Kestävä tulevaisuus & teknologia 22.9.2025

WeCircle-hankkeen yhteenveto ja suuntaviivoja yrityksille

Teksti | Tero Hokkanen

WeCircle – Kestävää kasvua kiertotaloudesta -hanke on keskittynyt reilun kahden toimintavuotensa (2023–2025) aikana vahvistamaan Porvoon seudun teollisten pk-yritysten valmiuksia edistää kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yrityksille hankkeen aikana saavutettuja hyötyjä sekä mahdollisia kehityssuuntia nyt, kun hanke on loppusuoralla.

Kuva: Freepik

Vaikka kiertotalouden kehitystyö on vauhdikasta maailmalla, antavat käytännön tulokset viimeisimpien lukujen mukaan edelleen odottaa itseään. Käytetyistä materiaaliresursseista vain 6,9 % oli uusiomateriaaleja vuonna 2021, kun vuonna 2018 lukema oli 7,2. Lisäksi vain 11,2 % jätteeksi päätyvistä materiaaleista on suunniteltu kierrätettäväksi ja ohjautuu kiertoon. Paljon tekemistä siis vielä riittää. (Circle Economy 2025.)

Suomessa on pyritty asettamaan suuntaviivoja kiertotalouden edistämiselle mm. Valtioneuvoston (2024) julkaisussa Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Eri teollisuusalojen raaka-aineiden kulutuksessa ja tavoitteissa on paljonkin vaihtelua, mutta kokonaisuutena materiaalien kulutuksen tavoitellaan taittuvan alhaisemmalle tasolle vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tätä tavoitellaan tapahtuvan samaan aikaan, kun bruttokansatuote kasvaa, mikä tarkoittaa, että samalla materiaaliresursseilla on tuotettava enemmän arvoa.

Tässä kokonaisuudessa, niin kansallisella, Euroopan laajuisella, kuin globaalilla tasollakin, erilaisilla kiertotalouden kehityshankkeilla on merkittävä rooli. WeCircle-hankkeen puitteissa on toteutettu useita toisiaan tukevia toimia, jotka liittyvät yritysten oppimiseen, liiketoiminnan kehittämiseen sekä vastuullisuusviestintään. Näiden teemojen lisäksi esitellään joitakin mahdollisia kehityssuuntia, joita kannattaa ottaa huomioon tulevaisuuden kehittämisessä kohti kiertotaloutta.

Oppimiseen liittyvät toimet

Lukuisissa yhteistilaisuuksissa yritykset saivat mahdollisuuden tutustua muihin alueen yrityksiin, oppia yhdessä sekä saada arvokasta vertaistukea ja inspiroitua muiden tekemisistä. Hankkeessa järjestettiin myös webinaareja ja kirjoitettiin artikkeleita, joilla pyrittiin tukemaan ymmärrystä kiertotalouteen liittyvistä teemoista.

Webinaarit käsittelivät mm. seuraavia teemoja: yritysvastuun sääntely EU:ssa, pk-yritysten vastuullisuusraportointi, teollisten pk-yritysten hiilijalanjäljen laskenta, datan hyödyntäminen kiertotalousliiketoiminnassa, ilmastokatsaus ja teollisuuden vihreä siirtymä, yritykset ja luonnon monimuotoisuus, vastuullisuusviestintä sekä muotoilun merkitys kiertotaloudessa.

Artikkelit puolestaan käsittelivät mm. seuraavia teemoja: Arvonluonnin tarkastelu ja kiertotalous, yritysvastuuraportointi, vastuullisuusviestintä, miten hyvinvointi kytkeytyy kestävän kehityksen edistämiseen, kiertotalouden systeeminen muutos sekä ennakointi.

Vaikka perusasiat alkavat olla monessa yrityksessä kunnossa, oppimista tarvitaan edelleen. Vasta syvällisen osaamisen ja tekemisen kautta saadaan merkittäviä tuloksia aikaan. Samaan aikaan usein pk-yrityksillä on rajalliset resurssit sekä mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaiden vaatimuksiin, siksi yhteiskehittämisen rooli korostuu ja näitä mahdollisuuksia kannattaa aktiivisesti etsiä.

Liiketoiminnan kehittämisen toimet

Toimenpiteet yritysten kanssa aloitettiin alkutilannekyselyllä ja alkukartoitustapaamisilla, johon käytimme niin kutsuttua kestävyyscanvasta (Laasonen 2025). Tämä työkalu on kehitetty liiketoimintacanvaksen pohjalta niin, että siihen tuodaan lisäksi liiketoiminnan kestävyyttä kuvaavaa materiaalia. Kestävyyscanvas oli hyvä työväline alkukartoituksessa ja tilannekuvan luomisessa, niin hankehenkilöstölle kuin yrityksille itselleenkin. Jatkoimme alkukartoituksen jälkeen kiertotalouden perusteiden käsittelemisellä, mikä tarkoitti kiertotalouden liiketoimintamallien tarkastelua. Toteutimme alkukartoituksen ja kiertotalouden liiketoimintamallit -työpajan syksyllä 2023.

