Tässä artikkelissa tarkastellaan Workseed-alustan kokeilua sairaanhoitajakoulutuksen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa. Huomion kohteena on harjoittelun ohjausprosessi Workseed-alustalla opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan näkökulmasta. Tavoitteena on tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana. Kokeilu toteutettiin keväällä 2019 Porvoon kampuksella 15 op laajuisella harjoittelujaksolla, jossa valtaosa harjoitteluista toteutui kahdessa eri harjoitteluympäristössä. Kokeiluun osallistui opintojen loppuvaiheen 15 sairaanhoitajaopiskelijaa, kaksi lehtoria sekä harjoittelua ohjaavat sairaanhoitajat eri toimintaympäristöistä. Kokeilun suunnitteluun ja seurantaan osallistuivat lisäksi Workseedin ja Laurean dCELLin (ent. DigiTeam) edustajat.

Mitä tavoiteltiin?

Uudistuva työelämä edellyttää avoimempia, monimuotoisempia ja joustavampia oppimista tukevia ratkaisuja. Laureassa halutaan hyödyntää digitaalisia välineitä työelämäyhteistyössä. (Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030). Harjoittelun ohjauksessa tämä on tärkeää, jotta kaikki harjoittelun ohjauksen eri osapuolet voivat osallistua harjoittelun ohjaukseen ja opiskelijan osaamisen arviointiin reaaliaikaisesti samalla alustalla.

Tavoitteena oli kokeilla harjoittelun ohjauksessa Workseed-alustaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisesti harjoitteluprosessin hallinnan, etäohjauksen ja viestinnän opiskelijan, harjoittelupaikan ja opettajan välillä. Lisäksi Workseed on käytettävissä älypuhelimella, missä ja milloin tahansa. https://www.workseed.fi/web/fi/

Ammatillisen osaamisen kehittyminen – ohjausprosessi Workseed-alustalla

Workseed-alustalle pyrittiin luomaan tällä hetkellä sairaanhoitajakoulutuksessa Optima -oppimisalustalla olevan oppimissopimuksen rakenne. Opiskelijoiden orientoituminen tulevaan harjoittelujaksoon alkoi harjoittelupaikkavarauksella Jobiilissa (ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkavarausjärjestelmä), josta opiskelija tallensi tiedot harjoitteluympäristökuvauksineen Workseedin sähköiseen oppimissopimukseen (kuva 1). Oppimissopimukselle opiskelija kuvasi myös aikaisemman harjoitteluhistoriansa. Tämän jälkeen opiskelija kutsui harjoittelun ohjaajan Workseed-alustalle ja ohjaaja sai sähköpostiin linkin kyseiselle oppimissopimukselle. Kokeilun aikana saadun palautteen perusteella nähtiin hyödylliseksi, että Workseed lähetti harjoittelun ohjaajille pikaohjeen alustan käytöstä. Opetussuunnitelman tavoitteet ohjasivat opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista. Harjoittelun ohjaajalla oli mahdollisuus kommentoida opiskelijan asettamia oppimistavoitteita. Opettaja kommentoi ja hyväksyi/pyysi täydentämään tavoitteita toisen harjoitteluviikon alkaessa.

Opiskelijan osaamistavoitteiden saavuttamista ja osaamisen kehittymistä arvioitiin ensimmäisen kerran harjoittelun keskivaiheessa. Workseed-alustalla sekä opiskelija että harjoittelun ohjaaja arvioivat osaamisen kehittymistä tavoite tavoitteelta tekstinä sekä arviointiasteikon avulla. Kokeilun aikana Workseedin edustajaa pyydettiin lisäämään avoin tekstikenttä myös ohjaavan opettajan palautteen antamiselle.

