Syksyllä 2024 käynnistynyt ja elokuuhun 2026 jatkuva Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö -hanke saavutti keväällä 2025 tärkeän etapin, kun haastattelujen tulokset julkistettiin. Haastatteluihin osallistui laajasti alueen yrityksiä, oppilaitoksia, kaupungin eri yksiköitä sekä muita sidosryhmiä. Tässä artikkelissa käydään läpi haastattelujen tulokset. Saatujen tulosten pohjalta kehitetään kolme erilaista toimintamallia innovaatiokiihdyttämön toteuttamiseksi.
Kuva: Jakub Zerdzicki / Pexels
Tikkurilan Jokiniemeen rakennetaan vuosien 2024–2032 aikana osaamiskampus, joka palvelee opiskelijoita, yrityksiä, työnhakijoita ja työnantajia. Suunnitteilla oleva innovaatiokiihdyttämö sijoittuisi osaksi Business Vantaa Hubia ja toimisi Tikkurilan osaamiskampuksen tiloissa (Vantaan kaupunki, 2025). Hankkeen ensimmäiseen työpakettiin kuuluvat sidosryhmähaastattelut saatiin valmiiksi keväällä 2025.
Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttaman Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö -hankkeen tehtävänä on haastatella paikallisia toimijoita, tehdä vertaistutkimusta sekä järjestää työpajoja yhteiskehittämisen keinoin. Näiden pohjalta luodaan uusia yhteistyön muotoja yritysten, oppilaitosten ja julkishallinnon välille sekä laaditaan kolme erilaista toimintamallia innovaatiokiihdyttämön toteuttamiseksi.
Kuva 1: Haastateltavien näkemys innovaatiokiihdyttämöstä (Kuva: Terhi Kärpänen).
Haastattelujen toteutus, osallistujat ja tulosten analyysi
Marraskuun 2024 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana toteutettiin yhteensä 44 puolistrukturoitua haastattelua. Puolistrukturoidut haastattelut ovat yksi käytetyimmistä laadullisen tutkimuksen menetelmistä, erityisesti silloin kun halutaan yhdistää ennalta määriteltyjen teemojen käsittely ja vastaajien omien näkemysten esiin tuominen (Hirsjärvi & Hurme, 2015). Haastattelut pidettiin joko paikan päällä sidosryhmien tai Laurea-ammattikorkeakoulun tiloissa, tai etänä Teamsin välityksellä. Haastateltavia rekrytoitiin muun muassa Business Vantaan järjestämissä tilaisuuksissa sekä hyödyntämällä sosiaalisen median alustoja kohderyhmien tavoittamiseksi. Alkuperäisenä tavoitteena ollut 40 haastateltavan määrä ylittyi, mikä osoittaa vahvaa kiinnostusta ja sitoutumista hanketta kohtaan (kuvio 2).
Haastateltaviin kuului laaja kirjo alueellisia toimijoita: yrityksiä, oppilaitoksia, kaupungin eri yksiköitä sekä muita sidosryhmiä. Yritykset edustivat eri kokoluokkia – mukana oli suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Muiden toimijoiden joukkoon lukeutuivat muun muassa oppilaitokset, Vantaan ulkopuoliset yhteistyökumppanit sekä innovaatiokeskittymien edustajat.
Kuvio 2. Haastateltavien jakautuminen sidosryhmittäin. (Kuvio: Terhi Kärpänen)
Haastattelujen sisältö jäsenneltiin hankkeen tavoitteiden pohjalta määriteltyihin teemoihin, joiden avulla kartoitettiin innovaatiokiihdyttämön tarpeellisuutta sekä sidosryhmien odotuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin verkostojen merkitykseen, yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin sekä konkreettisiin tarpeisiin, joihin kiihdyttämön tulisi vastata.
