Tässä artikkelissa esittelemme Marika Aallon YAMK-opinnäytetyössä kehitettyä kehittäjäkumppanuutta. Tutkimuksellista kehittämistyötä toteutettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opinnäytetyöprosessin kantavaksi teemaksi nousi elämäntarinoiden esille nostaminen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Kehittämistyön pohjalta muun muassa sosiaalisen kuntoutuksen palvelulähetteeseen lisättiin kohta, jossa kysytään alustavaa halukkuutta tavata kokemusasiantuntijaa palvelun aikana.
Kuva: Fauxels / Pexels
Aallon (2023) opinnäytetyön tarkoituksena oli voimavaraistavan ja kokeilevan yhteiskehittämisen kautta vahvistaa yhteistoimijuutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestettävässä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opinnäytetyössä korostuu ajatus siitä, että elämäntarinoita ja erilaisia selviytymisen mekanismeja voitaisiin tuoda kuntoutumisen prosesseissa vahvemminkin tarkasteluun. Elämäntarinallisen työskentelyn kautta voisi avautua uudenlaisia mahdollisuuksia omaan identiteettityöhön ja oman yksilöllisen tarinansa eteenpäin suuntaamiseen.
Kehittämistyön tulosten juurruttamisessa työelämän käytännön toimintaan tavoitellaan positiivista muutosta ammattilaisen, kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden välisessä yhteistoiminnallisessa suhteessa sekä kehittäjäkumppanuuden vahvistumisessa. Kehittämistyössä yhdessä luotu yhteiskehittäjäryhmä näyttäytyy tärkeänä kehittäjäkumppanuuden vahvistamisen väylänä sosiaalisen kuntoutuksen asiakas- ja tiimien välisessä yhteistyössä tulevaisuudessa.
Kehittäjäkumppanuudella vaikuttamisen väyliä
Unescon (1986) määritelmän mukaan kehittäjäkumppanuudella tarkoitetaan yhdessä työskentelyä (working together). Toiminnan ytimessä on yhteistoiminta, vuorovaikutteisuus ja vastavuoroisuus. Tavoitteena on osallistumiskynnyksen madaltaminen ja hyvää tarkoittavan kumppanuussuhteen rakentaminen. (kts. myös Aalto 2023, 7). Kehittäjäkumppanuus on läheistä sukua monenlaisille osallistaville lähestymistavoille.
Yhteiskehittämisen avulla kehittämistyössä luotiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestettävään sosiaaliseen kuntoutukseen osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä elämäntarinoiden esille nostamiseksi ja uudenlaisten merkityksen mahdollistamisen tueksi. Tuloksena rakentui monipuolisesti asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisääviä väyliä. Osallisuuden kokemukset ja kehittäminen yhdessä laittoivat liikkeelle eriasteisia prosesseja osallistujilleen ja tuottivat yhteistä hyvää rooliasetelmasta riippumatta. Eräs haastateltu kuvasi tunnelmiaan ja oivalluksiaan ryhmään osallistumisesta:
”On niinku ollut jotenkin hienoa kuulla ihmisiä, elämäntarinoita, kokemuksia ja kehittää yhdessä. Että jotenkin niinku on lähtenyt henkilökohtaisia prosesseja liikkeelle, just sitä omasta tavasta, et millä tavalla tekee työtä ja miten asettuu työhön.”
Merkityksellisyyden kokemukset edesauttamassa voimavaraistumista
Keskeisiksi tuloksiksi muodostuivat alustava rakenne tulevaisuuden yhteiskehittäjäryhmälle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, tulkinta merkityksellisyyden kokemuksia tuottavasta polusta sekä voimavaraistavassa yksilö- ja ryhmämuotoisessa työskentelyssä hyödynnettäviä ”karttoja”. Yhteiskehittäjäryhmässä toimivat tasavertaisessa kumppanuussuhteessa kehittäjäasiakkaat, koulutetut kokemusasiantuntijat ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Merkityksellisten kokemusten polku (kuvio 1) elementteineen syntyi kehittäjäryhmäläisten ajatusten pohjalta siitä, mitkä tekijät mahdollistavat voimavaraistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia, tukien asiakkaiden valtaistumista sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja sen rajapinnoilla. Vaikuttamismahdollisuuksia vahvistamalla voidaan tukea osallisuutta yhteiskuntaan.
Kuvio 1: Merkityksellisten kokemusten polku (Aalto 2023).
Kehittämistyön innovaationa merkintä palvelulähetteessä
Tutkimuksellinen kehittämistoiminta tuotti vastauksia muun muassa siihen, miten yhteistyötä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa voidaan entisestään vahvistaa ja mahdollistaa vertaistoimintaa sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kehittämisprosessin varrella syntyi kokemusasiantuntijayhteistyön ja vertaisuuden vahvistamiseen liittyen konkreettisia toimintatapoja ja ideoita kumppanuuksista käytännön työssä.
Kehittämistyön keskeinen innovaatio ja aikaansaannos oli palvelulähetteeseen lisätty kysymys halukkuudesta tavata kokemusasiantuntija palvelun aikana. Tämä on merkittävä konkreettinen toimi edistää kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä ja kokemusäänen kuulluksi tuloa sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kehittämistyön pohjalta aloitettiin kokeiluluonteisesti järjestämään myös teemoitettuja kokemustarinoita Teams-sovelluksen välityksellä verkossa.
