Yhteismuotoilulla uutta ymmärrystä ja kielitaitoa – tuloksena opetusvideoita työn arkikieleen

Teksti | Hilkka Lydén , Sanni Einovaara , Maiju Mäkelä , Berenice Rivera-Macias

Maahanmuuttaneille on tehty runsaasti videoita suomalaisesta työelämästä, mutta julkisesti saatavilla olevia käytännönläheisiä työelämän kielenkäytön tilanteita kuvaavia videoita ei juurikaan ole. Tarvetta autenttiselle oppimateriaalille on. Videoiden avulla maahanmuuttajat voivat valmistautua toimimaan erilaisissa yleisissä työelämän kielenkäytön tilanteissa. Toisaalta halusimme kokeilla muotoilun menetelmien käyttöä kielen oppimisen kontekstissa. Tavoitteena oli videoiden luomisen ohella parantaa ymmärrystä työelämän kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta. Projektissa hyödynnettiin funktionaalista pedagogiikkaa ja käytettiin yhteismuotoilua osana moniaistillista oppimista. Työpajoissa opiskelijat käyttivät muotoilun menetelmiä ja työkaluja työelämätilanteiden kuvaukseen. Videoprojekti tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden kehittää sosiaalialan taitojaan monialaisessa ja -kielisessä ympäristössä. Projektissa korostui opiskelijoiden ja asiakkaiden yhteinen oppiminen.

Idea näytellyistä, arkisia työelämän tilanteita kuvaavista videoista syntyi MAKU-hankkeen (MAKU-hanke – Laurea-ammattikorkeakoulu s.a.) ja Omnian Osaamiskeskus OSKE:n yhteistyötapaamisessa. Vaikka maahanmuuttaneille onkin tehty runsaasti videoita, joissa kuvaillaan suomalaista työelämää ja sen käytäntöjä, ei julkisesti saatavilla olevia käytännönläheisiä työelämän kielenkäytön tilanteita kuvaavia videoita käytännössä ole. Tarve autenttiselle, elävän elämän kielitilanteisiin pohjautuvalle oppimateriaalille on selkeä. Videoiden tekeminen tuntui tärkeältä, sillä videoiden avulla maahanmuuttaneilla olisi mahdollisuus valmistautua toimimaan yleisissä työelämän kielenkäytön tilanteissa.

Työpöydällä on avoin kannettava tietokone. Kaksi ihmistä keskustelee keskenään työpöydän molemmin puolin. Heillä on mikrofonit vaatteissa kiinni ja niistä tulee pitkät johdot etualalla olevaan videota kuvaavaan kännykkään, joka on kolmijalassa. Kuvaajana on samalla äänenlaatua tarkkaileva huivia käyttävä henkilö.
Videoiden tekemiseen osallistui sekä Laurean opiskelijoita että OSKE:n asiakkaita. Rooleissa pyrittiin tasapuolisuuteen. (Einovaara 2023)

Työelämälähtöisessä kielenopetuksessa on keskeistä, että opetus vastaa S2-oppijan (suomea toisena kielenä oppivien aikuisten) todellisiin kielenkäytön tarpeisiin – työelämässä tarvittava kieliosaaminen on siis paitsi oppimisen resurssi, myös tavoitteiden suuntaaja. S2-opetusperinteen uudistajana nähty funktionaalinen pedagogiikka sopii työelämälähtöiseen kielenopetukseen. Se tarkoittaa osallistavaa ja toiminnallista kielen ilmiöiden haltuunottoa, jossa opetus myötäilee oppijoiden oppimisprosessia, lähtee liikkeelle kielitaitotarpeista ja etenee kielen inventaarista vaiheittain analyysiin ja harjoitteluun. (Aalto, Mustonen & Tukia 2009, 402; Aalto & Tukia 2007, 24–25.) Videoprojektin ajateltiin istuvan myös tähän viitekehykseen, ja ajateltiin, että tavallista suomenkielistä vuorovaikutusta sisältävät videot voisivat asettua luontevaksi osaksi tällaista funktionaalista jatkumoa S2-opettajien työssä.

Videoiden toteuttamiseksi järjestettiin kaksi yhteismuotoilun työpajaa ja varsinainen kuvauspäivä. Tapaamisten välillä sosionomiopiskelijat työstivät työpajoissa syntynyttä materiaalia eteenpäin. Lisäksi sosionomiopiskelijoille järjestettiin ohjausta videoiden suunnitteluun ja editointiin. Toiminnalliset yhteismuotoilun työpajat olivat OSKE:n asiakkaille, aikuisille työttömille S2-oppijoille, merkityksellinen kielenoppimisen ympäristö.

