Viime aikojen keskeisimpiä puheenaiheita mediassa on ollut kansalaisten mielenterveys. Erityisesti huolta on herättänyt lasten ja nuorten mielen hyvinvointi ja sen heikkeneminen. Tähän tärkeään ja ajankohtaiseen teemaan keskitytään myös Laurean VoimaProfi-hankkeen osatutkimuksessa 2 (Mielenterveyden edistäminen ja vertaistuki), jossa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointia tukevia palveluita. Maaliskuussa järjestettiin peräkkäisinä päivinä kaksi hankkeenkin kannalta mielenkiintoista tapahtumaa. Helsingissä Sosiaali- ja Terveysministeriö järjesti Mielenterveyden edistämisen seminaarin, Reykjavikissa puolestaan pidettiin jo viides pohjoismaiden yhteinen Nordic Summit on Mental Health -tapahtuma. Molemmissa tapahtumissa korostui teemat, joihin myös VoimaProfi-hankkeen Study 2 on tarttunut: mielenterveyden edistämisen tärkeys mielenterveyshäiriöiden hoitamisen rinnalla ja kokemusasiantuntijatiedon merkitys palveluita kehitettäessä ja tarjottaessa.

Fokus ongelmista hyvinvointiin

Mielenterveyskentällä puheet ja toiminta ovat pitkään painottuneet terveyden sijasta sairauteen. Lisäksi usein on unohtunut, että mielen hyvinvointia voi olla paljon tai vähän riippumatta siitä, onko henkilöllä mielenterveyden häiriö eli sairaus. Sekä Helsingissä että Reykjavikissa painotettiin mielen hyvinvoinnin tukemisen tärkeyttä riippumatta mielenterveyshäiriön olemassaolosta. Helsingissä tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoi avauspuheenvuorossaan muun muassa mielen hyvinvointiin yhteydessä olevista tekijöistä. Yksi mielen hyvinvoinnin uhkista on yksinäisyyden kokemus. Se on huolestuttavasti lisääntynyt kaiken ikäisten suomalaisten keskuudessa viime vuosina (Suvisaari 2023). Yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti nuorten yksinäisyydestä ja sen kauaskantoisista seurauksista on oltu huolestuneita.

Reykjavikissa Eva Rós Ólafsdóttir ja Tom Guldberg (2023) tarttuivat samaan aiheeseen; nuorilla on paljon mielen hyvinvointia haastavia tilanteita elämässään. Esimerkkeinä mainittiin juurikin yksinäisyys, mutta myös huonot välit vanhempiin tai koulusuoriutumiseen liittyvät paineet. Pahan olon tunteet näissä tilanteissa eivät kuitenkaan ole mielenterveyshäiriöitä, vaan normaalia reagointia vaikeaan tilanteeseen. Reykjavikin konferenssin puhujat nostivat esiin huolen siitä, että nyky-yhteiskunnassa nuori tarvitsee usein diagnoosin saadakseen apua ja tukea näiden vaikeiden tilanteiden ja omien tuntemustensa käsittelyyn. Tavallista, arkista keskustelutukea on tarjolla vain vähän. Myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen nostaa tuoreessa kannanotossaan arkisen tuen tärkeyden esille. Kannanoton mukaan lapsia ja perheitä tulee tukea kaikissa peruspalveluissa eikä mielenterveysasioita saa sysätä vain viimesijaisten palveluiden, kuten psykiatrisen erikoissairaanhoidon, vastuulle (Mettinen & Pekkarinen 2023).

Suhtautumistapaa mielenterveyteen tulisikin muuttaa siten, että edistäisimme nimenomaan hyvinvointia ja terveyttä, emme pelkästään hoitaisi jo oireilevia ja sairastuneita. Tähän toiveeseen VoimaProfi -hankkeen osatutkimus 2 (Mielenterveyden edistäminen ja vertaistuki) vastaa. Osatutkimuksessa keskitytään nimenomaan siihen, kuinka lapsia, nuoria ja vanhempia voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla mielen hyvinvointia haastavissa tilanteissa, ennaltaehkäisten ongelmia.

