Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella otettiin käyttöön vuonna 2019 sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) osana opetusta. Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty anatomian ja fysiologian, sisätautien hoitotyön, perhehoitotyön, mielenterveyshoitotyön ja aseptiikan opinnoissa. Anatomian ja fysiologian opinnoissa käytettiin 3D Organon VR Anatomy -sovellusta. Sisätautien hoitotyön ja perhehoitotyön opinnoissa käytettiin ShareCare Pro VR -sovellusta. Lisäksi äitiys- ja lastenneuvolaopintoihin sekä mielenterveyshoitotyön opintoihin on tuotettu hyödynnettäviksi VR-laseilla katsottavia 360-videoita. Aseptiikan opinnoissa hyödynnettiin 3D -kuvia ja 2D -videoita, joita katsottiin VR-laseilla.

Koronapandemian aikana VR-laseja käytettiin systemaattisesti sisätautien hoitotyön opinnoissa Pitkäaikaissairaan hoitotyön opintojaksolla. Opiskelijat perehtyivät ShareCare Pro VR -sovelluksen avulla terveen ihmisen keuhkojen ja sydämen anatomiaan ja fysiologiaan. Lisäksi opiskelijat tutustuivat astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan keuhkoihin, inhaloitavan lääkkeen antamiseen, tupakoitsijan keuhkoihin sekä sepelvaltimoiden tukkeutumiseen ja stentin asennukseen.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käyttökokemuksia virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta.

Tutkimustieto tukee virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opetuksessa

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa mahdollistaa innovatiivisen tavan edistää hoitotyön koulutusta ja sitä kautta potilaiden hoitoa. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään ympäri maailman hoitotyön koulutuksessa, ja tutkimukset osoittavat sen arvon. VR on vaikuttava ja kustannustehokas koulutusväline, jonka avulla opeteltavat asiat ovat toistettavissa. Se mahdollistaa tietojen soveltamisen käytännössä ja virheistä oppimisen. (Pottle 2019; Takala 2017.)

Virtuaalitodellisuudessa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella asioita, joita he eivät kohtaa kliinisissä harjoitteluissa. Tutkimuksissa on tuotu esille, että VR-lasien käyttö edistää opiskelijoiden oppimismahdollisuuksien tasapuolisuutta tarjoten pääsyn sellaisiin kliinisiin ympäristöihin, joihin muuten kaikilla ei ole pääsyä. VR tarjoaa pääsyn tilanteisiin, jotka muistuttavat autenttisia hoitotyön oppimisympäristöjä esimerkiksi kirurgisen hoitotyön, akuutin hoitotyön, lasten hoitotyön ja mielenterveyshoitotyön tilanteissa. (Bracq ym. 2019; Jeon & Park 2021; Kim ym. 2021; Lee ym. 2020; Saab ym. 2021; Yu ym. 2021.)

Hoitotyön koulutuksessa on opiskeltu virtuaalitodellisuutta hyödyntäen potilaan kokemuksia leikkaukseen valmistautumisesta ja siirtymisestä osastolta leikkaussaliin. VR:n avulla opiskelijoilla on mahdollisuus saada käsitys potilaan kuulo- ja näkörajoitteista sekä kehittää käytännön hoitotaitoja. Näitä hoitotaitoja ovat esimerkiksi erilaisten painehaavojen tunnistaminen ja ompeleiden poistaminen, instrumenttipöydän valmistaminen, injektiokohtien tunnistaminen ja virtsateiden katetrointi, kivunhoito ja potilaan kuntoutus sekä infektioiden ennaltaehkäisy. VR:n avulla voidaan harjoitella myös kliinistä päätöksentekoa esimerkiksi hätätapauksiin reagoimista sekä tiimitaitojen oppimista. (Bracq ym. 2019; Kim ym. 2021; Liaw ym. 2020; Saab ym. 2021; Takala 2017; Yu ym. 2021.)