Työpöytä, johon nojaa ihminen. Pöydällä on tuloste, jossa nähdään persoonan luomisen työpohja ja paljon liimalappuja. Yksi osallistuja on juuri kirjoittamassa lappuun jotain. Pöydällä on lisäksi kertakäyttöinen kahvikuppi ja muki sekä vesipullo.
Yhteiskehittämisen työpajoissa rakennettiin persoonia sosionomiopiskelijoiden ja OSKE:n asiakkaiden kesken. (Lydén 2023)

Sosionomiopiskelijat osallistuivat yhteistyöhön osana opintojaksoaan Exerting Influence in the Social Care Sector (5 op). Opintojakson tavoitteisiin kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttamistyö sekä osallisuutta vahvistava toimiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Opintojaksolla opitaan Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin mukaisesti (Learning by Developing eli LbD) käytännönläheisissä työelämäprojekteissa. Laurean LbD-mallissa lähtökohtana on aina aito työelämän toimeksianto tai Laurean tutkimus, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen liittyvä kehittämistehtävä (Laurea-ammattikorkeakoulu, ei pvm.).

Moniaistinen oppiminen

Moniaistinen oppiminen on MAKU-hankkeen lähestymistapa, joka tarjoaa monimuotoisia oppimismahdollisuuksia ja oppimista hyvin lähellä todellisia elämäntilanteita (Broadbent ym. 2018; Çelik Korkmaz & Karatepe 2018; Choon Keong ym. 2019; Kuparinen 2018). Moniaistisella oppimisella tarkoitetaan sellaisia aktiviteetteja, joissa yhdistyy vähintään kaksi aistillista strategiaa informaation omaksumiseen tai tiedon välittämiseen. (Jubran 2012, 51). Moniaistinen lähestymistapa kieltenopetukseen on ollut olemassa jo monien vuosien ajan ja se liitetään yleisesti lapsiin ja oppijoihin, joilla on oppimisen tai hahmotuksen vaikeuksia (Indrarathne 2022; Teitelbaum 1997). MAKU-hankkeen näkökulma on kuitenkin aikuisten kielenoppimisessa.

Tässä prosessissa käytimme monipuolisesti eri aisteja aktivoivia menetelmiä kannustaaksemme suomen kielen taitojen kehittymistä. Esimerkiksi työpajoissa käytetty LEGO® SERIOUS PLAY® tarjosi sekä taktiilisia (kosketus), visuaalisia (näköaisti), että auditiivisia (kuulo) elämyksiä. Lisäksi työpajoissa oli tarjolla syötävää ja juotavaa ja työpajoissa keskusteltiin sekä liikuttiin tilassa. Kerätyn palautteen mukaan kielenoppijat kokivat koko prosessin erittäin kannustavana oppimiskokemuksena.

LEGO-alusta, jolla näkyy paljon erilaisia hahmoja. Vasemmassa yläkulmassa on aidattu alue, joka esittää päiväkodin pihaa. Oikeassa reunassa on matala torni ja sen vieressä hai.
Yhdessä luotu käsitteellinen malli päiväkodin kielenkäytön tilanteesta. (Rivera-Macias 2023.)

Yhteismuotoilun työpajat

Tarkoitamme yhteismuotoilulla osallistavaa kehittämistä, jossa hyödynnetään muotoilun menetelmiä (Design for Europe s.a.). Hankkeessa muotoilulla on rooli paitsi kehittämisen menetelmänä, myös tutkimuksellisena menetelmänä, jossa ideoita, konsepteja ja ratkaisuja tutkitaan ja kehitetään luovan muotoiluprosessin avulla. (Frayling 1993; Zimmerman, Forlizzi & Evenson 2007)

kuvion sisältö on avattu tekstissä.
Kuvio 1: Yhteismuotoilun prosessi. (Lydén 2023.)

Ensimmäisessä työpajassa käytettiin LEGO® SERIOUS PLAY® (LSP) -menetelmää, joka tarjoaa strukturoidun ja luovuuteen kannustavan ympäristön. Osallistujat käyttivät LEGO®-palikoita monimutkaisten käsitteiden tutkimiseen ja ilmaisemiseen rakentamalla. LSP-menetelmä etenee helpommasta vaikeampaan tehtävään, edistäen osallistujien taitoja ja ylläpitäen mielenkiintoa. Osallistujat tekevät metaforisia malleja ja kertovat tarinan niistä. LSP-prosessi on osallistava ja helpottaa ajatusten ilmaisua fyysisen rakentamisen avulla. Menetelmä on hyödyllinen kulttuurisesti tai kielellisesti heterogeenisissä ryhmissä. (Blair 2020; Blair & Rillo 2016; McCusker 2020; Warburton, Brown & Sanders 2022).

