Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen sisällöllistä ja pedagogista kehittämistä vuosina 2021–2024. Olemme saaneet toimia näiden vuosien aikana koulutuksen Laurea-tasoisina tutkintovastaavina ja rakentaneet yhtenäistä toimintakulttuuria ja käytänteitä. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on ollut laadukas ja harmonisoitu toiminta viidellä eri sairaanhoitajakoulutusta toteutettavalla kampuksella. Työ on ollut monipuolista ja vaihtelevaa. Taaksepäin katsoessamme tunnistamme tutkintovastaavakauden alun tunnelmat pienen lohikäärmeen ja ison pandan ajatuksista.
“Kartta ei näytä, mihin minun pitäisi mennä, sanoi pieni lohikäärme.
Reittiäsi ei näy kartalla, sanoi iso panda.
Etsi oma polkusi.” (Norbury 2021).
Kuva: Francesco Paggiaro /Pexels
Laurea sairaanhoitajakouluttajana
Laurea on Suomen suurin sairaanhoitajakouluttaja. Ammattikorkeakoulussa aloittaa opintonsa vuosittain noin 430 yhteishaussa valittua sairaanhoitajaopiskelijaa. Tämän lisäksi lisäaloitus- ja erillishakujen aloituspaikat kasvattavat opiskelijoiden määrää Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämällä tavalla. Laureassa opiskelee sairaanhoitajaksi myös tilauskoulutuksen opiskelijoita EU-alueen ulkopuolelta. (Laurea 2024 a.) Sairaanhoitajakoulutuksen ammattitaitovaatimukset Suomessa ovat korkealla. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan sairaanhoitajan ammatissa tarvittaviin osaamisvaatimuksiin ja ammatillisiin valmiuksiin (Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020; Valvira 2022; Laki terveydenhuollon henkilöstöstä. 559/1994). Ammattikorkeakoulututkintojen aikana syntyvää osaamista määrittävät kansallisten osaamisvaatimusten ohella myös EU-direktiivit, Laurean strategia (Laurea 2024 b) sekä pedagoginen ohjelma (Laurea 2023) ja suositukset ammattikorkeakoulututkintojen yhteisistä työelämäkompetensseista ja niiden soveltamisesta. (Arene 2022).
Opinnot rakentuvat ydinosaamisen opinnoista (180 op) ja täydentävän osaamisen opinnoista (30 op). Koulutuksessa on monipuolisesti teoriaopintoja ja ammattitaitoa edistäviä harjoittelujaksoja Harjoittelujaksot suoritetaan erilaisissa EU-direktiivin määrittelemissä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. (Laurea 2024a.) Täydentävän osaamisen opinnoissa opiskelija voi syventää ja laajentaa osaamistaan uratoiveidensa mukaisesti. Opintojen loppuvaiheessa yhä useammat opiskelijat opinnollistavat työtään toimiessaan sairaanhoitajan sijaisuuksissa. (Laurea 2024 a.)
Yhdessä enemmän – eri toimijoiden roolit ja vastuut kehittämistyössä
“Edessä oleva osuus näyttää vaikealta, sanoi iso panda.
Olipa se miten vaativa hyvänsä, sanoi pieni lohikäärme,
kuljemme sitä yhdessä.” (Norbury 2021).
Sitaatti kuvaa hyvin tunnelmiamme tutkintovastaavakautemme aikana. Vastaan on tullut paljon uutta ja odottamatontakin, mutta yhdessä tutkintovastaavien verkoston ja kehittämispäälliköiden kanssa työskennellen olemme onnistuneet löytämään ratkaisuja eteen tulleisiin kysymyksiin sekä haasteisiin. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä toimintaamme ovat ohjanneet Laurean menettelytapaohjeet (Laurean menettelytapaohje 2024), jotka määrittävät eri toimijoiden roolit sekä vastuut. Kehittämistyötä johtaa tutkinnosta vastaava kehittämispäällikkö tiiviissä yhteistyössä yksiköiden kehittämispäälliköiden kanssa. Sisällöllistä ja pedagogista kehittämistyötä koordinoivat Laurea-tason tutkintovastaavat. Moduulikohtaiset tutkintovastaavat puolestaan edistävät ja fasilitoivat kehittämistyötä.