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen täydentää olemassa olevia oppimismenetelmiä. VR huomioi erilaiset oppijat ja sopii erityisesti visuaalisille oppijoille. VR-lasein toteutettu simulaatio-opetus tarjoaa hoitotyön opiskelijoille turvallisen, tehokkaan, toistettavissa olevan ja realistisen oppimiskokemuksen. VR:n hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opetettavaan aiheeseen. Lisäksi VR edistää tiedonsaantia, ongelmanratkaisu- ja kliinistä päätöksentekokykyä sekä empatiataitojen kehittymistä. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää ennen varsinaista opetusta ja opetuksen aikana tiedon hankkimiseen sekä opetuksen jälkeen osaamisen testaamiseen. VR soveltuu hyvin teoreettisen tiedon vahvistamiseen. Lisäksi virtuaalitodellisuutta on käytetty tukemaan kliinistä harjoittelua sekä ennen että jälkeen harjoittelun. (Chen ym. 2020; Duff ym. 2016; Pottle 2019; Saab ym. 2021; Schaffer ym. 2016; Verkuyl ym. 2017; Yu ym. 2021.)

Virtuaalitodellisuuden käytön on todettu edistävän turvallisuutta. VR:n käyttö vähensi lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoiden pistostapaturmien määrää. Lisäksi se vahvistaa hoitotyön opiskelijoiden luottamusta omiin taitoihin sekä mahdollistaa turvallisen paikan yrityksille ja erehdyksille. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää täydentämään muita opetus- ja simulaatiomenetelmiä hoitotyön laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. (Chen ym. 2020; Saab ym. 2021; Wu ym. 2020.)

Virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen liittyy myös haasteita. VR-teknologian käyttö on kallista, koska VR-lasit ovat arvokkaita. Toisaalta virtuaalitodellisuuden käyttö nähdään kustannuksia säästävänä, esimerkiksi mahdollistamalla harjoiteltavien asioiden toiston. VR-teknologian käyttö ei sovi isoille opiskelijaryhmille, koska se vie paljon aikaa. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen edellyttää opettajan läsnäoloa, jotta opiskelija saa vastauksia kysymyksiinsä. Lisäksi haasteita tuovat uuden teknologian käytön haltuunotto ja mahdollinen kiinnostuksen puute sekä tekniikasta johtuvat opetuksen keskeytykset, turvallisuusongelmat liikuttaessa VR-lasit päässä ja tuntemattomuus VR-tekniikkaa kohtaan. VR-lasien käyttö aiheuttaa joillekin pahoinvointia ja huimausta. VR-lasien käyttö edellyttää myös lasien puhdistamista. (Lange ym. 2020; Mendez ym. 2020; Pottle 2019; Saab ym. 2021.)

Aineiston keruu ja analyysi

Aineisto opiskelijoiden käyttökokemuksista kerättiin Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella vuoden 2021 aikana Pitkäaikaissairaan hoitotyön -opintojaksolla keuhkosairauksia sairastavan ja sydänpotilaan harjoitusten yhteydessä. Palaute kerättiin neljältä eri verkkopainotteiselta monimuotoryhmältä. Opiskelijat tulivat VR-luokkaan pienryhmissä. Halukkaat opiskelijat saivat käyttää VR-laseja ja muut opiskelijat seurasivat kuvaa TV-näytöltä. Opetustilanteen jälkeen opiskelijat antoivat palautetta VR-lasien käytöstä.

Aineisto opiskelijoiden käyttökokemuksista kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake sisälsi kolme taustakysymystä, yhdeksän Likert-asteikollista väittämää ja yhden avoimen kysymyksen. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja anonyymiä.

Kyselyyn vastasi 109 toisen lukukauden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijaa. Yksi kyselylomake poissuljettiin analyysistä, koska opiskelija oli vastannut ainoastaan taustakysymyksiin. Lopulliseen analyysiin jäi 108 vastausta. Nuorin opiskelija oli 19-vuotias ja vanhin 56-vuotias. Opiskelijoiden keski-ikä oli 31 vuotta. Seitsemän opiskelijaa ei kertonut ikäänsä. Opiskelijoista VR-laseja käytti itse 83 (77 %), näytöltä seurasi 22 (20 %) opiskelijaa ja kolme (3 %) ei vastannut kysymykseen. Syiksi VR-lasien käyttämättömyyteen raportoitiin terveydelliset syyt (esimerkiksi migreenialttius), aikataululliset haasteet ja tekniset ongelmat (akun loppuminen ja kuvan täriseminen). Lisäksi osa opiskelijoista ei kokenut tarvetta kokeilla VR-laseja itse, koska pystyivät seuraamaan opetusta TV-näytöltä.