Ensimmäisessä työpajassa rakennuspalikat tarjosivat OSKE:n asiakkaille oivallisen työkalun muistella työelämän tilanteita ja kielenkäytön konteksteja, välittää merkityksiä ja oppia uutta. Palikat loivat rikkaan materiaalisen resurssin, jonka tuella S2-oppijat kuvasivat ja selittivät mielessään olleita kielenkäytön tilanteita toisille ryhmän jäsenille: yksi rakensi päiväkodin, toinen autopesulan, ja legoilla rakennettu ympäristö tuki oppijoiden tarinankerrontaa. Tarinaa kertoessaan ja uusia ilmauksia tarvitessaan oppijoilla oli mahdollisuus käyttää apuna älypuhelinta ja toisaalta rakentui hedelmällinen tilanne oppia kieltä vuorovaikutuksessa; sosionomiopiskelijat auttoivat S2-oppijoita keskustellen ja tarjoten heille uusia sanoja ja ilmauksia kertomustensa tueksi. Työpajan jälkeen S2-oppijat kertoivat, että mukaan tarttui uusia ilmauksia, rohkeutta käyttää kieltä ja kuuntelemisen taitoa.

Toisessa työpajassa Laurean opiskelijat esittelivät edellisen työpajan tuloksista tekemänsä yhteenvedot OSKE:n asiakkaille. Keskustelussa tunnistettiin tärkeitä teemoja ja päätettiin videon aiheet. Tämän jälkeen henkilöhahmoiksi luotiin kuvitteelliset persoonat (IxDF 2016). Lisäksi luotiin kuvakäsikirjoitukset videoiden tilanteista. Tavoitteena oli ymmärtää valittua tilannetta paremmin ja tuottaa tilanteesta tietoa sekä työnantajien että kielenoppijoiden näkökulmasta. Prosessi on kuvattu kuviossa 1. Kuviosta jätettiin pois ensimmäinen hankkeeseen, yhteiskehittämiseen ja sosiaaliseen vaikuttamiseen keskittynyt luentokerta opiskelijoille sekä kaksi ohjaustapaamista, joissa käytiin läpi kuvausteknisiä asioita ja videoiden editoimista.

Valmiiseen pohjaan tehty sarjakuvamainen käsikirjoitus, jossa kaksi hahmoa keskustelevat vuoron vaihdosta päiväkodissa.
Kuvakäsikirjoitus videota varten. (Rivera-Macias 2023)

Pohdintaa

Vaikutti siltä, että OSKE:n asiakkaat ovat tietoisia kielitarpeistaan ja tarvitsevat mahdollisuuksia harjoitella suomen kieltä työpaikalla. Työpajat osoittivat, että keskustelujen ja palvelumuotoilutyökalujen avulla voitiin saavuttaa asetetut tavoitteet monimutkaisessa ja nopeasti käynnistyvässä yhteistyössä ihmisten välillä, joilla oli keskenään hyvin erilaiset ammatilliset taustat, äidinkielet ja elämänkokemukset. Osallistujat kuitenkin löysivät yhteisen pohjan selkeistä pienistä tavoitteista, jotka johtivat videoiden kuvaamiseen kolmantena yhteisenä päivänä.

Kehittämispohjaisessa oppimisessa sosionomiopiskelijat ovat usein itselleen uusien asioiden ja asiakasryhmien äärellä, mikä voi herättää joissakin opiskelijoissa stressiä. Kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin on mahdotonta valmistautua ja työskentely edellyttääkin vahvaa oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä mukautua uusiin ja uudenlaisia taitoja vaativiin tilanteisiin. Samat elementit ovat leimallisia myös sosiaalialan työkentälle, jolloin tämän tyyppiset työelämäprojektit ovat korvaamattoman arvokkaita mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen.

Sosionomin kompetensseihin kuuluu muun muassa sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, kriittinen ja osallisuutta tukeva yhteiskuntaosaaminen sekä tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen (Soamk 2023). Videoprojekti tarjosi opiskelijoille mahdollisuuksia näiden kaikkien osaamisalueiden kehittämiseen, sillä sen kuluessa pohdittiin eettisiä näkökulmia projektin toteutukseen liittyen, päästiin harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja maahanmuuttaneiden parissa, tarkasteltiin videoita yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä tutustuttiin palvelumuotoiluun ja yhteiskehittämiseen. Lisäksi opiskelijat vahvistivat taitojaan videoiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja editoinnissa.

OSKE:n asiakkaille projekti loi monipuolisia kielenoppimisen mahdollisuuksia. Paitsi että videoprojektin aikana esillä olivat erilaiset työelämän kielitilanteet, S2-oppijat toimivat ennen muuta ryhmissä ja osallistuivat ryhmän vuorovaikutukseen: heidän tuli kertoa itsestään ja omista ajatuksistaan sekä osallistua ongelmanratkaisuun ja yhteiseen pohdintaan.