Tutkintovastaavien verkosto on kokoontunut kerran kuukaudessa ajankohtaisten asioiden ja linjausten äärelle. Kokouksiin ovat osallistuneet sairaanhoitajakoulutuksen tutkintovastaavien lisäksi terveydenhoitaja- ja degree nursing -tutkintojen tutkintovastaavat sekä kehittämispäälliköitä. Päätösvaltainen sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Koulutuksen työelämärelevanssin varmistamiseksi on Työelämän ohjausryhmä kutsuttu koolle kahdesti vuodessa. (Laurea 2024 c.) Näiden lisäksi sairaanhoitajakoulutuksessa on järjestetty kehittämispäiviä kerran lukukaudessa sekä terveysalan yhteisen kehittämisen iltapäiviä kahdesti lukukaudessa. Kehittämispäiviin on osallistunut koko sairaanhoitajakoulutuksen henkilöstö.
Sairaanhoitajakoulutuksen sisällöllinen ja pedagoginen kehittäminen
Tutkintovastaavakautemme alussa oli Laureassa juuri luovuttu moduulivastaavien tehtävänkuvista. Tämä malli oli toiminut esimerkillisesti sairaanhoitajakoulutuksessa. Mallista luopuminen oli haasteellista, koska otimme samanaikaisesti käyttöön uuden opetussuunnitelman, valtakunnalliset (180 op) YleSh-kokeet ja osakokeet sekä oppimisalusta Canvasin. Lisäksi koronapandemia haastoi alamme koulutusta monin tavoin. Tähän ratkaisuksi ideoimme SIPE-toimintamallin (SIPE= sisällöllinen ja pedagoginen kehittäminen), jonka pääasiallisena tehtävänä on kehittää opintojaksoja niin sisällöllisesti kuin pedagogisestikin osallistaen opintojaksoilla opettavia opettajia kehittämistyöhön. SIPE-ryhmään kuuluu kahdesta neljään lehtoria eri kampuksilta opintojakson laajuudesta riippuen ja työskentelyä koordinoi moduulista vastuullinen tutkintovastaava. Ilman yhteistä toimintamallia emme olisi selvinneet moninaisista koulutustamme koskevista uudistuksista ja haasteesta. Toimintamalli on mahdollistanut kehittämistyön yhtenäisesti ja linjakkaasti eri kampuksille ja sillä on pyritty tasalaatuisen koulutuksen toteuttamiseen tutkinnon sisällä.
Laureassa otettiin toimintakautemme alussa käyttöön Canvas-oppimisympäristö. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisryhmä päättää master-toteutuspohjien rakentamisesta sekä päivitystyöstä. SIPE- ryhmiin nimetyt lehtorit ovat aktiivisesti mukana niiden rakentamisessa ja päivittämisessä. Digilehtorit fasilitoivat sekä tukevat kollegoita pedagogisesti opiskelijalähtöisten, laadukkaiden ja saavutettavien sisältöjen tuottamisessa. Master-toteutuspohjille tehdään laadunarviointi niiden valmistuessa ja kattavien päivityskierrosten jälkeen. Näin voidaan varmistaa toteutuksilla ajantasaiset aineistot, sisällöt sekä pedagogiset ratkaisut, jotka mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisen opintojaksoilla. Tavoitteena on mastereiden suunnitelmallinen, pitkäjänteinen sekä kumulatiivinen kehittäminen.
Otimme tutkintovastaavakauden alussa käyttöön hoitotyön koulutuksen yhteisen Teams-työtilan, jolla on ollut tärkeä rooli sisäisessä tiedottamisessa ja viestinnässä. Olemme julkaisseet tutkintovastaavien terveisiä ja viestineet ajankohtaisista asioista sekä linjauksista Teams-työtilassa sen käyttöönotosta lähtien. Alussa tutkintovastaavien terveisiä julkaistiin viikoittain, sillä koulutuksen sisällä oli käynnissä merkittäviä ja myös ennakoimattomia muutoksia. Korona-aika ja terveydenhoitoalan työtaistelu toivat haasteita harjoittelun järjestämiseen ja pandemia muutti opetuksen etäpainotteiseksi. Näiden muutosten keskellä tiivis viestintä oli erittäin tärkeää. Yhteisten käytänteiden vakiinnuttua toimintamalleiksi, terveisten julkaisua on harvennettu.