Harjoittelun loppuvaiheessa tapahtuva osaamisen kehittymisen arviointi toteutui samaan tapaan kuin väliarviointi harjoittelun keskivaiheessa (kuva 2). Tässä vaiheessa Workseed mahdollisti myös opettajan antaman arvioinnin ja palautteen tavoite tavoitteelta kommenttikentän ja arviointiasteikon avulla. Tähän pyydettiin kokeilun aikana myös avoin tekstikenttä sekä ohjaajan että opettajan palautteelle kokonaisvaltaisemman arvioinnin tueksi. Allekirjoitetut työvuorotaulukot opiskelija palautti Workseed-alustalle liitetiedostona. Opettajan tekemää lopullista harjoittelun arviointia helpottamassa olivat järjestelmän visuaaliset värikoodiratkaisut, jotka havainnollistivat keskeneräiset ja jo arvioidut harjoittelut.

Kokemuksia Workseed-alustan kokeilusta

Opiskelijoilta saatiin palautetta Workseed-alustan käytettävyydestä harjoittelun eri vaiheissa sekä harjoittelun päätyttyä yhteisissä reflektiokeskusteluissa. Tämän lisäksi opiskelijat vastasivat sähköiseen palautekyselyyn (MS Forms). Opiskelijat kokivat sähköisen alustan reaaliaikaisuuden hyvänä ratkaisuna. Harjoittelun ohjaajan osallisuus alustalla koettiin positiiviseksi, mm. ohjaaja pääsi kommentoimaan opiskelijan tavoitteita ja kirjoittamaan arvioinnin suoraan alustalle. Myös kommunikoinnin mahdollisuus ja helppous alustalla koettiin positiiviseksi. Hyväksi koettiin myös, että kaikki harjoittelua koskeva dokumentaatio oli samassa paikassa. Opiskelijat kokivat, että alustan käytettävyydessä oli vielä kehitettävää mm. navigoinnin osalta, sillä alustalla oli monia eri tasoja. Tavoitteita ei pystynyt jäsentämään loogisesti, mikä johti siihen, että tavoitteita tuli runsaasti ja ne olivat pirstaleisia. Harjoittelun dokumenttien lisääminen liitteenä koettiin vaikeaksi, sillä palauttamispaikka oli hankala löytää eikä sijoittunut oppimisprosessin näkökulmasta loogiseen kohtaan. Opiskelijat näkivät alustassa kuitenkin potentiaalia jatkokäyttöä ajatellen, mikäli alustan käytettävyyttä parannetaan.

Harjoittelun ohjaajien kokemuksia saatiin välillisesti opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien kautta. Harjoittelun ohjaajat kokivat, että heillä ei ollut riittävästi tietoa alustasta ennen harjoittelujakson alkua eikä aikaa perehtyä siihen. Harjoittelun ympäristöt ovat moninaisia ja sijoittuvat eri puolille Suomea, näin ollen ohjaajia ei voitu etukäteen kouluttaa alustan käyttöön. Alustan käytön perehdytys oli opiskelijan tehtävä. Harjoittelu jakautui kahteen jaksoon. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella toisen jakson ohjaajille lähetettiin pikaohje sähköpostin välityksellä. Kokeilun aikana eivät ohjaajat juuri osallistuneet tavoitteiden kommentointiin. Sen sijaan väli- ja loppuarviointiin osallistuttiin aktiivisesti. Tavoitteiden paljous ja Workseedin tavoiteasettelua ohjaava rakenne tekivät osaamisen arvioinnista työlästä ja sekavaa. Ohjaajat kokivat kuitenkin myönteisenä, että kirjallinen arviointi tapahtui sähköisesti. Haasteeksi koettiin, että alusta ei mahdollistanut kokoavan palautteen antamista.

Harjoittelua ohjaavat opettajat suhtautuvat positiivisesti ja avoimesti uusien digitaalisten työvälineiden kehittelyyn ja käyttöön työelämäyhteistyössä. Opettajat osallistuivat kokeilun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Workseedin edustaja oli kokeilun aikana tukena ja teki nopeasti korjaavia toimenpiteitä ohjaavien opettajien pyynnöstä. Workseed-alustan mahdollistama eri osapuolten reaaliaikainen osallistuminen koettiin tärkeäksi. Oppimisprosessin ohjaaminen tavoitteen asettelusta osaamisen arviointiin oli työläämpää kuin nykyisellä oppimisalustalla.  Alusta ohjasi liian yksityiskohtaiseen tavoiteasetteluun, eikä antanut tilaa opiskelijan kokonaisvaltaiselle osaamisen kehittymisen seuraamiselle. Tämä toistui ohjausprosessin jokaisessa vaiheessa. Tavoiteasettelu on harjoittelun ohjauksen ja osaamisen kehittymisen keskeisin lähtökohta. Kokeilun aikana havaittiin ristiriitaa ohjaavan opettajan ja harjoittelun ohjaajan näkemyksessä opiskelijan tavoiteasettelussa. Harjoittelun ohjaajat ovat merkityksellisessä roolissa siinä, mitä harjoittelupaikassa on mahdollista oppia. Osaamistavoitteiden laatiminen edellyttää tämän lisäksi tavoiteasettelun pedagogisten lähtökohtien tuntemista, jossa havaitsimme ongelmakohtia. Tämän vuoksi tavoiteasetteluun ja osaamisen kehittymisen arviointiin tavoitesuuntautuneesti tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa ja pohtia, mikä on harjoittelun ohjaajan rooli. Ohjaavat opettajat näkevät Workseed-alustassa potentiaalia tulevaisuuden eri osapuolia yhdistäväksi oppimisympäristöksi.

Johtopäätöksiä kokeilusta

Oppimisprosessin ja kokonaiskuvan näkyväksi tekeminen Workseed-alustalla on tärkeää. Alustalla voisi olla vaihe vaiheelta opiskelijaa ja ohjaajaa ohjaavaa tekstiä oppimisprosessista mm. tavoitteiden merkityksestä ja asettelusta, väliarvioinnin tarkoituksenmukaisuudesta ja etenemisestä kohti tavoitteita. Alustalle kaivataan selkeämpää rakennetta tavoiteasetteluun ja osaamisen kehittymisen seurantaan väli- ja loppuarvioinnissa. Rakenteen tulisi mahdollistaa kokonaisvaltaisen osaamisen arviointi synteesinomaisesti. Myös tilaa ohjaavalle tekstille ja vuoropuhelulle tarvitaan prosessin jokaisessa vaiheessa. Tärkeää on huomioida, että kirjataan harkitusti tietosuoja-asetuksen vaatimukset huomioiden, ja että alustalle kirjautuu myös kommenttien kirjaamisajankohta.

Osaamisen arvioinnissa käytettävät visuaaliset janat eivät tukeneet odotetulla tavalla osaamisen arviointia. Tavoiteasettelun mukainen rakenne toistui pirstaleisena niin väli- kuin loppuarvioinnissakin. Ohjaavan opettajan tuli mm. hyväksyä jokainen osaamistavoite erikseen, jotta harjoittelu kokonaisuudessaan oli hyväksytty. Alusta ei joustanut harjoittelupaikan tuomien oppimismahdollisuuksien mukaan, mikäli jotakin osaamistavoitetta ei ollut mahdollista toteuttaa siinä ympäristössä.  Loppuarvioinnissa sekä ohjaajalle että opettajalle tulisi mahdollistaa yhteenvedon omainen osaamisen arviointi. Harjoittelussa syntyvä ammatillinen osaaminen on enemmän kuin yksittäisten tavoitteiden ”summa”. Kaikissa harjoitteluprosessin vaiheissa tulisi vaiheeseen liittyvät asiat ja dokumentit pystyä kirjaamaan prosessin vaiheen mukaisesti, jotta loogisuus toteutuu. Workseed-alustalla käytettävän kielen ja käsitteiden tulee tukea ammatillista kehittymistä ammattikorkeakouluopintojen mukaisesti. Workseed-alustan käyttöönotto ammattikorkeakouluopinnoissa edellyttää eri osapuolilta ammattikorkeakoulupedagogiikan tuntemusta ja huomioimista.