Huhtikuussa 2025 Huelvan yliopistolla Espanjassa järjestetty Blended Intensive Programme-viikko (BIP) kokosi yhteen kv-koordinaattoreita, hallintohenkilöstöä sekä opettajia eri puolilta Eurooppaa ja Afrikkaa. Tapahtuman tavoitteena oli syventää yhteistyötä ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä etsiä tapoja kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen globaalien haasteiden edessä.
Viisipäiväinen ohjelma sisälsi asiantuntijapuheenvuoroja, yhteiskehittämisen työpajoja sekä mukavaa yhdessäoloa varsin kansainvälisessä ilmapiirissä. Laurean edustus Espanjassa oli vahva; itse olin mukana BIP-viikon ohjelmassa ja samaan aikaan järjestetyllä KV-viikolla Laureaa edusti TKI-yksiköstä asiantuntija Minna Nurmisalo. Tapahtuma toteutettiin osana Erasmus+-ohjelmaa ja PIONEER-allianssin kansainvälistymistyötä.
Kuva 1. Kansainvälisyys kiinnosti osallistujia ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa. (Lähde: Huelvan Yliopisto)
Huelvan yliopisto – Laadukasta koulutusta Atlantin rannalla
Huelvan yliopisto (Universidad de Huelva, UHU) sijaitsee Etelä-Espanjassa Andalusian alueella, lähellä Portugalin rajaa ja Atlantin rannikkoa. Vaikka yliopisto on perustettu vasta vuonna 1993, se on jo vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti tunnettuna tutkimus- ja koulutusyhteisönä. Perus- ja jatko-opiskelijoita on yli 13 000 kaikkiaan yli 50:stä maasta. Yliopistossa on neljä kampusta, ja opetusta tarjotaan yli 50 tutkinto-ohjelmassa. Koulutusaloja ovat muun muassa tekniikka, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja terveydenhuolto. (UHU 2025.)
Kuva 2. Yliopiston kampusalue on valtava ja puitteet erinomaiset (Stenberg 2025)
Korkeakoulut murroksessa: kansainvälistymistä, osaamista ja vastuuta
Tapahtuman avajaispuhujana toiminut Bernin ammattikorkeakoulun rehtori Dr. Sebastian Wörwag tarkasteli kansainvälistymisen merkitystä ajassa, jota leimaavat poliittinen polarisaatio, taloudelliset eriarvoisuudet, aseelliset konfliktit ja ilmastokriisi. Erasmus-ohjelma sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeisen rauhanaatteen siivittämänä ja tämä näkökulma on edelleen keskeinen opiskelijaliikkuvuuden ytimessä.
Wörwag korosti korkeakoulujen keskeistä roolia opiskelijoiden, tulevien muutosagenttien, kasvattamisessa. Opiskelijoille tulisi hänen mukaansa tarjota valmiudet ymmärtää monimutkaisia järjestelmiä, kehittää metakognitiivisia taitoja ja toimia siten vastuullisesti osana globaalisti verkottunutta yhteiskuntaa.
Esityksessä korostui ajatus siirtymästä opettajalähtöisestä opetuksesta kohti oppijalähtöistä ja reflektoivaa oppimista, jossa opiskelijat tarkastelevat omaa rooliaan yhteiskunnallisina vaikuttajina. Globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen tai disinformaatioon, ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, mutta koulutuksella voidaan rakentaa kykyä sopeutua ja toimia aktiivisesti yhteisen hyvän puolesta.
Wörwag nosti teknologian kehityksen esiin sekä mahdollistajana että haasteena. Tekoäly, esineiden internet (IoT) ja virtuaalitodellisuus muuttavat nopeasti tapaamme elää ja oppia. Näihin muutoksiin vastaaminen edellyttää uudenlaista osaamista: yhdistelmää erityistaitoja, laaja-alaisia kompetensseja ja kriittistä ajattelua. Korkeakouluilta hän toivoikin kykyä reagoida ketterästi näihin muutoksiin opetussuunnitelmissa, osaamistavoitteissa ja arviointimenetelmissä.
PIONEER-allianssin rooli esitettiin alustana, joka mahdollistaa paikallisten, alueellisten ja globaalien haasteiden tunnistamisen sekä uusien, muutoskykyisten osaamisten rakentamisen. Sen tehtävänä nähdään paitsi kouluttaa tulevia asiantuntijoita, myös tukea akateemisen vapauden turvaamista ja tiedonvapauden puolustamista polarisoituneessa maailmassa.
Hyvien käytäntöjen jakamista
Jokaiselle päivälle oli oma teemansa ja siihen liittyviä puheenvuoroja sekä työpajoja. Ensimmäisen päivän teemoina olivat kansainväliset allianssit ja korkeakoujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (Dr. Reyes Alejano, University of Huelva). Esimerkkinä kerrottiin, että Huelvan yliopisto on näkyvästi esillä paikallisyhteisössä ja tarjoaa tiloissaan monenlaista ohjelmaa paikallisille niin kulttuurin kuin opetuksen saralla. Espanjalaisten maahanmuuttajien kouluttaminen nähtiin myös tärkeänä osana yliopiston kansainvälistymistä.
Toisena päivänä fokuksessa oli liikkuvuuden mahdollistaminen kaikille (Prof. Catarina Ferreira da Silva ja Prof. Maria do Carmo Botelho, ISCTE). Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin muun muassa liikkuvuuden esteitä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa.
Opiskelijoiden kohdalla keskusteluissa nousivat esiin erityisesti rahoitushaasteet, oma taloudellinen tilanne sekä vaihtojaksojen vaikea sovittaminen muihin opintoihin. Myös koti-ikävä mietitytti: kyselyissä moni ilmaisi epäröivänsä lähtöä juuri sen vuoksi.