Yhteiskehittäjäryhmään osallistuminen itsessään oli saadun palautteen mukaan osallistujille merkityksellistä, opettavaista ja vapauttavaa ja auttoi osaltaan luoman myös suuntaa tulevaan, osallistujien omissa henkilökohtaisen elämän projekteissaan. Ryhmään osallistuminen loi kehittämistyössä saadun palautteen mukaan toivoa, vähensi stigmaa, kehitti työelämätaitoja ja vahvisti itsemyötätuntoa sekä se kirkasti käsitystä omasta arvokkuudesta ja siitä, että itsellä on arvokasta annettavaa yhteiseen hyvään. Eräs haastateltu kuvasi kehittämisprosessin synnyttämiä oivalluksiaan:
”Ennen kaikkea mulla on tässä kai niinku silleen vahvistunut ja kirkastunut käsitys siitä, että mä oon arvokas ja että mulla on annettavaa. Ja että niinku sekin, että mä oion ollu heikoilla on antanut mille näitä valmiuksia toimia tämmöisessä ympäristössä ja tehdä tämmöistä arvokasta duunia.”
Tämän kehittämistoiminnan ja sen tuloksien juurruttamiseen liittyvien kokeilujen pohjalta saatua tietoa voidaan hyödyntää sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sen kehittämisessä laajemminkin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kokemusasiantuntijayhteistyön kehittämisessä ja kehittäjäkumppanuuden vahvistamisessa laajemminkin sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Johtopäätöksenä kehittämisprosessin pohjalta voidaan todeta, että kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta vahvistamalla voidaan lisätä elämäntarinallisia työskentelymahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet näyttäisivät vahvistuvan jo itsessään kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden vahvistamisen kautta.
Pohdinta
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, millaisia merkityksiä ammattilaisille, koulutetuille kokemussiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille syntyy yhteiskehittämisestä sosiaali- ja terveysalalla sekä millaista tukea ammattilaiset siihen tarvitsevat. Olisi myös hyödyllistä tuoda esille havaintoja voimavaraistavan ja kokeilevan yhteiskehittämisen käytöstä menetelmällisenä ratkaisuna, tutkien sen kautta vahvistuvan kehittäjäkumppanuuden synnyttämiä voimavaraistumisen ja valtaistumisen kokemuksia sekä näiden vaikuttuvuutta.
Palvelun käyttäjien ja järjestäjien välisen vallan epätasapainoon tulisi kiinnittää systemaattisesti huomiota palveluiden suunnittelemisessa ja niiden järjestämisessä. Vahvistuvan dialogin ja asiakkaiden itseluottamukseen edistymisen kautta voimme vahvistaa demokratiaan opettamisen näkökulmaa sekä nauttia osallisuuden kokemusten tuottamaa yhteistä hyvää. Päämäärät voidaan jakaa yhteisinä, mutta vastuut jakautuvat kerroksittaisina, päävastuu ollen aina ammattilaisilla. Erään haastatellun toive yhdessä toimimisesta:
”Et olisi yhdessä paikassa niin, et pystyisi hyödyntämään niinku eri tason vastuita ja että kaikki työskentelisi yhdessä. Sitten riippuen niinku mitä vastuuta pystyisi itse ottamaan tai haluaa ottaa tai missä vaiheessa elämää on, niin sen hyödyntäminen”
On tärkeätä tunnistaa ja tunnustaa, että asiakkailla, kokemusasiantuntijoilla ja myös ammattilaisilla on kokemusta ja osaamista erilaisista rooliasetelmista sekä ammattialoista elämänvarrelta. Potentiaali näiden tarkoituksenmukaiseen käyttöönottoon löytyy kohtaamisesta, kuulemisesta ja keskinäisestä arvostuksesta. Tärkeäksi muodostuu myös eettisten ulottuvuuksien pohtiminen yhteistoiminnassa ja siihen liittyvä herkkyys ja jatkuva systemaattinen reflektio, tukemaan toimintaa sekä siihen liittyvää päätöksentekoa.
Asiakkaan osallisuuden vahvistamiselle on myös lainsäädännölliset perusteet (esim. perustuslaki (731/1999, 2. ja 14. §:ssä) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). STM:n mukaan osallisuudella tarkoitetaan vaikuttamista, huolenpitoa, mukanaoloa, sekä osalliseksi pääsemistä yhdessä rakennetusta hyvinvoinnista (STM n.d.). Osallisuuden vahvistamisen eetos tulee esiin monessa ajankohtaisessa toimintaa ohjaavassa asiakirjassa yhteiskunnassa, esimerkiksi STM:n Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026: ssa juuri muun muassa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen kautta. Kehittäjäkumppanuuden edistäminen osallisuuden vahvistamisena vastaa myös näihin osallisuuden tavoitteisiin.
Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitetään parhaillaan kokemusasiantuntijuuden, kokemustiedon ja jaetun asiantuntijuuden sekä kanssatutkijuuden menetelmiä, tietoisuutta ja hyödyntämistä laajemminkin muun muassa VoimaProfi- ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeissa. Hankkeiden näkökulmasta Aallon opinnäytetyö tukee myös näiden hankkeiden kehittämistyötä eteenpäin.
Kirjoittajat
Tämä artikkeli on toteutettu yhteiskirjoittamalla opiskelijan ja opinnäytetyön ohjaajan kanssa.
Marika Aalto on valmistunut Laurea-ammattikorkeakoulusta, voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla koulutuslinjalta, sosionomi (YAMK).
Karoliina Nikula on yliopettaja.
Lähteet