Haastattelut litteroitiin ja tiivistettiin muistiinpanojen pohjalta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti teemoittelun avulla (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Analyysissä etsittiin toistuvia näkökulmia, tarpeita ja ilmiöitä, jotka nousivat esiin eri sidosryhmien vastauksista. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti innovaatiokiihdyttämön koettu tarpeellisuus, odotukset innovaatiokiihdyttämölle, verkostojen rooli kiihdyttämön toiminnassa sekä suunnitteluvaiheen viestintä.
Analyysin tavoitteena oli tunnistaa sekä yhteisiä että toimijakohtaisia tarpeita, jotka muodostavat perustan innovaatiokiihdyttämön toimintamalliehdotuksille. Saatujen tulosten pohjalta rakennettiin kokonaiskuva sidosryhmien näkemyksistä ja odotuksista, joita hyödynnetään hankkeen seuraavissa kehitysvaiheissa.
Haastateltavien odotukset innovaatiokiihdyttämöstä
Haastattelujen perusteella sidosryhmät odottavat Vantaan innovaatiokiihdyttämöltä ennen kaikkea konkreettista hyötyä, selkeää palvelumallia ja helposti lähestyttävää toimintatapaa. Monille vastaajille verkostoitumismahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä – kontaktien luominen ja yhteistyön käynnistäminen nähtiin keskeisinä alueen kehitykselle.
Yritykset kaipasivat tukea liiketoiminnan kehittämiseen, erityisesti myynnin, markkinoinnin, kansainvälistymisen ja strategisen kasvun osa-alueilla. Ohessa haastateltavien lausuntoja innovaatiokiihdyttämöstä:
”Perussparrausta myös aloittavalle yrittäjälle.”
”Näkisin että olisi ihmisiä, joilta voisi varata aikaa avulle, jos on esimerkiksi jokin ongelma niin saisi heti apua.”
”Voisiko olla tällainen malli, jossa yrittäjä saa mentorin isommalta yritykseltä.”
”Yhteistyötä kansainvälisesti esimerkiksi jonkinlaisen ulkomaisen korkeakoulun kanssa.”
”Yritykset kaipaavat palveluita, ja tukea. Tämä voisi olla sellainen kohtaamispaikka.”
”Innovaatiokiihdyttämössä pitäisi olla toisten hankkeiden törmäyttämistä.”
Useissa vastauksissa esitettiin toive siitä, että fyysisen tilan rinnalla olisi myös toimiva digitaalinen alusta, joka yhdistäisi yrittäjät, asiantuntijat ja opiskelijat. Monet vastaajat nostivat esiin myös tarpeen yhdestä keskitetystä palvelupisteestä, jossa olisi mahdollista saada neuvontaa, osallistua koulutuksiin ja löytää yhteistyökumppaneita.
Vantaan kaupungin toimijoiden mukaan innovaatiokiihdyttämön toiminnan perustana tulee olla selkeä omistajuus ja tavoitteet. Ilman niitä pelättiin, että toiminta jää irralliseksi ja sirpaleiseksi. Vahva viesti oli, että nyt tarvitaan konkreettisia tekoja – ei pelkkiä visioita. Lisäksi toivottiin, että kiihdyttämö tuo toimintaan myös valtakunnallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden.
Oppilaitokset ja muut toimijat toivoivat, että innovaatiokiihdyttämö voisi toimia myös rekrytointikanavana ja osaamisten yhdistäjänä. Kuvassa 3 on koottuna eri kohderyhmien esiin nostamat keskeiset tarpeet ja odotukset.
Kuva 3. Vantaan innovaatiokiihdyttämöltä odotetut toiminnot ja hyödyt eri sidosryhmien näkökulmasta. (Kuva: Terhi Kärpänen).
Verkostoitumisen ja viestinnän odotukset
Haastattelutulosten perusteella Vantaan innovaatiokiihdyttämöltä odotetaan enemmän kuin yksittäistä palvelua tai tilaa – sen toivotaan toimivan kokoavana voimana, joka mahdollistaa ekosysteemiajattelun käytännön toteutumisen. Toimijoiden näkemyksissä korostui tarve rakentaa yhteinen alusta, joka kokoaa yhteen yritykset, oppilaitokset, julkiset toimijat ja asiantuntijaverkostot.
