakkeessa pilotoijat arvioivat koettua mielialaa, stressiä ja työn sujuvuutta 5 – asteisella asteikolla ennen ja jälkeen tehdyn harjoituksen. He kirjasivat lomakkeeseen myös käyttämänsä virtuaalisen menetelmän ja harjoituksen keston. Kyselyn lopussa pilotoijilla oli mahdollisuus avoimesti kertoa harjoituksen herättämistä ajatuksista ja tuntemuksista. ”Vapaapäivinä” täytettävässä lomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kokivatko he harjoituksen tekemättä jättämisellä olleen vaikutusta työpäivänsä kulkuun.
Tulokset
Pilotoinnin ensimmäisellä viikolla osallistujat valitsivat virtuaalisille elpymishetkilleen tarjolla olleista vaihtoehdoista vaihtelevasti eri videoita. Toisella viikolla pilotoijat olivat ehtineet tutustua videoihin, joten suosikit alkoivat näkyä. Video, joka kulki nimellä ”Metsän äänet” valittiin sisällöksi 58 % tauoista. Kyseisen videon metsämaisemassa näkyi liikettä vain veden liplatuksen ja puiden lehtien havinan muodossa. Tämän lintujen ja veden ääniin keskittyvän videon suosion syiksi vastaajat mainitsivat muun muassa sen, että luontovideoiden katsominen oli tuntunut keinotekoiselta ja vasta silmät kiinni kuuntelu antoi mielelle luvan rauhoittua ja vaeltaa. Osalle vastaajista tuntui olevan helpompaa uppoutua aidompaan luontokokemukseen äänimaiseman kuin pelkän kuvan kautta.
Videoiden parissa oli selvästi suosituinta viettää 6 – 10 minuuttia, mutta pari pilotoijaa rauhoittui videoiden parissa yli 15 minuuttia. Pilotoinnissa saatiin viitteitä siitä, että elpymiseen tarvittavassa ajassa on yksilöllistä vaihtelua. Eräs loppukyselyyn vastanneista kertoi huomanneensa positiivisia vaikutuksia vasta yli 7 minuutin harjoituksilla. Virtuaalisten luontokokemusten hyödyntäminen vaikuttaisi olevan myös oppimisprosessi, sillä useat vastaajat kertoivat kokeneensa pilotointijakson alussa keskittymisongelmia.
Virtuaalisen luontokokemuksen positiiviset vaikutukset mielialaan, koettuun stressiin ja työn sujuvuuteen, tulivat kyselyjen yhteenvedossa selkeästi esille. Harjoitukset koettiin tehokkaimmiksi mielialan kohentamisessa. Mielialan keskiarvo koheni vastausten perusteella harjoituksen aikana 0,7 yksikköä. Koetun stressin keskiarvo pieneni harjoituksen myötä keskimäärin 0,6 yksikköä ja töiden koettiin luistavan 0,5 yksikköä paremmin. Vaikutukset olivat samansuuntaisia videosta riippumatta (Kuviot 1-3).
Jotkut vastaajista raportoivat kyselyn avoimissa vastauksissa harjoituksiin liittyviä fyysisiä muutoksia ja muita koettuja myönteisiä vaikutuksia. Eräs pilotoija totesi aktiivisuusrannekkeen mittausten perusteella, että hänen stressitasonsa olivat olleet harjoitepäivinä alhaisempia kuin muina päivinä. Pilotoijat kertoivat myös huomanneensa hengityksensä tasaantuvan ja sykkeen laskevan harjoitteiden aikana. Muutamat kirjoittivat harjoitteiden virkistäneen ja mahdollistaneen paremman keskittymisen töihin heti harjoitteen jälkeen. Yksi vastaajista kuvasi videoon syventymisen tehneen hänet uneliaaksi ja väsyneeksi.
Pilotoijat eivät raportoineet huomattavia eroja olotilassaan päiviltä, joina he eivät olleet katsoneet videoita. Monet kuitenkin totesivat, että harjoitteella olisi voinut olla positiivisia vaikutuksia työpäivän kulkuun, mikäli sen olisi tehnyt. Pilotoijat kertoivat taukojen pitämisen myös unohtuneen helposti kokonaan, kun velvoitetta tauon viettämiseen videoiden parissa ei ollut. Harjoitteen tuoma tauko olikin usein tervetullut ja se koettiin eri tavalla ”luvalliseksi” kuin tauon pitäminen ilman harjoitetta. Useampi vastaaja oli huomannut, että kiireisinä päivinä harjoitus saattoi kuitenkin tuntua myös lisätyöltä.
Loppukyselyssä ehdotettiin erilaisia tapoja harjoitteiden toimivuuden tehostamiseksi. Jaloittelu, makuuasento sekä silmien sulkeminen mainittiin hyvinä keinoina parantaa harjoitteiden toimivuutta ja vaikutuksia. Oli huomattu, että harjoitteiden teko unohtuu helposti työkiireiden keskellä. Yksi pilotoija ehdotti tähän avuksi muistutusta luontovideotauon pitämisestä taukoliikuntasovellus Cuckoon tavoin. Monet olivatkin varmistaneet harjoitteiden tekemisen merkitsemällä muistutuksen pilotoinnista omaan kalenteriinsa. Lisäksi toivottiin mm. videoiden pituuden rajaamista valmiiksi sopivan pituisiksi harjoitteiksi.