Tulokset

Tulosten perusteella opiskelijat kokivat virtuaalitodellisuuden opetuksessa hyödylliseksi. VR-lasien käyttö edisti oppimista ja lisäsi kiinnostusta opiskeltavaan aiheeseen. Vastausten mukaan VR-lasien käyttö oli mukaansatempaavaa ja miellyttävää. Lisäksi ne havainnollistivat teoriassa opittua ja mahdollistivat todentuntuisen oppimiskokemuksen. Lähes kaikki opiskelijat halusivat tulevilla opintojaksoilla hyödyntää VR-laseja opiskelussa. VR-lasien käyttö koettiin turvalliseksi. Taulukossa 1. on esitetty kyselyn tulokset vastausvaihtoehdoittain.

Avoimet kysymykset

Avoimen palautteen perusteella virtuaalitodellisuuden käyttö opetuksessa edisti oppimista. Opiskelua VR-laseilla pidettiin ainutlaatuisena, mukaansatempaavana, opettavaisena ja silmiä avaavana oppimiskokemuksena. Lisäksi opiskelu VR-laseilla koettiin mielenkiintoiseksi, hyväksi, hauskaksi, kivaksi, erinomaiseksi, mukavaksi ja huippukokemukseksi.

”Olisi voinut jäädä lasit päällä tutkimaan elimistöä koko päiväksi.”

Virtuaalitodellisuuden käyttö opetuksessa konkretisoi aiemmin opintojaksolla opiskeltua teoriatietoa. Ymmärrys opiskeltavaa asiaa kohtaan parani ja oli todentuntuinen kokemus.

”Tosi kiva kun pääsi kävelemään verisuonen sisään ja näki COPD-keuhkot.”
”Havainnollistaa loistavasti teoriaa!”

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen koettiin nykyaikaiseksi, tarpeelliseksi ja kiinnostavaksi. Opiskelijat kokivat asioiden jäävän paremmin mieleen ja syventävän oppimista. Lisäksi VR-lasien käyttö opetuksessa huomioi visuaaliset oppijat.

”Asiat jää mieleen, tulee mieleen uusia kysymyksiä, haluaa saada lisää selville.”

Virtuaalitodellisuus on monelle opiskelijalle uusi tapa oppia. Opiskelijat toivoivat, että VR-lasien käyttöön varattaisiin enemmän aikaa, jotta lasien käyttöönottoon voisi perehtyä paremmin. Jos VR-lasien käytössä oli haasteita (esim. ohjaimen käytössä), se saattoi aiheuttaa kuvan heilumista näytöllä ja osalla opiskelijoista huonovointisuutta.  Palautteen perusteella yksi VR-lasien käyttäjistä kertoi näkevänsä huonommin kuin TV-näytöltä katselevat.

Avoimien vastausten perusteella opiskelijat toivoivat virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opetuksessa lisää, useammin ja eri opintojaksoilla. Lisää VR-lasien käyttöä toivottiin anatomiasta, kirurgiasta, sairaalaympäristöistä, eri sairauksista ja niiden hoidoista sekä erilaisista toimenpiteistä. Opiskelijoiden kokemusten mukaan on tärkeää, että opettajalla on asiantuntemusta opetettavasta sisällöstä VR-lasien käytön yhteydessä.

Johtopäätökset

1. Virtuaalitodellisuus innostaa opiskelijoita oppimaan. Duff ym. (2016) toteavat myös, että VR:n hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opetettavaan aiheeseen.
2. Virtuaalitodellisuus edistää oppimista havainnollistamalla teoriassa opittua. Myös Chenin ym. (2020) ja Saabin ym. (2021) mukaan VR soveltuu hyvin teoreettisen tiedon vahvistamiseen.
3. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä on hyvä lisätä opetuksessa. VR ei korvaa muita opetusmenetelmiä, mutta se täydentää niitä loistavasti. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää täydentämään muita opetus- ja simulaatiomenetelmiä, jonka toteavat myös Chen ym. (2020) ja Saab ym. (2021) tutkimuksissaan.
4. VR-lasien käytön miellyttävyyteen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Ne tulee asettaa huolellisesti käyttäjälle. Opiskelijoita tulee ohjata liikkumaan VR-laseja käytettäessä rauhallisesti ja kääntämään päätään hitaasti, jolloin TV-näytöltä seuraaminen on helpompaa ja ei aiheuta mahdollista pahoinvointia.  Myös Mendez ym. (2020), Saab ym. (2021) ja Lange ym. (2020) ovat huomioineet turvallisuusongelmat ja miellyttävyyden VR-lasien käytössä.
5. Kannustamme rohkeasti virtuaalitodellisuuden käyttöön sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa.

