Virtuaalitodellisuus (VR) antaa mahdollisuuden kokea läsnäolon tunnetta erilaisissa ympäristössä. Se tarjoaa opiskelijoille realistisempia oppimiskokemuksia erilaisten taitojen harjoitteluun. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan harjoitella myös erilaisia hoitotyön tilanteita toistetusti ja turvallisesti.   

Kuva: Have a nice day / Adobe Stock (Laurean education-lisenssi)

Tässä artikkelissa käsittelemme virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä hoitotyön opetuksessa hoitotyön lehtoreiden näkökulmasta. Laurean Otaniemen ja Porvoon kampuksilla toteutettiin keväällä 2024 VR-opetuksen kehittämisprojekti. Sen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kokemuksia tukemaan VR-opetuksen laajempaa käyttöönottoa Laurean hoitotyön koulutusohjelmissa. Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi ”VR-harjoite hoitotyön opetuksessa” – mallinnus, jota voidaan hyödyntää opetuksen suunnittelussa.  

Virtuaalitodellisuus opetuksessa 

VR tarjoaa erilaisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia. Se tarjoaa uudenlaisen simulaatiomenetelmän, joka hyödyntää teknologista kehitystä ja kognitiivisia periaatteita. (Bradley ym. 2024.) Virtuaalisten ratkaisujen käyttö on otettu yhä enemmän käyttöön uudenlaisena opetusmenetelmänä myös hoitotyössä (Pottle 2019, Shead & Olivier 2020).  

Virtuaalisesti luotua maailmaa voidaan tarkastella esimerkiksi virtuaalilasien avulla. Virtuaalitodellisuudessa käyttäjän aisteja, kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja tasapainoaisteja manipuloidaan virtuaaliteknologian avulla (Virtual reality society 2017).   

Tutkimuksissa on todettu virtuaaliteknologian käytön opetuksessa parantaneen opiskelijoiden oppimistuloksia (Johnston ym. 2017, Pulijala ym. 2018, Real ym. 2017). Virtuaaliteknologian käytön on todettu lisäävän myös opiskelijoiden teoriatietämystä (Padilha ym. 2019, Johnston ym. 2017, Kai ym. 2023), sekä päätöksentekotaitoja (Takashi ym. 2020, Kai ym. 2023). Sen on todettu lisäävän hoitajien käytännön taitoja ja niiden pysyvyyttä. Virtuaaliteknologian käyttö lisää myös oppijoiden tyytyväisyyttä. (Kai ym. 2023)  

 Kuva: Ilpo Vuorivirta (2024)

VR-harjoite hoitotyön opetuksessa – mallinnus hoitotyön opetuksen suunnittelun tueksi  

Keväällä 2024 toteutuneen VR-opetuksen kehittämisprojektin tavoitteena oli tuottaa kokemustietoa VR-opetuksen laajemman käyttöönoton tueksi Laurean hoitotyön opetuksessa. Projektin aikana koekäytettiin ABCDE-menetelmää opettavaa VR-harjoitetta.  Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lehtoreiden kokemukset koottiin yhteen kyselylomakkeilla ja projektin tuotoksena syntyi ”VR-harjoite hoitotyön opetuksessa” – mallinnus. Siinä kuvataan opettajan työvaiheet aina opintojakson suunnittelusta itse VR-opetustapahtumaan ja sen reflektointiin. Mallinnus tuo näkyväksi VR-opetuksen hyviä käytänteitä sekä luo yhteistä toimintamallia hoitotyön lehtoreiden tueksi. Mallinnuksen avulla halutaan kannustaa hoitotyön lehtoreita tutustumaan VR-opetukseen ja madaltaa kynnystä ottaa tämä innostava opetusmenetelmä osaksi omaa opetusta. 

Projektissa hoitotyön opetusta haluttiin kehittää oppijalähtöisesti ja yhdessä kokeilemalla. Virtuaalitodellisuuden avulla oppiminen on usein myös hoitotyön opiskelijoille uutta. Heidän palautteensa hyödyntäminen oli projektissa arvokasta. Projektin aikana laadittiin myös suositukset hoitotyön opiskelijan valmistautumisesta VR-opetustapahtumaan sekä opetustapahtumassa toimimiselle, jotta oppimiskokemus olisi mahdollisimman myönteinen ja tukisi oman osaamisen kasvua. Mallinnuksen laatimisessa hyödynnettiin oppimismuotoilun menetelmiä (Mukamas Learning Design 2019). Opiskelijoiden kokemukset kerättiin Tcha-Tokeyn ym. (2018) virtuaalitodellisuuden käyttäjäkokemus-malliin pohjautuvalla kyselylomakkeella.    

Kuva 2. VR-opetuksen työvaiheet ja mallinnuksen otsikointi opettajan ja opiskelijan näkökulmasta (Santanen 2024).   

Oivalluksia VR-harjoitteen hyödyntämisestä hoitotyön opetuksessa  

VR-harjoitteen käyttäminen hoitotyön opetuksessa vaatii opettajalta etukäteissuunnittelua. Sen jälkeen, kun on tehty päätöksiä siitä, missä ja miten harjoitetta voisi hyödyntää, käynnistyy varsinaisesti käytännön toteuttamisen suunnittelu. Opettajan on hyvä hallita välineistö ja tyypilliset häiriötilanteet sekä selvittää, miten mahdollinen tekninen tuki on käytettävissä. Häiriö ohjelmaa käytettäessä muuttaa herkästi harjoitteen luonnetta ja aikatauluja. Toteutuksen suunnitteluun vaikuttaa myös se, tapahtuuko VR-harjoitteen käyttäminen fyysisessä oppimisympäristössä vai etäyhteyksien välityksellä. Opiskelijat tarvitsevat myös etukäteisohjeistuksen valmistautumisesta ja osaamistavoitteista.   