Kielenopetuksen pedagogiikan näkökulmasta projektia voi pitää sikäli funktionaalisena kokonaisuutena, että kieltä tarkasteltiin ja opittiin projektissa tilannelähtöisesti, työelämän kielitilanteita käsitellen. Lisäksi projektin aikana S2-oppijoiden kielen käyttö ja uuden oppiminen toimivat vahvasti käsi kädessä – kieltä käytettiin ja opittiin vuorovaikutuksessa. Upeaa oli lisäksi se, että työpajoissa S2-oppijoiden osaaminen ja omat kokemukset kielenkäytöstä pääsivät kuuluviin, mikä edesauttoi sitä, että ryhmien työskentely peilasi S2-oppijoiden omaan kielenoppimisen vaiheeseen. Projektin päätteeksi tuotetut videot kruunaavat vielä kaiken: S2-oppijat voivat videoita katsellessaan palata projektiin, sen aikana oppimaansa kieleen ja saada toistoa oppimalleen. Kokonaisuus siis vahvisti kokemusta siitä, että funktionaalinen ote työelämän kieltä opettaessa on arvokas.

Lisäksi LSP-menetelmä, legopalikoiden käyttö ja muut fyysiset resurssit, kuten älypuhelimen sanakirja olivat projektin aikana merkittävä osa S2-oppijoiden kielenoppimista. On todettu, että S2-oppijoille on tyypillistä käyttää kehoaan ja muita fyysisiä resursseja vuorovaikutuksensa tukena, ja toisaalta kyky käyttää erilaisia resursseja voi edesauttaa kielenoppimista. Erilaisten kehollisten resurssien käytön systemaattista lisäämistä onkin suositeltu S2-opetukseen (Eilola, L. 2023, 128; 130). LSP-menetelmän kokeilu oli siinä mielessä askel oikeaan suuntaan.

Hankkeen näkökulmasta prosessi OSKE:n ja sosionomiopiskelijoiden kanssa oli erittäin hyödyllinen. Ensinnäkin olimme osallistujien kanssa yhteistä ymmärrystä luova monitieteinen ja -ammatillinen tiimi, jossa oli ihmisiä keskenään hyvin erilaisilta taustoilta ja ikäryhmistä. Tämä todennäköisesti parantaa työskentelyn tulosten yleistettävyyttä ja hyödyllisyyttä. Toiseksi tässä artikkelissa kuvattu prosessi on antanut MAKU-hankkeelle paljon uutta ymmärrystä moniaistisista lähestymistavoista kielten oppimisessa ja vahvistanut hankkeen työntekijöiden näkemystä yhteismuotoilun hyödyistä.

Yhteistyössä tuotetut videot löydät YouTube-palvelusta hakusanalla ”Opi työelämän suomea”. Suora linkki soittolistaan.

Tämä julkaisu on osa Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa MAKU-hanketta (2022-2024), jonka koordinaattorina toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttaneiden nopeaa työllistymistä aloille, joilla on työvoimapula. Projektiin osallistuvat myös Haaga-Helia, Arffman Finland Oy ja Lingsoft Oy.

Kirjoittajat:

Hilkka Lydén (sairaanhoitaja, diakonissa YAMK) työskentelee Laurean C-yksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hän on toiminut aiemmin esimerkiksi kunnan maahanmuuttopalveluissa pakolaisohjaajana ja vastaanottokeskuksessa sairaanhoitajana. Hän on väitöskirjatutkijana Lapin yliopiston Taiteen ja muotoilun tiedekunnassa ja tutkii kotoutumisen tukemista muotoilun keinoin. MAKU-hankkeessa hän on vastuullinen tutkija ja projektipäällikkö.

Sanni Einovaara (FM, sosiologia) työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina. Hän on aiemmin työskennellyt erilaissa työhön ja koulutukseen kuntouttavissa ja ohjaavissa palveluissa toimien mm. työhönvalmentajana, projektipäällikkönä sekä Ohjaamon koordinaattorina. Hän työskentelee MAKU-hankkeessa työllistymisen edistämisen ja perehdytyksen asiantuntijana.

Maiju Mäkelä (FM, suomen kieli ja kirjallisuus) työskentelee Omnian Osaamiskeskus OSKE:ssa Suomi toisena kielenä -opettajana. Aiemmin hän on työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden (opettajana) sekä S2-opettajana perusopetuksessa ja muissa oppilaitoksissa.

Berenice Rivera-Macias (FT) on sosiologi ja psykologi, joka työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa projektiasiantuntijana (MAKU-hanke). Hän on tutkinut aiemmin esimerkiksi korkeakouluopetuksen oppimiseen ja opetukseen liittyviä aiheita sekä julkisten laitosten henkilöstön meso- ja mikrotason kokemuksia.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056225

Jaa sivu