Lähteet:

• Bracq, M-S., Michinov, E., Arnaldi, B., Caillaud, B., Gibaud, B., Gouranton, V. & Jannin, P. Learning procedural skills with a virtual reality simulator: An acceptability study. Nurse Education Today 79, 153-160.
• Chen, F-Q, Leng, Y-F., Ge, J-F., Wang, D-W., Li, C., Chen, B. & Sun, Z-L. 2020. Effectiveness of Virtual Reality in Nursing Education: Meta-Analysis. Journal of Medical Internet Research 22 (9), e18290.
• Duff, E., Miller, L. & Bruce, J. 2016. Online virtual simulation and diagnostic reasoning: A scoping review. Clinical Simulation in Nursing 12 (9), 377-384.
• Jeon, J. & Park, S. 2021. An Exploratory Study to Develop a Virtual Reality Based Simulation Training Program for Hypovolemic Shock Nursing Care: A Qualitative Study Using Focus Group Interview. Healthcare (Basel) 9 (4), 417.
• Kim, H-Y., Lee, J-H. & Lee, E-H. 2021. Virtual Experience of Perioperative Patients: Walking in the Patients´ Shoes Using Virtual Reality and Blended Learning. International Journal of Environmental Research and Public Health 18 (12) e6457.
• Lange, A-K., Koch, J., Beck, A., Neugebauer, T. Watzema, F., Wrona, KK. J. & Dockweiler, C. 2020. Learning With Virtual Reality in Nursing Education: Qualitative Interview Study Among Nursing Students Using the Unified Theory of Acceptance and Use of Technology Model. JMIR Nursing 3 (1), e20249.
• Lee, Y., Kim, S. K. & Eom, M-R. 2020. Usability of mental illness simulation involving scenarios with patients with schizophrenia via immersive virtual reality: A mixed methods study. Public Library of Science One 15 (9), e0238437.
• Liaw, S. Y., Ooi, S. W., Rusli, K. D. B., Lau, T. C., Tam, W.W.S. & Chua, W.L.  2020. Nurse-Physician Communication Team Training in Virtual Reality Versus Live Simulations: Randomized Controlled Trial on Team Communication and Teamwork Attitudes. Journal of Medical Internet Research 22 (4), e17279.
• Mendez, K. J. W., Piasecki, R. J., Hudson, K., Renda, S., Mollenkopf, N., Nettles, B. S. & Han, H-R. 2020. Virtual and augmented reality: Implications for the future of nursing education. Nurse Education Today 93, e104531.
• Pottle, J. 2019. Virtual reality and the transformation of medical education. Future Healthcare Journal 6 (3), 181–5.
• Saab, M. M., Hegarty, J., Murphy, D. & Landers, M. 2021. Incorporating virtual reality in nurse education: A qualitative study of nursing students’ perspectives. Nurse Education Today 105, 105045.
• Schaffer, M., Tiffany, J., Kantack, K. & Anderson, L. 2016. Second Life virtual learning in public health nursing. Journal of Nursing Education 55 (9), 536-540.
• Takala, T. 2017. Virtuaalitodellisuus tuo uusia työvälineitä terveydenhoitoon. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 133 (11), 1031-1032.
• Verkuyl, M., Hughes, M., Tsui, J., Betts, L., St-Amant, O. & Lapum, J. L. 2017. Virtual Gaming Simulation in Nursing Education: A Focus Group Study. Journal of Nursing Education 56 (5), 274-280.
• Wu, S-H., Huang, C-C., Huang S-S., Yang, Y-Y., Liu, A-W., Shulruf, B. & Chen, C-H. 2020. Effect of virtual reality training to decreases rates of needle stick/sharp injuries in new-coming medical and nursing interns in Taiwan. Journal of Educational Evaluation for Health Professions 17, 1.
• Yu, M., Yang, M., Ku, B. & Mann, J. S. 2021. Effects of Virtual Reality Simulation Program Regarding High-risk Neonatal Infection Control on Nursing Students. Asian Nursing Research 15 (3), 189-196.