Kaikilla opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa opinnäytetyö ja valmistua terveysalan ammattilaisiksi erilaisista tuen tarpeista huolimatta. Artikkelissa kuvaillaan opinnäytetöitä ohjaavien lehtoreiden näkemyksiä hyvistä käytänteistä silloin, kun opiskelija tarvitsee enemmän tukea opinnäytetyöprosessissa.

Opinnäytetyön tekeminen edellyttää monenlaisia taitoja

Opinnäytetyön tavoitteena on sekä kehittää opiskelijan kykyä soveltaa osaamistaan että osoittaa taitonsa käytännössä. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa toteutetaan usein yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakouluopinnäytetyö on laajuudeltaan 15 opintopistettä. Sen tulee vastata EQF6-tasoa (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) | Europass 2024) sekä noudattaa eettisiä ohjeita. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen toimikunnan (TENK 2023) eettisiä ohjeita, joista Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene 2020) on laatinut omat suositukset ammattikorkeakouluopinnäytetyön tekemiseen.

Opinnäytetyön kirjoittamisessa opiskelijalta edellytetään riittäviä akateemisia taitoja, kuten luku-, kieli- ja kirjoitustaitoja sekä tiedonhaku-, kommunikaatio- ja ajankäyttötaitoja. Opiskelijan tulee osata muun muassa kirjoittaa tutkimussuunnitelma, perehtyä kirjallisuuteen, määrittää opinnäytetyön tavoitteet ja laatia mahdolliset tutkimuskysymykset. (Wisker 2018, 12.) Akateeminen kirjoittaminen vaatii itsetuntemusta, sitoutumista, vuorovaikutustaitoja ja kykyä sietää pettymyksiä. Lisäksi kirjoittaminen edellyttää jatkuvaa harjoittelua sekä rakenteellista ja luovaa ajattelua. (Kiriakos & Tienari 2018, 264.) Opinnäytetyön kirjoittajan on oltava tarkka lähteisiin viittaamisessa (Ansarifar, Shahriari & Pishghadam 2018, 59) ja osattava rakentaa argumentteja selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla (Ebadi & Rahimi 2019, 549).

Opiskelijalla on oikeus laadukkaaseen ohjaukseen opinnäytetyöprosessin aikana. Ohjaajalla on keskeinen rooli työn etenemisessä ja sen valmistumisessa. Koska opinnäytetyön kirjoittaminen on opiskelijalle vaativa prosessi, tulee ohjaajan hallita erilaisia ohjaustyylejä ja -menetelmiä. Opiskelijan työn laatu riippuu opiskelijan oman panoksen lisäksi myös ohjaajan ohjaustyylistä ja siitä, kuinka hän on vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa. (Gedamu 2018, 71.) Onnistuneen vuorovaikutuksen tulisi olla yhteistyöhön perustuvaa ja dynaamista (Filippou, Kallo & Mikkilä-Erdmann 2017, 349).

Palautteenanto on oleellinen osa ohjausprosessia. Tutkimusten perusteella opettajat ja opiskelijat saattavat kuitenkin kokea opettajan antaman palautteen eri tavoin. Opiskelijat voivat kokea saamansa palautteen negatiivisessa valossa, vaikka tämä ei todennäköisesti ole ollut opettajan tarkoitus. (Agricola, Prins, van der Schaaf & van Tartwijk 2021, 879; Dowden, Pittaway, Yost & McCarthy 2013, 357.) Riski tulkintavirheille kasvaa erityisesti etäohjauksessa (Huang 2024, 205). Opiskelijat toivoisivat palautteen olevan täsmällistä, henkilökohtaista ja selkeää (Ferguson 2011, 60). Opiskelijat eivät kuitenkaan aina pidä opettajilta saamaansa palautteena kovin hyödyllisenä (Hounsell, McCune, Hounsell & Litjens 2008, 15). Opettajien tulisi mukauttaa antamaansa palautetta enemmän opiskelijoiden tarpeisiin sekä käyttää vaihtelevampia palautteenantomenetelmiä (Orsmond & Merry 2011, 135).

