Muutokset ja uudistumisen tarpeet korostavat oppimisen merkitystä ja mahdollisuuksia. Korkeakoulujärjestelmämme vastaa yhteiskunnallisesti hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Edelleen ammattikorkeakouluille annetut tehtävät määrittelevät tekemiselle lähtökohdat, joissa yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen ovat erityispiirteinä.

Artikkeli käsittelee sitä, miten käytännössä ammattikorkeakoulussa tehtävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja opetus (O) voivat toimia näiden tavoitteiden edistämiseksi. Esimerkkinä konkreettisista toimintamalleista kuvaamme Laurea-ammattikorkeakoulun D-yksikön talous- ja toimintasuunnitelmaan valitut toiminnot vuodelle 2022.

TKI-toiminta oppimis- ja toimintaympäristönä

Monipuoliset oppimisympäristöt palvelevat tietojen, taitojen ja arvojen oppimista (Kangas, Kopisto & Krokfors 2016, 78–83), ja niiden kehittäminen palvelee myös uudistumistarpeisiin vastaamista. Oppimisympäristöjen suunnittelussa käsitys oppimisympäristöistä tulisi ymmärtää mahdollisimman laajasti. Kuitenkin usein kysymystä oppimisympäristöistä tarkastellaan helposti vain fyysisen tilan kysymyksinä. Sillä voidaan kuitenkin tarkoittaa fyysisiä simulaatioympäristöjä tai virtuaalisia verkossa olevia oppimisalustoja, kuten Moodle tai Canvas. Tärkeää olisi kuitenkin nähdä tilojen lisäksi oppimisympäristöjen sosiaaliset ja psyykkiset ulottuvuudet. TKI-hankkeissa tämä oppimisympäristö on tarjolla laajasti, erityispiirteenä on usein hankkeen ainutlaatuinen sisältö ja toiminnassa verkostomainen rakenne. Tavoitteena on tuoda oppiminen ja hankkeet yhteen, tarjota opiskelijoille kohtaamisia työelämän ja alueen toimijoiden kanssa ja mahdollistaa yhteinen oppiminen niin opiskelijoille, yhteistyökumppaneille kuin ammattikorkeakoulun henkilöstöllekin.

Kaikkiaan oppimisympäristöjen muotoutumisessa on hyvin paljon myös tasapainottelevia ja rajoittaviakin tekijöitä, koska pedagogiset, kasvatukselliset, hyvinvointiin, käytäntöihin, talouteen ja yhteisen suunnittelun tekijöiden onnistuminen vaikuttavat kokonaisuutena (Mäkelä 2018, 50, 55, 66).

Ammattikorkeakoulussa toteutettavat TKI-hankkeet voidaan nähdä suurena verkostomaisena oppimisalustana, jossa eri verkostot kohtaavat. TKI-hankkeet ovat ainutlaatuisia projekteja, joissa on sisäänrakennettuna uusiutuva elementti, mikä tarkoittaa, että opiskelijan valmistuttua samaa hanketta ei enää ole. Tärkeää onkin oppia prosesseja ja toimintamalleja, jotka ovat hyödyllisiä eri tyyppisissä kaikentyyppisissä TKI-hankkeissa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta toimiikin oivallisena oppimisympäristönä ammattikorkeakouluissa. (mm. Kuhmonen ym. 2016; Aalto 2021). Potentiaalina on myös vähintäänkin korkeakouluyhteisön uuden yhteisöllisyyden mahdollisuus, koska TKI-toiminnassa tapahtuvan oppimisen keskiössä on vahvasti yhdessä toimiminen (Kolehmainen & Lindholm 2019, 100).

Yleisellä tasolla tarkasteltuna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä opetuksen integraatio (jäljempänä TKI-O) viittaa moninaisiin korkeakoulujen toimintamalleihin, jotka mahdollistavat opiskelijoiden ottamisen mukaan erilaisiin TKI-toiminnan hankkeisiin ja projekteihin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat opiskelijoiden projektityöt TKI-hankkeissa tai opinnäytetöiden tekeminen hankkeiden piirissä. TKI-O-integraatiolla voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä eri tasoilla ja eri näkökulmista (Kuvio 1). TKI-O:lla voidaan mm. vaikuttaa oppimisympäristöjen monipuolistamiseen, hankkeiden vaikuttavuuden lisäämiseen, korkeakoulujen volyymitavoitteiden saavuttamiseen ja korkeakoulumaisiin oppimiskokemuksiin.

Ainakin seitsemän tapaa edistää asiaa vuonna 2022

Laurea-ammattikorkeakoulun D-yksikön suunnitelmissa on edistää TKI-O- integraatiota vuonna 2022 useiden uusien eri toimenpiteiden muodossa (Laurea-ammattikorkeakoulu 2022a). Vaikka tahtotila on yhteinen, tarvitaan toteutumisen tueksi konkreettisia toimia, joissa toimijoita ovat kaikki yksikköön kuuluvat henkilöt. Seuraavassa ovat toiminta- ja taloussuunnitelmaan nostetut kehittämisen kohteet, joiden avulla TKI-O:ta kehitetään suunnitelmallisesti yksikkötasolla:

1. Työaikasuunnitelmien kautta tehtävät työaikaresursoinnit TKI-työhön: Työaikasuunnitelmissa varataan aikaa TKI-työlle aiempaa enemmän, jotta opetushenkilöstöllä on todellisia mahdollisuuksia osallistua TKI-työhön aiempaa syvemmin. Keskimääräisesti vuonna 2020 työajasta toteutui TKI-toiminnassa 12 prosenttia ja vuonna 2022 tavoitellaan noin 20 prosentin osuutta.
2. TKI-asiantuntija + opettaja –parityöskentelyn kehittäminen: Vuonna 2021 D-yksikössä pilotoitiin mallia, jossa nimettiin kolme TKI-asiantuntija + opettaja -työparia, joiden tehtävänä oli kehittää TKI-O-integraatiota koulutusohjelmassa. Valitut koulutusohjelmat olivat liiketalouden ylempiä AMK-tutkintoja: Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut, Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta ja Päätöksenteon ilmiöt ja valintamuotoilu. YAMK-koulutusohjelmia on 16, ja nämä ovat eri vaiheissa TKI-O- työskentelyssään. Tavoitteena on lisätä työpareja ja näin vahvistaa mahdollisimman monen koulutusohjelman hankeportfoliota ja liittymäpintaa hankemaailmaan tätäkin kautta.
3. Koulutuksen sisällöt: Laurea-ammattikorkeakoulun uusi YAMK-koulutus ”Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen” käynnistyy vuonna 2022 (Laurea-ammattikorkeakoulu 2022b). Sen sisällöt tulevat pääosin TKI-hankkeista. Koulutukseen valitut opiskelijat valittiin projektijohtamista sisältäneen valintaopintojaksomenettelyn avulla koulutukseen syksyllä 2021.
4. TKI-hankkeen integrointi opetukseen käsiteltävänä hankkeen valmisteluvaiheessa: Hankkeen valmisteluvaiheessa varmistetaan, että integraatio opetukseen on mukana jo suunnitteluvaiheessa niissä hankkeissa, joihin se soveltuu. Hankkeen valmistelijan tukena on yksikön johtoryhmä, joka käsittelee hankevalmistelun ennen valmistelun etenemistä valmistelulupakokoukseen.
5. Monipuolinen osaaminen hankkeen valmistelussa: Hankkeen valmistelussa varmistetaan sekä hanke- että opetusosaaminen. Näin opetuksen konkreettiset mahdollisuudet näkyvät hankehakemuksen kirjoittamisessa pedagogisena asiantuntemuksena.
6. TKI-O-mittareiden kehittäminen ja seuraaminen: TKI-pisteiden kertymistä opetuksesta seurataan systemaattisesti. TKI-toiminnan mahdollisuuksien parempi näkyvyys myös opiskelijalle varmistetaan esimerkiksi ilmoittautumisjärjestelmissä. Toteutuneista integraatioista viestitään aiempaa enemmän.
7. TKI-O-koordinaatiota vahvistetaan suuntaamalla työaikaa tehtävään: Yksikköön nimetään osa-aikainen TKI-O –koordinaattori. Parhaiden käytänteiden jakaminen eri koulutusalojen välillä ja vastuuopettajien tukeminen TKI-O-työssä edistyy tehokkaammin, kun yksikössä on henkilö, jonka tehtäviin asian edistäminen kuuluu.

Lopuksi

Onnistumista TKI-O-integraatiossa tulevat osoittamaan monipuolistuvat oppimisympäristöt, jotka lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta. Siksi tämä aihe on esillä myös yksikön eri tiimien tiimipalavereissa. Uusia ja innovatiivisia TKI-O-toiminnan muotoja toivotaan kehittyvän jatkuvasti. Toteutuneista hankesisällöistä tehdyt julkaisut tekevät näkyvyyttä ja vaikuttavuutta osaltaan. Tarpeen on myös arvioida vuoden aikana tulleita kokemuksia ja edistymistä yhteisin keskusteluin ja arvioinnein.

Lähteet:

• Aalto, J. 2021. TKI-polkuopiskelu YAMK-opinnoissa. Teoksessa Helariutta, A., Fred, M., Kangastie, H., Merimaa, M. & Päällysaho, S. (toim.). 2021. Avoin TKI-integroitu oppiminen – toteuttamistapoja ja oppimisympäristöjä. Laurea-ammattikorkeakoulu. 17–25.
• Kolehmainen & Lindholm. 2019. Suosituksia TKI-perustaisen oppimisen edistämiseksi. Kolehmainen, M. & Lindholm, A. (toim.) 2019. TKI-perustainen oppiminen Humakissa. Kartoittava tutkimus ulkoisen rahoituksen hankkeista oppimisympäristöinä. Helsinki, Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 84. 99–105. Viitattu 19.12.2021. Saatavilla: https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/10/TKI-perustainen-oppiminen-Humakissa-Kolehmainen.M-Lindholm.A.pdf
• Kuhmonen, A., Pirilä, M., Ranta L. & Tuohimaa H. 2016: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta oppimisympäristönä ammattikorkeakouluissa. Laurea-julkaisut. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.12.2021. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115170/Laurea%20jullkaisut%2063.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2022a. Toimintasuunnitelma 2022–2024. Korkeakouluyksikkö D.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2022b. Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen, opetussuunnitelma. Viitattu 10.1.2022. Saatavilla: https://www.laurea.fi/koulutus/liiketalous-ja-tietojenkasittely/tulevaisuussuuntautunut-projektijohtaminen/
• Mäkelä, T. 2018. A Design Framework and Principles for Co-designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 603.
• Väänänen, I. & Peltonen, K. 2020. Siiloista saumattomaan opetukseen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa, Ammattikasvatuksen aikakauskirja 22(2), 52–69. Viitattu 30.9.2020. https://akakk.fi/wp-content/uploads/Aikakauskirja-2.20.-Va%CC%88a%CC%88na%CC%88nen-ja-Peltonen.pdf