Keväällä 2024 tarkastelimme ja reflektoimme jokaisen hankkeeseen osallistuneen yrityksen arvonluontia Cambridge Value Mapping -työkalun avulla. Yritykset saivat siitä kirkastettua yhteistä suuntaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyen – toisilla tulokset antoivat uutta pureksittavaa, toisilla ne vahvistivat aikaisempia käsityksiä jo tunnistetuista kehityskohteista.

Seuraavaksi aloitimme hiilijalanjäljen laskennan ja hiilitiekartan luomisen jokaiselle yritykselle. Tähän päätökseen meitä ohjasivat yritykset, joilta tuli vahva viesti hiililaskennan akuuteista tarpeista: toisaalta tahdosta ymmärtää oman yrityksen hiilipäästöjä ja toisaalta tarjota omille yhteistyökumppaneille tietoa, että laskenta on tehty. Yritykset olivat tyytyväisiä laskentaan – myös siitä näkökulmasta, että laskenta vei heidän työaikaansa erittäin vähän.

Keväällä 2025 toteutimme yhteistyössä CO2Jump-hankkeen kanssa inspiroivan yritysvierailun ABB:n Porvoon tehtaalle. Tehdas on hiilineutraali ja valmistaa mm. sähköasennustarvikkeita kierrätysmuovista (ABB Oy 2025a; ABB Oy 2025b). Oli hienoa nähdä kuinka teolliset yritykset käytännössä panostavat kestävään arvonluontiin ja kiertotalouteen.

Perehdyimme myös ennakoinnin maailmaan keväällä 2025. Toteutimme aiheesta työpajan, jossa harjoittelimme tapoja ottaa tulevaa paremmin huomioon ja kuvitella toivottavia tulevaisuuksia, mitä kohti lähteä tekemistä suuntaamaan.
Keväällä 2025 valmistui myös opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin muovimäkien kierrätysratkaisua ja kestävämpää liiketoimintakonseptia. Porvoolainen C.E. Lindgren vie koko alaa eteenpäin suuntaa näyttävillä kestävämmillä ratkaisuillaan. (WeCircle 2025a.)

Hankkeeseen kuului myös alueellisen kiertotalouden kehityskartan hahmottelu. Tätä työtä johti hankkeen kokoonpanoon kuulunut konsultti Synocus Oy. Kartan tarkoituksena on vahvistaa näkymää alueen kehityssuunnasta ja parantaa yhteyksiä niiden toimijoiden ja yritysten välillä, jotka tähän työhön tulevat suuntaamaan panostuksiaan. Lisäksi useampi WeCircle-hankkeen yritys osallistui Kilpilahden teollisuusalueen kehittämisen ja muovien kemiallisen kierrätyksen selvitykseen rinnakkaisessa Striim-hankkeessa.

Vastuullisuusviestintään liittyvät toimet

Toteutimme kaksi työpajaa vastuullisuusviestinnästä, ensimmäinen syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025. Ensimmäinen käsitteli vastuullisuusviestinnän perusteita ja toinen oli aiheeseen hieman syvemmälle menevä. Työpajojen avulla saatiin edistettyä yritysten vastuullisuusviestintää eteenpäin hyvin konkreettisin toimin. Kokosimme myös tiivistetyn vastuullisuusviestinnän tietopaketin yrityksille, jota saa vapaasti hyödyntää (WeCircle-hanke 2025b).

Toteutimme hankkeessa podcast-sarjan (WeCircle-hanke 2025c), jossa ideana oli, että yritykset pääsevät ääneen erilaisten kiertotalouteen liittyvien teemojen parissa. Sarja käsitteli seuraavia aiheita:

  • Jakso 1: Porvoon kaupungin ilmastokumppanuus ja vihreä siirtymän rahasto
  • Jakso 2: Hiilijalanjäljen laskenta pk-yrityksissä
  • Jakso 3: Vihreän siirtymän ja kiertotalouden käytännön ratkaisut yrityksissä
  • Jakso 4: Ennakointi pk-yrityksissä

Koimme hankkeen aikana, että yrityksissä tehdään hienoa työtä kestävyyden kehittämisen parissa, joten päätimme julkaista artikkelisarjan, jossa jokainen yritys pääsee valokeilaan kertomaan omasta toiminnastaan ja tarinastaan. On hienoa nähdä ja tuoda myös suurempaan tietoisuuteen mitä pk-yrityksissä parasta aikaa tapahtuu. (WeCircle-hanke 2025d.)