Johtopäätökset
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu pitkään ja tutkimusten tulokset ovat osoittaneet, kuinka luonto on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisille elintärkeä hyvinvoinnin lähde (Kaplan 1995; Pouso ym. 2021). Tämän pilotoinnin tuloksissa esille nousi erityisesti luonnon äänien merkitys osana työhyvinvointia edistävää virtuaalista, elvyttävää ja palauttavaa luontokokemusta.
Pilotointiin osallistujat kertoivat lumoutuneensa veden solinasta ja lintujen laulusta, irrottautuneensa hetkeksi työarjesta ja oppineensa löytämään itselle parhaiten sopivia luontokokemuksia. Nämä kokemukset ovat niitä, jotka Kaplan (1995, 173) on määritellyt elvyttävän ympäristön ominaispiirteiksi. Raportoinneista jäi puuttumaan Kaplanin esittämä neljäs ominaispiirre; tunne ympäristön yhtenäisyydestä ja johdonmukaisuudesta. Tähän luontevan selityksen antaa työympäristön ja taukojen ajalle tarjottujen virtuaaliympäristöiden selkeät eroavaisuudet.
Virtuaalisten luontokokemusten äänimaiseman, ja erityisesti lintujen laulun ja veden äänten, on useiden kokeellisten tutkimusten mukaan todettu olevan tärkeässä roolissa luontoon uppoutumisessa ja sen kautta tapahtuvassa stressin lievittymisessä (esim. Annerstedt ym. 2013, Hedblom ym. 2019 ja Ojala ym. 2019). On jopa saatu viitteitä siitä (Annersted ym. 2013), että äänetön metsämaisema voi olla surrealistinen, uhkaava ja epämiellyttävä kokemus, joka herättää epävarmuuden, vaaran ja pelon tunteita.
Nyt toteutetussa pilotoinnissa osa osallistujista koki pelkän virtuaalisen äänimaiseman paremmaksi vaihtoehdoksi kuin visuaalisen ja auditiivisen maiseman yhdistelmän. Ojalan ym. (2019) tutkimuksessa kuitenkin saatiin tilastollisin menetelmin todisteita siitä, että juuri katselemista ja kuuntelua yhdistävät virtuaaliset luontokokemuksilla olisi eniten positiivisia vaikutuksia. Hedblomin ym. (2019) tutkimuksessa virtuaalisissa kokemuksissa vertailuun oli otettu myös tuoksut. Tuloksena oli, että juuri luontoon liittyvillä miellyttäväksi koetuilla tuoksuilla osana multisensorista kokemusta on eniten merkitystä stressitason alentamisessa. On joka tapauksessa selvää sekä tämän että monien muiden pilotointien perusteella, että myös virtuaalisilla luontokokemuksilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.
Mikäli innostut kokeilemaan virtuaalisten luontoharjoitteiden vaikutusta omaan työhyvinvointiisi, löydät luontovideoita runsaasti esim. You tube –palvelusta.
Artikkeli on kirjoitettu Laurean eLuontoluotsi –hankkeen projektipäällikkö Minna Pietikäisen, hankkeen asiantuntija lehtori Hannele Pulkamon ja eLuontoluotsi -hankkeessa projektiopintojaan suorittaneen YAMK-opiskelija Henna Helmisen yhteistyönä. Henna Helminen ohjasi pilotoinnin osallistujia sen toteutuksessa.
Lähteet:
- Annerstedt, M., Jönsson, P., Wallergård, M., Johansson, G., Karlson, B. Grahn, P., Hansen, Å.M. & Währborg, P. 2013. Inducing physiological stress recovery with sounds of nature in a virtual reality forest. Results from a pilot study. Physiology & Behavior, 118, 240 – 250.
- Hedblom, M., Gunnarsson, B., Iravani, B., Knez, I., Schaefer, M., Thorsson, P. & Lundström, J., N., 2019. Reduction of physiological stress by urban green space in a multisensory virtual experiment. Scientific Reports, 9: 10113. Viitattu 2.5.2022. Doi: https://doi.org/10.1038/s41598-019-46099-7.
- Kaplan, S. 1995. The restorative benefits of nature: toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology,15, 169 – 182.
- Ojala, A., Neuvonen, M., Leinikka, M., Huotilainen, M., Yli-Viikari, A. & Tyrväinen, L. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana: Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 35 s. Viitattu 2.5.2022 https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544530/luke-luobio_51_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Pietikäinen, M., Wikström, T., Pulkamo, H., Marin, K. ja Kanervo, R. 2021. eLuontoluotsi työhyvinvoinnin tueksi eLuontoluotsi-hankkeen loppuraportti. Laurea-ammattikorkeakoulu 2021. Viitattu 2.5.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-635-8
- Pouso, S., Borja, A., Fleming, E., Gomez-Baggethun, E., White, M. & Uyarra, M. 2021. Contact with blue-green spaces during the COVID-19 pandemic lockdown beneficial for mental health. Science of Total Environment 756. Viitattu 2.5.2022. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.143984