Opiskelijoiden akateemisten taitojen arviointi on opinnäytetyön ohjauksen laadun kannalta keskeistä (de Kleijn & Van Leeuwen 2018, 6). Tuen tarve ammattikorkeakoulussa näkyy yksilöllisten opintopolkujen ja yksilöllisten pedagogisten tukitoimien tarpeina (Kallionpää 2020). Toiset opiskelijat kaipaavat enemmän tukea työn etenemiseen. Tämä saattaa johtua opiskelijan yksilöllisistä eroista, kuten motivaatiosta, aiemmasta tutkimuskokemuksesta ja ajanhallintataidoista. (Salgado 2015, 32.) Laureassa terveysalalla tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen voidaan järjestää esimerkiksi Haavi-toiminnan kautta, jossa opiskelija saa tiiviimpää tukea ja ohjausta. Haavi-ryhmä auttaa opiskelijaa, jos opinnot eivät edisty tai opinnot ovat pitkittymässä. Haaviin voi hakeutua oman opettajatuutorin avulla. (Laurea-ammattikorkeakoulu, 2025.)

Opinnäytetöitä ohjaavien lehtoreiden haastatteluiden toteuttaminen

Tämän artikkelin tavoitteena oli kuvailla Haavi-opinnäytetöitä ohjaavien opettajien näkemyksiä hyvistä käytänteistä tukea tarvitsevien terveysalan opiskelijoiden opinnäytetyöprosessin ohjauksessa. Osallistujat rekrytoitiin lähestymällä Laurean eri kampusten Haavi-opettajia (n=7) sähköpostilla. Haastattelut tapahtuivat Teamsissä puolistruktoituina yksilöhaastatteluina maaliskuussa 2025. Haastatteluiden kesto oli noin 30 minuuttia. Haastatteluita ei nauhoitettu, vaan niistä tehtiin muistiinpanot. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysi perustui aiemmin tehtyyn kirjallisuushakuun, josta muodostetut ylä- ja alaluokat esitelty taulukossa 1. (Elo, Kajula & Kääriäinen 2022, 223). Tutkimuslupa saatiin Laurea-ammattikorkeakoululta.

Kirjallisuushaun mukainen yläluokka	Kirjallisuushaun mukainen alaluokka
Joustava ja yksilöllistetty ohjaus	1. Ohjauksen yksilöllistäminen 2. Ohjauksen saavutettavuus 3. Ohjaajien ja opiskelijoiden yhteisen tavoitteen asettaminen
Opiskelijan itseohjautuvuuden ja akateemisten taitojen tukeminen	1. Selkeät ja jäsennellyt ohjeet 2. Ohjaaminen akateemisissa taidoissa 3. Opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen
Sosiaalinen tuki ja myönteinen vuorovaikutus	1. Rakentava ja kannustava palaute ja 2. Yhteisöllinen tuki ja vertaistuki
Teknologian hyödyntäminen ohjauksessa	1. Mobiilisovellusten ja teknologian hyödyntäminen viestinnässä 2. Muistutusten asettaminen mobiilisovelluksen avulla

Lehtoreiden näkemyksiä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinnäytetyön ohjauksen hyvistä käytänteistä

Kuusi lehtoria Laurean eri kampuksilta osallistui haastatteluun. Seuraavaksi on esitelty, miten lehtoreiden haastatteluiden aineisto osui deduktiivisesti kirjallisuushaun perusteella laadittuun runkoon.

Joustava ja yksilöllistetty ohjaus

Ohjauksen yksilöllistäminen nousi keskeiseksi tekijäksi opiskelijoiden tukemisessa. Opiskelijan elämäntilanteen ja mahdollisten haasteiden huomioiminen heti alussa on tärkeää. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus kertoa, miksi opinnäytetyön tekeminen on vaikeaa. Ohjausprosessin alussa kartoitetaan opiskelijan oppimistyyli, jotta tuki voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Opiskelijalle on tärkeää avata Haavi-tuen merkitys ja rajat. Tarvittaessa ohjaaja voi myös rohkaista opiskelijaa pitämään lyhyitä taukoja ja huolehtimaan jaksamisestaan.

Saavutettava ohjaus tarkoittaa säännöllisiä tapaamisia, joiden olisi hyvä olla tiheämpiä ja pidempiä kuin tavallisessa ohjauksessa. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus olla yhteydessä myös tapaamisten välillä. Joillekin opiskelijoille viikoittaiset tapaamiset ja jatkuva kannattelu ovat tarpeen. Ohjausaikojen joustavuus ja opiskelijalähtöisyys korostuivat haastatteluissa – tapaamiset sovitetaan opiskelijan realistisiin mahdollisuuksiin. Opettajan tulee olla helposti saatavilla opiskelijan tukemiseksi.