Henkilökunnan liikkuvuutta rajoittivat muun muassa sopivien kohteiden löytäminen ja se, etteivät vastaanottavien korkeakoulujen opetussisällöt aina vastanneet vierailijan osaamisalueita. Lisäksi työnantajien heikko resursointi ja vähäinen tuki tai arvostus kansainvälistä liikkuvuutta kohtaan nousivat selkeiksi esteiksi. Moni kertoi tekevänsä kv-matkojen aikana iltaisin hotellissa kotimaassa odottavat työt, mikä heikentää jaksamista ja motivaatiota osallistua. Näiden haasteiden ratkaiseminen vaatii sekä hallinnollisia muutoksia että kulttuurista asennemuutosta työnantajien ja työyhteisöjen tasolla.
Avaintekijöinä opiskelijoiden liikkuvuushalukkuuden lisäämisessä pidettiin mm. opiskelijoiden toiveiden kuuntelemista vaihtokohdetta valittaessa ja vertaistukea esim. buddy-järjestelmien ja kielikurssien muodossa. Somekanavien, kuten Instagramin kautta tapahtuva arjen jakaminen opiskelijavaihdon aikana nähtiin hyvänä keinona raottaa vaihdossa olevien opiskelijoiden arkea muiden opiskelijoiden keskuudessa. Kolmantena päivänä käsiteltiin onnistuneiden BIP-kesäkoulujen järjestämistä Tšekeissä (Miroslava Šimoníková, Tomas Bata University in Zlín). Esityksessä korostettiin kuinka monipuolista tukea ja useiden toimijoiden osallistumista onnistunut BIP-toteutus edellyttää. Zlínissä toteutetun BIP-kesäkoulun järjestelyihin osallistuivat mm. rehtoraatti, markkinointi-, IT- ja viestintäosastot, opettajat sekä tohtoriopiskelijat. Lisäksi päivän aikana esiteltiin erasmusbip.eu -verkkoalustaa, jonka avulla BIP-toteutuksia voidaan markkinoida laajemmin. Esityksessä toivottiin myös, että alustan näkyvyyttä lisättäisiin erityisesti opiskelijoiden keskuudessa.
Kuva 3. Yhteiskehittämisen työpaja kansainvälistymisen parhaista käytännöistä on käynnissä (Stenberg 2025)
El Rocio, luonnonpuisto ja flamencoa
Viikkoon mahtui myös vapaaehtoista kulttuuriohjelmaa. Tiistai-iltapäivänä saimme mahdollisuuden vierailla ainutlaatuisessa El Rocíon kylässä, joka sijaitsee merenrantasuolla, Doñana-kansallispuiston reunalla. Kylä tunnetaan paitsi Andalusian neitsyelle omistetusta kirkostaan, myös päällystämättömistä kaduistaan, joita pitkin paikalliset liikkuvat yhä ratsain.
Paluumatkalla patikoimme muutaman tunnin Doñanan luonnonpuiston ainutlaatuisilla hiekkadyyneillä, pitkospuiden päällä. Sinnikäs jaloittelu palkittiin, kun reitin päässä silmien eteen avautui Atlantin äärettömyys ja kaukomaiden kutsuja kuiskailevat aallot.
Kuva 3. Luonnonpuistossa riitti iloisia kansainvälisiä patikoijia (Stenberg 2025)
Torstai-illan verkostoitumisillallinen sekä flamencoesitys tarjosivat vierailijoille unohtumattoman elämyksen ja kosketuksen andalusialaiseen mielenmaisemaan. Saimme nauttia paikallisia tapaksia samalla kun tanssiesitystä säestävän orkesterin tahti vain kiihtyi illan pimetessä. Legenda kertoo, että myös monet osallistujat innostuivat tanssin pyörteisiin. Ehkäpä monen tulevan BIP-toteutuksen idea – ja uudet verkostot – saivat alkunsa juuri tuona musiikin ja yhteisöllisyyden täyttämänä iltana.
Kuva 4. Flamenco-esitys jäi unohtumattomasti monen mieleen (Stenberg 2025)
Jälkipuinti eli verkkotapaaminen viikon jälkeen
Reilu kuukausi Huelvassa vietetyn viikon jälkeen järjestettiin BIP-ohjelman virtuaalikomponentti eli osallistujien verkkotapaaminen. Oli sangen mukavaa nähdä tuttuja kasvoja, vaihtaa kuulumisia ja kuulla miten kansainvälisyyttä on edistetty ja BIP-ideoita viety eteenpäin kuluneen kuukauden aikana. Palautekeskusteluissa korostui osallistujien tyytyväisyys ohjelman monipuolisuuteen ja sen tasapainoon: akateeminen sisältö, vapaamuotoinen verkostoituminen ja kulttuuriohjelma täydensivät toisiaan onnistuneesti.
Yhteistyöllä kohti vaikuttavampaa tulevaisuutta
BIP-ohjelma osoitti, että kansainvälistyminen ei ole pelkästään liikkuvuuslukujen kasvattamista. Se on ennen kaikkea havahtumista siihen, että sekä korkeakoulumaailmassa että yhteiskunnassa kohtaamamme globaalit haasteet edellyttävät yhteisen ymmärryksen rakentamista, rajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista oppimisen kulttuuria — mutta myös ihmisenä kasvua ja kulttuurisen tietoisuuden laajentumista, joita kansainväliset kohtaamiset parhaimmillaan synnyttävät.
Lähteet
