Laurea kulkee uuden edellä. Tulevaisuus näkyy käytävillämme, ja kansainvälisyys kasvaa luokkahuoneissa ja ruuduillamme. Olemme näköalapaikalla, joka ennakoi yhä monimuotoisempaa ja monikielisempää yhteiskuntaa.
Kuva: Freepik
Kansainvälisyys saa myös uusia muotoja: koulutusvientiohjelmat tuovat kokonaisia ulkomaisia opiskelijaryhmiä Laurean kautta Suomeen, ja lyhytvaihto-ohjelmat (BIP, Blended Intensive Program) täydentävät perinteisiä tutkinto- ja vaihtokoulutuksia osana eurooppalaista Pioneer-verkostoa.
Lisääntyvään kansainvälisyyteen liittyy monikielisyys. Ilmiö on jo teoreettisesti tunnistettu, mutta käytännössä se harvemmin vielä toteutuu. Asiantuntijat (mm. Bergbom 2023) korostavat kielitietoisuuden merkitystä työpaikoilla, joissa yhä useamman kielitausta on moninainen. Kielitietoisuus viittaa kielen vaikutuksen laaja-alaisuuden tiedostamista. Samaan aikaan tutkijat ovat huolissaan korkeakoulutuksen englannistumisesta (Onikki-Rantajääskö 2024; Saarikivi 2024). Englanninkielinen opetus toki mahdollistaa kansainvälisesti yhä useamman osallistumisen korkeakoulutukseen mutta saattaa osoittautua karhunpalvelukseksi suomalaiseen työelämään pyrkivälle. Puutteellisen suomen tai ruotsin kielitaidon on jo pitkään tiedetty olevan työllistymisen este (Tikkanen ym. 2007). Paikallisen kielen osaamattomuus sulkee pois muun muassa julkisen sektorin työpaikat, jotka ovat perinteisesti työllistäneet noin kolmanneksen korkeakoulutetuista (Kulttuuriykkönen 2025). Pahimmassa tapauksessa vajavainen kotimaisten kielten taito johtaa siihen, että Suomessa englanniksi suoritettu korkeakoulututkinto toimii vain välietappina muualle suuntautuvassa työnhaussa.
Kansainväliset opiskelijat ratkaisijoina: kokemuksia ja näkökulmia
Monen muun työyhteisön ohella Laureassa sekä opiskelijat että työntekijät käyttävät yhä useampaa kieltä opinnoissaan ja työtehtävissään. Käytännön kielivalinnat ovat kuitenkin melko jäykkiä: opintoja valitaan tai vuorovaikutus tapahtuu joko englanniksi tai suomeksi, joustavat, osittaiset tai monikieliset ratkaisut ovat harvinaisempia. Tämä aiheuttaa esteitä osallistumiselle, suoriutumisella ja integroitumiselle.
Kevään BIP-jaksolla kansainväliset opiskelijat ratkoivat kieli- ja osallisuushaasteita Laurean YAMK-koulutuksissa. Cross-cultural perspectives in the field of design -opintojakson intensiiviviikolla opiskelijat kehittivät ratkaisuja monikielisyyden haasteisiin Laurea Master Schoolissa.
Opiskelijat keskustelivat ja testailivat ratkaisuehdotuksiaan myös legopalikoiden avulla. Kuva: Tarja Chydenius
Ajankohtaista haastetta ratkottiin ja muotoiltiin sekaryhmissä, joihin opiskelijat jaettiin Laureasta, Portugalin ISCTE:stä sekä Italian IUAV-yliopistosta. Opiskelijat edustivat useita eri koulutusohjelmia, kulttuureita ja kieliryhmiä kuten palvelu- ja tuotemuotoilu, sisustussuunnittelu, projektijohtaminen ja IT-suunnittelu; suomi, portugali, italia, hindi, arabia, saksa, espanja. Alustavissa tutkimuksissaan opiskelijatiimit tunnistivat kulttuurisiin toimintatapoihin ja kieliasioihin liittyviä haasteita, joihin kansainvälistyvä opiskelijajoukko törmää opinnoissaan.
Sosiaalinen vuorovaikutus ja kotikansainvälistyminen: puuttuva lenkki
Havaintojen mukaan maahantulijoilla on usein riittävä arkikielen taito, mutta jo opintojen alussa opiskelijan tulisi taitaa englantia niin sujuvasti, että hän pärjää opinnoissaan ja kulttuurien välisissä ryhmätöissä. Tähän haasteeseen ehdotettiin ratkaisuksi ”Empower Language – kolmivaiheinen polku kohti valmiutta ja osallisuutta”. Ohjelma koostuu online-kielitaitoarvioinnista hakuvaiheessa, intensiivisestä kieli- ja kulttuurikoulutuksesta opinto-oikeuden alkaessa sekä jatkuvina viikoittaisina kielisessioina opintojen aikana (keskusteluryhmät, kirjapiirit, tapahtumat, verkostoituminen).
Myös paikallisen kielen eli suomen opintoja pidettiin tärkeinä. Suomen oppimisen tueksi ja motivaation herättämiseksi ehdotettiin pääsykokeen ehdollista hyväksymistä niin, että opiskelupaikan saa varmistettua itselleen vasta, kun on läpäissyt suomen kielen alkeisverkkokurssin. Myös syventävää kielen opettelemista pidettiin tärkeänä, ja kielen oppimisen toivottiin jatkuvan opintojen ajan. Mieluiten niitä toivottiin järjestettävän verkko-opintoina, sillä yamk-opiskelijat eivät useinkaan pysty irrottautumaan lähiopetukseen työ- ja perhekiireiden vuoksi.
Isoksi haasteeksi havaittiin vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus paikallisten ja maahantulijoiden kesken. Paikalliset tuttavuudet jäävät maahantulijoille harmillisen satunnaisiksi ja lyhyiksi, sillä luontevia, vuorovaikutussuhteita ylläpitäviä kohtaamispaikkoja ja aktiviteetteja on vähän. Puutteelliset paikalliset ihmissuhteet syventävät juopaa eri ihmisryhmien välillä ja hidastavat entisestään sujuvamman paikallisen kielitaidon saavuttamista. Suomalaisopiskelijat ovat kiireisiä omassa arjessaan, eivätkä tunnista tai halua hyödyntää opintojen aikana tarjoutuvia kotikansainvälistymismahdollisuuksia.
Laureassa ja muualla on vuosien mittaan järjestetty monenlaisia sosiaalista integraatiota tukevia toimenpiteitä. Kysymykseksi nousee kuitenkin, miksi uudet opiskelijat kohtaavat jatkuvasti saman ongelman: sosiaalisen vuorovaikutuksen puute paikallisten ja tulijoiden kesken. Haasteena pidettiin toimenpiteiden projektiluontoisuutta ja lyhytaikaisuutta. Opiskelijat halusivat kehittää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja pysyvämpää toimintaa uusien ystävyyssuhteita kasvualustoiksi.
Ratkaisuedotuksina opiskelijat ehdottivat säännöllisiä ja pidempikestoisia yhteisiä aktiviteetteja (esimerkiksi teemalliset työpajat, liikunta- ja muut harrasteryhmät) sekä opintopisteisiin perustuvaa kannustinjärjestelmää suomalaisille opiskelijoille. Toisen opiskelijaryhmän ehdotuksessa ratkaisut käsittivät opiskelijayhdistyksen järjestämät tapahtumat (piknik, ruokavaihto, musiikki ym.) sekä erilaiset aihe- ja kielikohtaiset ryhmäkeskustelut. Erityisesti Suomeen tulevat opiskelijat toivoivat mahdollisuutta jakaa tietoa omasta kulttuuristaan ja oppia suomalaisesta kulttuurista ”kirjojen ja oppaiden ulkopuolelta”. Suomalaisopiskelijoiden mukaan houkuttelemiseksi ehdotettiin opintopisteitä tuottavaa kaveri-/kummiohjelmaa.
Jos tällaisia aktiviteetteja jo järjestetäänkin, on monien opiskelijoiden vaikeaa löytää niistä tietoa. Yksi monikansallinen opiskelijaryhmä havaitsi, että opintojen orientaatio ja tiedotus keskittyy valtaosin ensimmäiseen viikkoon. Alun ”infoähkyn” jälkeen ei tietoa tai jatkuvaa ohjausta arjen asioissa ole helppo löytää. Kielimuuri ja kulttuurierot vahvistavat entisestään ulkopuolisuuden tunnetta. Alkuvaiheen tiiviin perehdytyksen ohelle he kehittivät monikielisiä tervetulopaketteja, ja jatkuvaksi tueksi kampusten info-toteemit, optimoidun tutoroinnin ja jo edellä mainitun kaveri- tai kummitoiminnan.
Monikielinen työyhteisö: monipuolisia ratkaisuja
Yksi opiskelijatiimi päätyi ratkomaan Laurean henkilöstöön kuuluvien eri tasoisten suomen oppijoiden haasteita. Tiimin alkuhavaintona oli, että maahan muuttaneiden kielihaasteita ymmärrettiin laajasti ja että kaikki haastatellut suomalaiset työntekijät olivat englannin kielen taitoisia ja hyvin joustavia vaihtamaan kieltä, auttamaan ja tulkkaamaan. Mutta usein heidänkin alkuinnostuksensa saattoi muuttua kieliväsymykseksi ja haluksi käyttää suomea monimutkaisista työasioista neuvoteltaessa. Opiskelijatiimi muotoili tavoitteekseen tukea kaikkia osallistumaan täysipainoisesti monikielisiin kokouksiin ja päätöksentekoon. Nykyiset työkalut (esim. Google Translate, käännössovellukset, Google Lens, Teams,) eivät tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua. Ehdotettu Kieli-sovellus yhdistää käännöstyökalut, yhteistyöalustan ja kulttuurisen tuen yhdeksi akateemisesti räätälöidyksi kokonaisuudeksi. Sovellus tukisi monikielistä työyhteisöä mm. reaaliaikaisilla käännöksellä, kysymyslaatikolla ja lukuisilla visuaalisilla elementeillä.
Tämä sovellus on enää ”tekemistä vaille valmis”. Ehkä pian tulee tarjolle tekoälypohjainen kaupallinen ratkaisu, sillä monikielisyys ja kielitietoiset käytännöt ovat suunnitteilla jo monessa työyhteisössä. Sillä välin voimme pyrkiä soveltamaan tiimin ehdottamia kielellisesti inklusiivisia kokouskäytänteitä: materiaalien jako etukäteen, kaksikieliset materiaalit, tulkkausnurkkaukset, pienryhmäaktiviteetit ja palautehetket jokaisen palaverin yhteyteen.
Yhteinen tulevaisuus: kielitietoinen ja osallistava korkeakoulu
Laurea kulkee uuden edellä kielitietoisena yhteisönä, jossa keskustellaan ja kehitetään ratkaisuja monikielisyyden ja osallisuuden haasteisiin. Opiskelijoiden muotoiluhaasteet osoittavat, että ratkaisuja löytyy, kun eri kulttuurit ja näkökulmat kohtaavat. Monikielinen ja osallistava korkeakoulu ei ole vain tulevaisuuden visio, vaan jo nyt muotoiltava todellisuus. On aika siirtyä teoriasta käytäntöön – yhdessä.
Lähteet
- Bergbom, B. 2023. Mitä kielitietoisuus tarkoittaa monikielisellä työpaikalla? Blogi. Työterveyslaitos. Viitattu 2.5.2025.
- Chydenius, T. & Tossavainen, P. 2024. BIPsters advancing international understanding. Laurea Journal.
- Eurooppalainen Pioneer-korkeakouluverkosto.
- Kulttuuriykkönen 25.9.2025. Runteleeko englanti suomen kielen? Yle Areena.
- Onikki-Rantajääskö, T. 2024. Suomi osallisuuden kielenä. Selvitys suomen kielen tilasta 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2024:20.
- Saarikivi, J. 2024. Eliitin englanti on köykäinen kielitaito. Essee. Helsingin sanomat 20.10.2024.
- Tikkanen, I., Rautiainen, M.-L., Kotro, E. Korkiakangas, M. & Nives, M. 2007. Ulkomaalaistaustaiset palvelualalla. Koulutukseen hakeutumisen ja työllistymisen esteet. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 34.