Kokemusasiantuntijat yhteistyöhön palveluita kehitettäessä

Toinen kantava teema, kokemusasiantuntijatiedon merkitys mielenterveyspalveluita kehitettäessä, näkyi erityisesti Reykjavikin konferenssissa: koko tapahtuman teemana oli yhteistyö ja yhteiskehittäminen. Päivän aikana kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuorojen lomassa runsaasti kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Yhteistyötä rakennettiinkin tilaisuudessa monella tasolla: Pohjoismaiden välillä, eri ammattiryhmien välillä ja ehkäpä kaikista tärkeimpänä ammattilaisten ja asiakkaiden tai potilaiden välillä. Helsingissä järjestetyssä Mielenterveyden edistämisen seminaarissa puolestaan painotettiin yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöissä kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa tarjoten muun muassa vertaistukea. Vertaistuen tärkeys nousi esille molemmissa tilaisuuksissa ja useissa puheenvuoroissa.

VoimaProfi-hankkeen Study2: Mielenterveyden edistäminen ja vertaistuki

Laureassa käynnistyneen VoimaProfi-hankkeen osatutkimuksessa 2 kehitetään mielen hyvinvoinnin palveluita kokemusasiantuntijatiedon pohjalta. Osatutkimuksessa keskitytään mielen hyvinvointiin mielenterveyshäiriöiden sijaan. Painopiste on siis mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Osatutkimus hyödyntää Tanskassa kehitettyä Bikva-mallia, jossa tavoitteena on asiakasnäkökulman ja julkisten palveluiden yhteyden vahvistaminen. Bikva-lyhenne tulee tanskan kielen sanoista, jotka suomennettuna tarkoittavat asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajina. (Krogstrup 2004.) Asiakasnäkökulma onkin osatutkimuksessamme keskeisessä roolissa. (Kuvio 1.)

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyllä 2022. Haastateltavina oli henkilöitä, joilla oli kokemusta mielen hyvinvoinnin haasteista lapsuudessa tai nuoruudessa. Osalla haastateltavista kokemus oli omista haasteista, toisilla oman lapsen haasteista, jolloin asiaa tarkasteltiin vanhemman näkökulmasta. Monet haastateltavista olivat koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää millaista tukea lapset, nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsevat ja toivovat näissä tilanteissa. Bikva-mallin mukaisesti asiakasnäkökulman kokemukset välitetään tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa yhteistyöorganisaation toimijoille ja päättäjille. Bikva-malli on asiakaslähtöisen arvioinnin malli, jossa asiakkaiden näkemyksiä pyritään hyödyntämään kehitystyössä (Krogstrup 2004).

Vuoden 2023 aikana kokemusasiantuntijoilta kerätty tieto viedään yhteistyökumppanimme Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) alueella lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Ammattilaisilta kerätään näkemyksiä mahdollistavista ja estävistä tekijöistä liittyen kokemusasiatuntijoiden esiin nostamiin, palveluiden kehittämiseen liittyviin toiveisiin. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa nämä ammattilaisten tunnistamat kehittämistä mahdollistavat ja hankaloittavat tekijät esitellään alueen esihenkilöille ja päättäjille, ja haastattelujen avulla kerätään tietoa heidän ajatuksistaan ammattilaisten esiin nostamista asioista. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa kaiken kerätyn tiedon pohjalta kehitetään yhteistyöalueelle monialaisen tuen malli mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Malli kehitetään työpajoissa, yhteistyössä haastatteluihin osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden ja ammatillisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen päätteeksi yhdessä kehitetty malli esitellään muille alueen toimijoille.

Lähteet:

• Ahrnberg, H., Appelqvist-Schmidlechner, K., Mustonen, P., Fröjd, S., & Aktan-Collan, K. 2021. Determinants of positive mental health in adolescents: a cross-sectional study on relationships between positive mental health, self-esteem, character strengths and social inclusion. International Journal of Mental Health Promotion, 23(3), 361-374.
• Krogstrup, H. 2004. Asiakaslähtöinen arviointi – Bikva-malli. Hyvät käytännöt. Menetelmä -käsikirja. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.
• Mettinen. K. & Pekkarinen, E. (toim.) 2023. Lapsen oikeus turvallisuuteen kolmoiskriisin ajassa: Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2022. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:5.
• Ólafsdóttir, E.R. & Guldberg T. 2023. Bergið Headspace / The Missing Link. Esitys Nordic Summit on Mental Health -tapahtumassa 23.3.2023.
• Suvisaari, J. 2023. Lyhyt katsaus eri ikäisten psyykkiseen oireiluun, palvelujen käyttöön ja mielen hyvinvointiin vaikuttavin tekijöihin. Esitys Mielenterveyden edistämisen seminaarissa 22.3.2023.