Laurean sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvan palautteen perusteella. Näistä keskeisimpiä ovat valmistuvien opiskelijoiden AVOP-kyselyt, toisen vuoden opiskelijoille suunnattu hyvinvointikysely ja opintojaksopalautteet. Tutkinnon kehittämisryhmä nimeää vuosittain kolme keskeisintä kehittämiskohdetta. Kehittämistyötä toteutetaan nimetyissä työryhmissä, jotka raportoivat työn etenemisestä tutkintovastaavien palavereissa, yhteisessä Teams-työtilassa sekä kehittämispäivissä. Tavoitteena on, että toimintamallit ja suositukset otetaan käyttöön työryhmien linjausten mukaisesti kaikilla kampuksilla samankaltaisina. Kehittämiskohteina ovat olleet esimerkiksi osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opinnäytetyöprosessin kehittäminen ja harjoittelun ohjaus.
Vuoden 2024 alusta on otettu käyttöön uusi harjoittelun ohjauksen ympäristö Workseed. Tämä parantaa harjoittelun ohjauksen laatua. Myös harjoittelupaikan ohjaaja pääsee samalle alustalle opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa reaaliaikaisesti keskustelemaan ja antamaan palautetta harjoittelun etenemisestä. Harjoittelun laadun varmistamiseksi on nimetty Harjoittelun kehittäjät -työryhmä, jota johtaa kehityspäällikkö. HARKKA! Harjoittelusta osaamista sosiaali- ja terveysalan urapoluille –kyselyn avulla kerätään Laurean sairaanhoitajaopiskelijoilta tietoa harjoittelujaksojen merkityksestä ammatilliselle kehittymiselle sekä alaan sitoutumiselle. Kysely on luotu pitkittäisdatan keruuta varten Laurean strategisten linjausten mukaisesti.
Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistyön vahvuudeksi olemme kokeneet dynaamisen ja ratkaisukeskeisen yhteistyön eri tasoilla. Voimme allekirjoittaa sen, että yhdessä olemme enemmän!
Uuden edellä – Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistyön tulevaisuus
Laureassa toteutetaan vuoden 2025 alusta organisaatiouudistus, joka ohjaa tulevaisuudessa sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä. Tähän saakka tehty kehittämistyö luo perustan, joka kantanee läpi uudistusten. Muutokseen suhtaudumme avoimin mielin, sillä maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja meidän tulee pysyä muutoksessa mukana ja sitä ennakoiden.
Oman toimintakautemme aikainen matka vuodesta 2021 vuoteen 2024 on ollut monipuolinen, palkitseva ja ajoittain haastavakin. Sairaanhoitajakoulutuksen Laurea-tasoista tutkintovastaavan tehtävää on ollut mielekästä hoitaa yhdessä työparina työskennellen. Tiivis ja avoin kollegiaalinen tiimiparityöskentely on mahdollistanut jatkuvan reflektiivisen dialogin, jota kehittämistyössä tarvitaan. Tiimiparityöskentely on idearikkaampaa ja lisää asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Tämän lisäksi yhdessä työskentely on lisännyt työn mielekkyyttä, tukenut työhyvinvointia ja vähentänyt tutkintovastaavan työhön liittyvää kuormitusta. Työtämme on tukenut myös aktiivinen tutkintovastaavien verkosto, jossa työote on ollut keskusteleva ja ratkaisukeskeinen. Yhteistyö kehittämispäälliköiden kanssa on ollut avointa ja rakentavaa.
Norburyn (2021) Ison pandan ja pienen lohikäärmeen sanoja lainataksemme:
“Pidä kiirettä, hoputti pieni lohikäärme.
Tehtävää on niin paljon.
Joki ei pidä kiirettä, mutta esteistä huolimatta se pääsee sinne, minne se on menossa.”
Vaikka työtä tehdessä ei aina huomaa etenevänsä, sairaanhoitajakoulutuksen kehittäminen on virrannut joen tavoin kohti päämääräänsä.
Lähteet