Verkostoituminen nähtiin laajasti kehittämiskohteena. Haastateltavat peräänkuuluttivat uusia mahdollisuuksia rakentaa yhteyksiä muun muassa:
- Oppilaitoksiin ja korkeakouluihin, erityisesti opiskelijayhteistyön ja tuotekehitysprojektien muodossa
- Startupeihin, yksinyrittäjiin ja kansainvälisiin toimijoihin
- Julkisiin organisaatioihin ja kolmannen sektorin edustajiin.
Monet yritykset ja sidosryhmät ilmaisivat tarpeen sparraukselle, mentoroinnille ja toimialakohtaiselle vuorovaikutukselle. Esimerkiksi mentorointimallit suuryritysten ja pienempien toimijoiden välillä nähtiin tärkeänä käytännön keinona siirtää osaamista ja luoda arvoa.
Haastatteluissa nousi esiin useita viestintään liittyviä haasteita alueen toimijoiden välillä. Nykyiset viestintäkanavat koettiin hajanaisiksi, tehottomiksi ja usein vaikeasti löydettäviksi. Useat vastaajat kokivat, että oikeat kohderyhmät eivät saa riittävästi tietoa tapahtumista tai tarjolla olevista palveluista. Haastatteluissa korostui myös se, ettei viestinnällä ole selkeää koordinoijaa tai omistajatahoa, mikä johtaa siihen, että toimijoiden välinen kohtaaminen jää sattumanvaraiseksi eikä toteudu järjestelmällisesti.
Viestinnän tehostamisen ratkaisuehdotuksina esitettiin muun muassa yhteisen ”yksi luukku” -portaalin perustamista, jossa yritykset, opiskelijat ja muut sidosryhmät voisivat kohdata ja jakaa tietoa. Lisäksi toivottiin kevyitä ja käytännönläheisiä digitaalisia viestintäkanavia, kuten Teams-alustoja, verkkosovelluksia ja uutiskirjeitä. Verkostoitumisen tueksi ehdotettiin toistuvia ja matalan kynnyksen tapahtumia, kuten aamutilaisuuksia, minirekryjä ja teemakohtaisia kohtaamisia. Nämä viestinnän tehostamisen ratkaisut tulisivat olla osana Vantaan innovaatiokiihdyttämöä.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Haastattelujen perusteella on selvää, että Vantaan innovaatiokiihdyttämölle on olemassa selkeä ja ajankohtainen tarve. Alueen toimijat – yritykset, oppilaitokset ja julkiset organisaatiot – ovat valmiita osallistumaan kehittämistyöhön, kunhan toiminta perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa ja sille luodaan selkeä rakenne, omistajuus ja johdonmukainen suunta.
Onnistumisen keskeinen edellytys on yhteinen tahtotila: halu rakentaa yhdessä toimintamalli, johon eri toimijat voivat sitoutua ja jonka he kokevat omakseen. Haastattelujen tulokset osoittavat, että innovaatiokiihdyttämöltä odotetaan paljon – mutta sille annetaan myös laajasti mahdollisuuksia vastata näihin odotuksiin.
Syksyn 2025 aikana hanke etenee seuraavaan vaiheeseen. Tiedossa on sidosryhmien kanssa toteutettavia työpajoja, joissa syvennetään yhteistyötä ja konkretisoidaan toimintamallia. Samalla toteutetaan vertaistutkimusta muista innovaatiokiihdyttämöistä – sekä kotimaassa että kansainvälisesti – jotta Vantaan innovaatiokiihdyttämön toimintamallit voivat rakentua parhaiden käytäntöjen ja tarpeiden pohjalle.
Lähteet
- Hirsjärvi, S., & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö (4. painos). Helsinki: Gaudeamus.
- Tuomi, J., & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (7. p.). Tammi.
- Vantaan kaupunki 2025. Tikkurilan osaamiskampus. Viitattu 30.5.2025