Yhteisen tavoitteen asettaminen nähtiin tärkeänä asiana. Ohjauksen alussa keskustellaan opiskelijan odotuksista ja tavoitteista. Arvosanatoiveiden selvittäminen ja niiden yhteensovittaminen arviointikriteereihin auttaa opiskelijaa ymmärtämään työn vaatimukset. Korostetaan, ettei Haavi-ohjaukseen kuulu automaattisesti kevyempi työskentely, vaan tavoitteet asetetaan yksilöllisesti.

Opiskelijan itseohjautuvuuden ja akateemisten taitojen tukeminen

Selkeät ja jäsennellyt ohjeet ovat opiskelijan kannalta oleellisia. Ohjauksen alussa laaditaan etenemissuunnitelma ja käydään läpi prosessin vaiheet. Varmistetaan, että opiskelija ymmärtää työn rakenteen ja menetelmät. Ohjaus voi olla hidastempoisempaa, ja opiskelijalle annetaan mahdollisuus kysyä ohjaajalta tarvittaessa. Prosessin palastelun tarvetta korostettiin. Palastelu tarkoittaa sitä, että työlle asetetaan välitavoitteet, joiden avulla opiskelija hahmottaa kokonaisprosessia. Työn etenemiselle luodaan aikataulu, jota ohjaaja ja opiskelija seuraavat yhdessä. Ohjaaja auttaa opiskelijaa organisoimaan ajankäyttöään ja löytämään aikaa työn tekemiselle.

Osa opiskelijoista tarvitsee ohjaamista akateemisissa taidoissa. Opiskelijalle annetaan konkreettisia esimerkkejä tiedonhakuun ja tutkimusmenetelmiin liittyen. Ohjauksessa voidaan kädestä pitäen opastaa hakusanojen määrittelyssä, tietokantojen käytössä ja lähteiden arvioinnissa. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan kirjaston palveluiden tai muiden tukitoimien, kuten työpajojen pariin.

Opiskelijan itseohjautuvuuden tukemista pidettiin tärkeänä. Ohjauksessa korostetaan opiskelijan omaa toimijuutta. Jokainen ohjauskerta aloitetaan opiskelijan omalla tilannekatsauksella. Opiskelijalta pyydetään ennakkoon arvio siitä, mihin hän tarvitsee ohjausta ja kuinka paljon aikaa hän tarvitsee seuraavaan vaiheeseen. Ohjauksessa kannustetaan sinnikkääseen etenemiseen, mutta opiskelijaa ei tehdä riippuvaiseksi ohjaajasta, vaan häntä tuetaan itseohjautuvuuteen.

Sosiaalinen tuki ja myönteinen vuorovaikutus

Rakentavan ja kannustavan palautteen antamista korostettiin. Palautteenanto perustuu positiiviseen vahvistamiseen ja kannustukseen. Voimavaralähtöinen ohjaus auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa. Ohjaajan rooli on inhimillinen mutta vaativa ja reunaehdot tuodaan esille ystävällisesti. Luottamuksen rakentaminen prosessin alussa nähdään tärkeänä. Haastatteluissa tuotiin esille, että ohjaajan tulisi olla helposti lähestyttävä.

Yhteisöllinen tuki ja vertaistuki tukevat ohjausprosessia. Pariohjaus ja opiskelijoiden vertaistuki tukevat opiskeluprosessia. Yhteisöllisyyden kokemus voi vahvistaa opiskelijan sitoutumista ja motivaatiota. Haastatteluissa nousi esille ryhmäohjauksen vahvuus mahdollisuutena oppia toisilta samassa vaiheessa olevilta sekä vertaistuen kannalta.

Teknologian hyödyntäminen

Teknologiaa hyödynnetään ohjauksen tukena, esimerkiksi opiskelijoille lähetetään tapaamiskutsuja, joihin kirjataan kyseisen tapaamisen tavoitteet.