Poimittuja suuntaviivoja jatkoon

WeCircle-hankkeen tekemiset kohdistuivat yritysten oppimiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja vastuullisuusviestintään. Näin hankkeen päättyessä haluamme vielä antaa joitakin ajatuksia, kuinka orientoitua tulevaan. Hiilitiekartta antoi jotakin suuntaa mitä kohti lähteä rakentamaan – tässä on vielä viisi nostoa, joista voi olla hyötyä.

  1. Suomessa on laadittu Älykkään valmistamisen tiekartta 2035, joka tarjoaa näkymän teollisuuden kestävään kehitykseen. Tiekartan ympärille on muodostunut verkostoja, joista löytyy tietoa, inspiraatiota ja yhteistyömahdollisuuksia. Kannattaa tutustua tiekarttaan ja sen parissa toimiviin tahoihin. (Sustainable Industry X 2025.)
  2. Vastuullisuus on kilpailuetu. Pk-yritykset ovat usein osa suuryritysten hankintaketjua, jolloin vastuullisuusvaatimukset tulevat ylhäältä. Suuryritykset ovat entistä valmiimpia vaihtamaan alihankkijoita, jos vastuullisuus ei toteudu. Lähes 95 % teollisuuden suuryrityksistä kokee uudistuspaineen merkittävänä, erityisesti teollisessa alihankinnassa, palveluostoissa ja raaka-ainetoimituksissa. (OP & NIBS 2025.)
  3. Kiertotalousratkaisujen kehittämisessä asiakasymmärrys on keskeistä. Kuten Anne Raudaskoski (2025) korostaa, vastuullisten ratkaisujen on oltava asiakkaille helppoja, houkuttelevia ja kustannustehokkaita. Asiakkaat eivät siirry vastuullisiin vaihtoehtoihin itsestään – meidän on tehtävä siirtymä helpoksi.
  4. Luonnon kantokyky on uhattuna ja siihen liittyy paljon muutakin kuin ilmastoasiat. Planetaaristen rajojen tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaisen näkökulman luonnon kannalta kestävään toimintaan. Olemme jo ylittäneet kuusi yhdeksästä rajasta, mukaan lukien ilmastonmuutos, luontokato, maankäytön muutokset, makean veden muutokset, ravinteiden kierto ja uusien aineiden, kuten kemikaalien ja mikromuovien, vaikutukset. Elämme siis vaaravyöhykkeellä ja suunta ei ole tällä hetkellä oikea. Sääntely tulee todennäköisesti edelleen kiristymään tulevina vuosina, kun pyritään turvaamaan elinkelpoinen planeetta meille kaikille. Planetaaristen rajojen tutkimusta ja siitä seuraavia toimenpiteitä kannattaa siis seurata. (Rockström ym. 2009; Richardson ym. 2023.)
  5. Pk-yrityksillä on usein rajalliset resurssit seurata uusinta tutkimustietoa tai innovaatioita. Siksi yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Verkostoituminen tuo uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia – yhdessä olemme voimakkaampia kehittämään kestävämpiä ratkaisuja ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Lopuksi

Haluamme hankkeen puolesta esittää syvät kiitokset koko yritysryhmälle, joiden kanssa meidän on ollut etuoikeus työskennellä! Kiitokset haluamme esittää myös kaikille yhteistyökumppaneille, joita on ollut hankkeen aikana lukuisia. Lopuksi vielä nöyrä kiitos ja kumarrus koko hanketiimille, joka jaksoi yli haasteiden hyvällä hengellä ja tiimityöllä! Kiitos!

Hanketiimiin kuului Posintra Oy:stä Jenni Juuvinmaa (projektipäällikkö, yrityskehittäjä) sekä Tiina Halli (yrityskehittäjä, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija).

Laurea-ammattikorkeakoulusta hanketiimissä työskenteli Hanne Laasonen (projektipäällikkö, erityisasiantuntija), Tarja Laakkonen (projektiasiantuntija, viestintä) sekä Tero Hokkanen (TKI-asiantuntija, kiertotalous).

Kaikki materiaalit, joita hankkeessa on tuotettu, löytyvät hankkeen internetsivuilta: www.wecircle.fi .

Artikkelissa on käytetty tekoälyä tekstin luettavuuden parantamiseksi.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092297207
henkilökuva.
Tero Hokkanen
tero.hokkanen(at)laurea.fi
TKI-asiantuntija

kestävä kasvu kiertotalous Pk-yritykset teollisuus

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu