Tänä päivänä vanhemmuuteen kohdistuu paljon vaatimuksia, ja vanhemmat saattavat uupua niin omien kuin ulkoapäin tulevien hyvän vanhemmuuden määreiden ristipaineessa. Yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, tulisi tukea vanhemmuutta mm. lisäämällä vanhempien uskoa omaan osaamiseensa vanhempana. Pohdimme tässä artikkelissa, kuinka voisimme lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista vanhempien voimavarojen vahvistamisessa. Kirjoittamistamme innoitti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle kehittämämme Opetushallituksen rahoittama VoimaVa-koulutus.
Kuva: Freepik
Kohtaamiset varhaiskasvatuksen arjessa voivat parhaimmillaan vahvistaa turvallisuuden tunnetta, voimavarojen tunnistamista ja sitä kautta perheiden hyvinvointia. Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu ja neuvolan ohella ensisijainen perheiden tuki (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (2019) mukaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan myönteisiä vaikutuksia lapsille, huoltajille, henkilöstölle ja koko yhteiskunnalle. Perheiden voimavaroja tukeva tapa olla vuorovaikutuksessa lisää sekä luottamusta ja yhdenvertaisuutta vanhempien ja henkilöstön välillä että vahvistaa vanhempien osallisuutta ja uskoa omiin kykyihinsä. Vanhempien ja henkilöstön välinen toimiva vuorovaikutus lisää varhaiskasvatuksen myönteistä vaikutusta. Vanhempien kokemus kuulluksi tulemisesta sekä tasavertainen vuorovaikutus voivat lisätä vanhemman pystyvyysuskoa, toimijuutta ja kyvykkyyttä. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023.)
Voimavarakeskeiset menetelmät perustuvat dialogiseen ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Olennaista niissä on tulevaisuuteen suuntautuminen, tavoitteellisuus ja toiveikkuus, joihin vaikuttavat myös tunteet ja tunnetaidot. Voimavarakeskeisyys muodostaa voimavaraistavan työotteen ytimen. Pystyvyysuskon ja kyvykkyyden kokemuksen vahvistuminen sekä voimavarojen ja vahvuuksien näkyväksi tekeminen ovat voimavaraistavan työotteen keskeisiä elementtejä. Työskentelyssä on oleellista kunnioitus, luottamus ja kuulluksi tulemisen tunne. Ne paitsi palvelevat sosiaalisen liittymisen tarvetta, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta työskentelyn osapuolten välillä ja näin vahvistavat vaikuttavuutta ja mahdollisuutta saavuttaa asetettuja tavoitteita. (Ruutu 2020, 48-51.)
Voimavarakeskeisissä menetelmissä oleellista on vastavuoroisuus, kunnioitus ja aktiivinen osallistuminen, joilla tuetaan osallisuutta ja hallinnan tunnetta. Voimavaraistavan työotteen avulla on mahdollista tukea vanhempia heidän kasvatustyössään tavalla, joka vahvistaa yhteistyön rakenteita vanhempien ja henkilökunnan välillä sekä lisätä henkilöstön hyvinvointia ja pystyvyydentunnetta. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023.) Voimavarakeskeisyys ja psykologinen turvallisuus ovat toisiaan tukevia vuorovaikutukseen liittyviä käsitteitä. Psykologista turvallisuutta pohdimme toisessa artikkelissa Psykologinen turvallisuus varhaiskasvatuksessa | Laurea Journal.
Myös resilienssin käsite liittyy voimavarakeskeiseen työskentelyyn. Resilienssi ilmenee kykynä nähdä vaikeudet ja elämän kriisit luonnollisina sekä välttämättöminä osina inhimillistä toimintaa ja kokemuksena siitä, että ne eivät ole ylitsepääsemätön uhka. Se on taitoa nähdä vaihtoehtoja ja suunnata katse tulevaan silloinkin, kun elämässä on haasteita. Vaikeiden kokemusten ei tarvitse määritellä ihmisen toimintakykyä. Resilienssi mahdollistaa huomion kiinnittämisen olemassa oleviin voimavaroihin ja siihen mikä kaikesta huolimatta on hyvin ja mikä on olemassa olevissa olosuhteissa mahdollista (Jussila 2023.)
Voimavarakeskeisyyden ytimessä on dialogisuus ja etenkin dialoginen kohtaaminen. Mönkkösen (2018, 110) mukaan dialogisen asiakastyön taustalla vaikuttaneita teoreetikkoja yhdistää ajatus siitä, että ihmiselle merkittävät asiat tapahtuvat inhimillisessä kohtaamisessa toisten ihmisten kanssa. Isaacs (2001) kuvaa, että dialogisuus on taitoa puhua siten, että toinen haluaa kuunnella ja taitoa kuunnella siten, että toinen haluaa puhua. Laajemmin ajatellen dialogisuus on myös etenkin ihmiskäsitys ja maailmankuva, joka vaikuttaa syvästi tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisten kanssa. Haarakankaan (2008) mukaan dialogissa pyritään luomaan uusia tapoja ajatella ja näkemään uusia vaihtoehtoja. Tavoitteena on saavuttaa uutta ymmärrystä puhutusta asiasta.
Keskeistä dialogissa on aito, arvostava, tasavertainen ja kunnioittava kohtaaminen. Vanhemmat saattavat kokea epävarmuutta omasta toiminnastaan vanhempina ja he hyötyvät dialogisesta ja voimavarakeskeisestä kohtaamisesta. Näin he tulevat kuulluksi ja saavat luottamuksellisesti pohtia erialaisi toimintavaihtoehtoja ja lähestymistapoja erilaisiin arjen kasvatustilanteisiin. Hyvän huomaaminen, voimavarojen tunnistaminen ja onnistumisten tutkiminen yhdessä dialogisessa kohtaamisessa vahvistaa vanhemmuutta ja rohkaisee vanhempia hakeutumaan keskusteluun ja kohtaamiseen.
VoimaVa-hankkeessa tuotettiin varhaiskasvatuksen henkilöstölle VoimaVa-koulutus, jonka tavoitteena oli tuoda henkilöstön käyttöön voimavarakeskeinen menetelmä vanhempien tukemiseen. Koulutus sisälsi verkossa tapahtuvaa opetusta, pienryhmätyöskentelyä, itsenäistä opiskelua sekä menetelmän kokeilua omalla työpaikalla. Koulutuksen aikana opiskelijat reflektoivat omaa tapaansa toimia ja keräsivät itselleen parhaat käytännöt omaksi työkalupakiksi. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilöstön valmiuksia toimia varhaiskasvatuksen arjen kohtaamistilanteissa vahvuuksia sekä voimavaroja esiin nostavalla tavalla. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.)
MOOC (massive open online course) on kokonaan verkko-oppimisympäristössä toteutettava opinto, jossa hyödynnetään digitaalisia aineistoja ja työkaluja. VoimaVa-MOOC-koulutuksen rakentaminen alkoi pedagogisen käsikirjoituksen luomisella ja jatkui VoimaVa-MOOC-verkkokoulutuksen sisällön rakentamisella Laurean verkkokoulutuksen laatukriteereitä hyödyntäen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025; Marstio 2020.)
VoimaVa-MOOC noudattaa väljästi aiemmin kehitetyn verkkovälitteisen koulutuksen rakennetta. Siinä luennot ja materiaalit ovat saatavilla verkkoympäristössä ilman vuorovaikutteisuutta kouluttajien tai muiden opiskelijoiden kanssa. Monipuolisella materiaalilla on merkitystä opiskelumotivaation kannalta. Voimavarakeskeisyyden opettamisessa ja ohjaamisessa psykologinen turvallisuus ja luottamus ovat tärkeitä elementtejä, jotka on huomioitava koulutusta laadittaessa.
VoimaVa-MOOCissa opiskelija arvioi itse omaa oppimistaan ja osaamisensa kehittymistä. Opiskelijat kokoavat itselleen osana koulutusta voimavarakeskisiä menetelmiä sisältävän työkalupakin. Työkalupakin kokoamista ohjataan läpäisevästi koko VoimaVa-MOOCin ajan.
Voimavarakeskeisyys menetelmänä ja aiheena on ajankohtainen. Varhaiskasvatuksen haasteet ovat paljon esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskustelussa painotetaan vaikeuksia, joten haluamme tuoda tietoisuuteen vastapainoksi menetelmän, joka kannustaa havaitsemaan onnistumisia varhaiskasvatustiimeissä. VoimaVa-MOOC-materiaaleilla haluamme välittää itsemyötätunnon merkitystä ja nostaa esiin sekä riittävän hyvän vanhemman että riittävän hyvän kasvattajan käsitteet.
Yksi VoimaVa-MOOCin tavoitteista on opiskelijan omien voimavarojen lisääntyminen opinnon aikana. Tätä tavoitetta tukeva tehtävä on Kuinka voimavarakeskeinen olen -testi ja sen vastaukset. Testi on luotu niin (Kuva), että opiskelijan saamien pisteiden perusteella annetaan vastauksia, jotka tukevat opiskelijan voimavarakeskeisyyden näkyväksi tulemista.
Osa ihmisistä on hyvin voimavarakeskeisiä. Hyvän huomaamista ja katseen kiinnittämistä siihen, mikä toimii, voi kuitenkin oppia koko elämän ajan. Opintojakson toteuttamisen ja siitä saamamme palautteen myötä, olemme tulleet siihen käsitykseen, että voimavarakeskeisyyttä voi opettaa ja oppia.
Kuva 1. Kuinka voimavarakeskeinen olen -testin lopputuloksesta hyvin voimavarakeskeiselle henkilölle.
Tarkastele kuvaa. Millaisia ajatuksia se sinussa herättää? Kuinka voimavarakeskeinen Sinä olet? Kuinka voisit omaa voimavarakeskeisyyttäsi vahvistaa?
Lähteet
- Haarakangas,K. 2008. Parantava puhe. Dialogisuus ihmissuhteissa, mielenterveystyössä ja psykiatrisessa hoidossa. Nastola: Magentum.
- Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito: uraauurtava lähestyminen liike-elämän viestintään. Helsinki: Kauppakaari.
- Jussila, H. 2023. Miten lapsi voi pärjätä, kukoistaa ja toipua vastoinkäymisten keskellä tai niiden jälkeen. Parempaa lastensuojelua verkkosivu. Viitattu 25.5.2025.
- Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.
- Laurea-ammattikorkeakoulu. 2023. Laurea kouluttaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä voimavaraistavan työmenetelmän käyttöön vanhemmuuden tukemisessa. Laurean verkkosivu. Viitattu 14.8.2025.
- Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025. Opetuksen laatukriteerit. Viitattu 18.6.2025.
- Marstio, T. 2020. Verkko-opinnon muotoilu. Käsikirja. Laurean julkaisusarja / Laurea Publications. Viitattu 18.6.2025.
- Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus.
- Nummila, P., Ritmala, M. & Väliaho, P. 2025. Psykologinen turvallisuus varhaiskasvatuksessa. Laurea Journal. Viitattu 14.8.2025.
- Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 18.6.2025.
- Ruutu, S. 2020. Coachin työkalupakki. Helsinki: Alma Insights.
- Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Varhaiskasvatuslaki | 540/2018 | Lainsäädäntö | Finlex