Välittömästi ennen VR-harjoitteen käyttämistä opettaja käynnistää ohjelmiston ja välineet. Opiskelijat pitää ohjeistaa ohjainten käyttämiseen ja VR-tilassa liikkumiseen ja toimimiseen, sekä mahdollisiin haittavaikutuksiin (esim. pahoinvointi) ja miten tilassa toimiminen tarvittaessa keskeytetään tai toimija vaihdetaan. Kokematon VR-lasien käyttäjä voi hyötyä, jos käytettävissä on harjoite, jossa samassa tilassa toimii kaksi opiskelijaa. VR-harjoite ja opiskelijoiden aiempi kokemus VR-lasien käytöstä vaikuttaa siihen, miten opetustapahtuma toteutetaan ja ohjaako opettaja harjoitteen etenemistä. Opettaja voi olla tarvittaessa mukana tilanteessa ja ohjata opiskelijan/t sekä prosessin etenemisen tai vaihtoehtoisesti opettaja etukäteen ohjaa opiskelijat (esim. koko ryhmänä) toimimaan oppimistilanteessa itsenäisesti.  

Harjoitteen aluksi kerrataan vielä osaamistavoitteet ja sovitaan oppimiskokemuksen purkamisen tavasta. Opettaja suunnittelee VR-harjoitteen aikataulutuksen. Toiminta-ajan määrittely harjoitteen tekemiseen voi olla haasteellista. Siihen voi vaikuttaa opiskelijaan liittyvien tekijöiden lisäksi harjoitteen luonne, osaamistavoitteet ja tapahtuman purku. 

Lopuksi

VR-harjoitteiden käyttäminen hoitotyön opetuksessa voi täydentää muuta oppimista. Menetelmänä se voi havainnollistaa esimerkiksi luettua ja voi tarjota harjoitteentekijälle hyvinkin vaikuttavan ja realistisen oppimiskokemuksen. VR-harjoite voisi edistää hoitotyön opinnoissa myös esimerkiksi opiskelijan ongelmanratkaisun ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Mahdollisten haittavaikutusten takia se ei kuitenkaan sovellu aina kaikille opiskelijoille. 

Toteutus vaatii opettajalta resurssia (henkilökohtaista ja organisaatiosta tarjottua) perehtyä välineistöön, käytänteisiin ja tarjolla oleviin ohjelmiin. Se edellyttää opettajalta erityistä suunnittelua siitä, miten harjoite voisi parhaiten palvella opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tietyllä opintojaksolla ja miten sen voisi opintojaksolla käytännössä toteuttaa.   

Haluamme kokemuksillamme rohkaista kaikkia hoitotyön lehtoreita tutustumaan VR-opetuksen mahdollisuuksiin ja hyödyntämään tehtyä mallinnusta oman opetuksen suunnittelussa.   

Lähteet

• Bradley, C., Aebersold, M., DiClimente, L., Flaten, C., Muehlbauer, M., Loomis, A.  2024. Breaking Boundaries: How Immersive Virtual Reality Is Reshaping Nursing Education. Journal of nursing regulation. Volume 15, Issue 2 p28-37July 2024. 
• Johnston, APR., Rae, J., Ariotti, N., Bailey, B., Lija, A., Webb, R., Ferguson, C., Maher, S., Davis, TP., Webb, RI., McGhee, J & Parton, RG. 2017. Journey to the centre of the cell: Virtual reality immersion into scientific data. Traffic, 1-6. Viitattu 22.9.2020.   
• Kai, L., Weiwei, Z., Wei,L., Ting, W., Yanxue, Z. 2023. Effectiveness of virtual reality in nursing education: a systematic review and meta-analysis. BMC Medical Education. volume 23, Article number: 710 (2023).  
• Mukamas Learning Design. 2019. Oppimismuotoilijan työkirja 3.0. Mukamas Learning Design.  
• Padilha, J., Machado, P., Ribeiro, A., Ramos, J., Costa, P. 2019. Clinical virtual simulation in nursing education: randomized controlled trial. Journal of Medical Internet Research 21(3), e14155.   
• Pottle, J. 2019. Virtual reality and the transformation of medical education. Future Healthcare Journal 6 (3), 181–185.
• Pulijala, Y., Ma, M., Pears,M., Peebles, D & Ayoub, A. 2018. Effectiveness of immersive virtual reality in surgical training-a randomized control trial. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery: Official Journal of the American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons 76 (5), 1065-1072.   
• Real, FJ., De Blasio, D., Beck, AF., Ollberding, NJ., Davis, D., Cruse, B., Samaan, Z., Mc Linden, D & Klein, MD. 2017. A virtual reality curriculum for pediatric residents decreases rates of influenza vaccine refusal. Academic Pediatrics 17 (4), 431-435.   
• Shead, DA & Olivier, B. 2020. Traditional or digital health care education. JBI Evidence Synthesis 18 (5), 861-862.   
• Takashi W, Yasuharu T, Meiko O, Kazumichi O. 2020. The utility of virtual patient simulations for clinical reasoning education. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17 (15), 5325. 
• Tcha-Tokey, K., Christmann, O., Loup-Escande, E., Loup, G. & Richir, S. 2018. Towards a model of user experience in immersive virtual environments. Advances in Human– Computer Interaction, 2018, 1– 10.
• Virtual reality society. 2017. What is Virtual Reality? Luettu 25.8.2023.