Lopuksi

Eniten mainittu asia erityisen tuen opinnäytetöiden ohjaamisessa oli prosessin palastelu eli prosessin pilkkominen pienempiin osiin yhdessä opiskelijan kanssa. Lehtoreiden haastatteluissa nousi esille akateemisen ohjausosaamisen lisäksi vahvasti aidon välittämisen kulttuuri. Heille oli tärkeää se, että opiskelijat tulevat hyvin kohdatuksi ja saavat tarvitsemansa ohjauksen. Jatkossa olisi hyvä muotoilla opinnäytetyöprosessia yhteiskehittämällä siten, että tukea tarvitsevien opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin.

Lähteet

• Agricola, TB., Prins, FJ., van der Schaaf, MF. & van Tartwijk, J. 2021. Supervisor and Student Perspectives on Undergraduate Thesis Supervision in Higher Education. Scandinavian Journal of Educational Research 65 (5): 877–97. https://doi.org/10.1080/00313831.2020.1775115.
• Ansarifar, A., Shahriari, H. & Pishghadam, R. 2018. Phrasal complexity in academic writing: A comparison of abstracts written by graduate students and expert writers in applied linguistics. Journal of English for Academic Purposes 31 (tammikuuta):58–71. https://doi.org/10.1016/j.jeap.2017.12.008.
• Arene. 2020. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset 2020. 2020. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382.
• Dowden, T., Pittaway, S., Yost, H. & McCarthy, R. 2013. Students’ perceptions of written feedback in teacher education: ideally feedback is a continuing two-way communication that encourages progress. Assessment & Evaluation in Higher Education 38 (3): 349–62. https://doi.org/10.1080/02602938.2011.632676.
• Ebadi, S.& Masoud, R. 2019. Mediating EFL Learners’ Academic Writing Skills in Online Dynamic Assessment Using Google Docs. Computer Assisted Language Learning 32 (5–6): 527–55. https://doi.org/10.1080/09588221.2018.1527362.
• Elo, S., Kajula, O., Tohmola, A & Kääriäinen, M. 2022. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede 34 (4) (4): 215–25.
• Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) | Europas. 2024. Viitattu 26. marraskuuta 2024. https://europass.europa.eu/fi/europass-tyokalut/eurooppalainen-tutkintojen-viitekehys.
• Ferguson, P. 2011. Student perceptions of quality feedback in teacher education. Assessment & Evaluation in Higher Education 36 (1): 51–62. https://doi.org/10.1080/02602930903197883.
• Filippou, K., Kallo, J. & Mikkilä-Erdmann, M. 2017. Students’ Views on Thesis Supervision in International Master’s Degree Programmes in Finnish Universities. Intercultural Education (London, England) 28 (3): 334–52. https://doi.org/10.1080/14675986.2017.1333713.
• Gedamu, A. 2018. TEFL Graduate Supervisees’ Views of Their Supervisors’ Supervisory Styles and Satisfaction with Thesis Supervision. Iranian Journal of Language Teaching Research 6 (1): 63-.
• Hounsell, D., McCune, V., Hounsell, J. & Litjens, J. 2008. The quality of guidance and feedback to students. Higher Education Research & Development 27 (1): 55–67. https://doi.org/10.1080/07294360701658765.
• Huang, Q. 2024. Comparing Teacher’s Roles of F2f Learning and Online Learning in a Blended English Course. ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/330143185_Comparing_teacher’s_roles_of_F2f_learning_and_online_learning_in_a_blended_English_course.
• Kallionpää, M. 2020. Erityiselle tuelle on tarvetta myös ammattikorkeakoulussa. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/erityiselle-tuelle-on-tarvetta-myos-ammattikorkeakoulussa/.
• Kiriakos, C. & Tienari, J. 2018. Academic writing as love. Management Learning 49 (3): 263–77. https://doi.org/10.1177/1350507617753560
• de Kleijn, R. & Van Leeuwen, A. 2018. Reflections and Review on the Audit Procedure: Guidelines for More Transparency. International Journal of Qualitative Methods 17 (1): 1609406918763214. https://doi.org/10.1177/1609406918763214
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2024. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Viitattu 5. joulukuuta 2024. https://www.laurea.fi/globalassets/laurea/documents/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma_a4_fi.pdf.
• Orsmond, P & Stephen M. 2011. Feedback alignment: Effective and ineffective links between tutors’ and students’ understanding of coursework feedback. Assessment & Evaluation in Higher Education 36 (2): 125–36. https://doi.org/10.1080/02602930903201651.
• TENK. 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. 2/2023. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
• Wisker, G. 2018. The Undergraduate Research Handbook. Bloomsbury Publishing.