Erasmus+ matkamme Johannesburgiin tarjosi meille mahdollisuuden oppia ja verkostoitua. Tässä artikkelissa jaamme kokemuksiamme ja vinkkejämme, jotka toivottavasti hyödyttävät myös muita henkilöstö- tai opiskelijavaihtoon lähteviä.

Matkamme suuntautui Johannesburgiin, ja se toteutettiin maaliskuussa 2025. Matka oli osa Erasmus+ henkilöstövaihtoa. Matkalla Laurean tiimissä olivat lehtorit Asko Mononen ja Antti Keskitalo sekä Kansainväliset palvelut -yksiköstä asiantuntijat Maryan Hussein ja Conrad Lyaruu. Tavoitteenamme oli syventää yhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Johannesburgin yliopiston välillä ensisijaisesti kehittämällä yhteisesti toteutettavia opintokokonaisuuksia muotoiluajattelun, tekoälyn, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen ympärille. Halusimme myös levittää tietoisuutta suomalaisista opetusmenetelmistä, kuten Living Labs -oppimisympäristöt, Design Sprintit, ja työelämälähtöinen Learning by Developing -toimintamallimme (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005) Laureassa.

Vierailumme oli jatkumo tammikuussa 2025 Laurean Leppävaaran kampuksella toteutettuun viikon mittaiseen Design Sprintiin yhdessä University of Johannesburgin ja barbadoslaisen University of West Indies:n (University of West Indies, 2025) kanssa. Tuolloin useita opiskelijoita ja henkilökunnan edustajia molemmista yliopistoista oli vieraanamme Suomessa. Aiemmin Laurea on ollut mukana Forge Academyn (Forge Academy, 2025) alkuvaiheessa, Nokia Etelä-Afrikan sponsoroimana. Silloin Eteläiseen Afrikkaan pystytettiin Industry 4.0 koulutuskeskus ja mm. yksi maailman edistyksellisimmistä 5G testikeskuksista.

Etelä-Afrikan toimintaympäristö

Etelä-Afrikasta löytyy diversiteettiä monilla mittareilla (Wikipedia, 2025). Lähes 65 miljoonaa ihmistä, 11 virallista kieltä, suuret tuloerot (gini-indeksi 63 vs. suomen 27,7). World Bankin (2025) mukaan lukutaito on 90 %:lla väestöstä vuonna 2021. Tänä vuonna työttömiä on koko väestöstä 1/3, ja nuorista noin 2/3. Kun maahan matkustaa, on hyvä kerrata perusteet siirtomaa-ajasta, apartheidista ja sen karmeasta perinnöstä, Nelson Mandelan vankeudesta ja elämästä kansakunnan yhdistäjänä, sekä viime vuosikymmenten haasteista.

Etelä-Afrikassa on suomalaisen näkökulmasta jatkuvasti läsnä kaksi maailmaa. Yksi niistä on meille tutumpi, eli pitkälle kehittynyt tietointensiivisten palvelujen maailma, jossa puhutaan Industry 4.0:sta, tekoälystä ja pilvipalveluista. Sen lisäksi on se toinen, vähemmän kehittynyt maailma, jossa puhutaan ihmisten perustarpeista. Esikaupungeissa (townships) tai maaseuduilla kärsitään monesti vieläkin perusasioiden puutteesta, kuten sähkö, vesi, sanitaatio, ruoka, turvallisuus tai työpaikat. Koulutuksen haasteet ovat merkittäviä sekä laatuerot suuria, erityisesti julkisten ja yksityisten koulujen välillä. Opettajien ammattitaito on vaihtelevaa, vaikka opettajakoulutukseen onkin panostettu viime vuosina.

Johannesburgin yliopisto

Johannesburgin yliopisto on yksi maan suurimmista, siellä on yli 50 000 opiskelijaa. Suuret puitteet olivat ihmettelymme aiheena. Esimerkkinä korkeakoulun juhlasali, missä oli pöydät järjestelty 800 henkilölle loppukokeita varten. Tilasta tuli elävästi mieleemme omat ylioppilaskirjoitukset, joskin massiivisemmassa mittakaavassa!

Laurean tiimistämme Askolla oli aiempaa kokemusta Johannesburgista viimeksi muutaman vuoden takaa ja silloin Johannesburgin yliopiston robotiikkalaboratorio teki vaikutuksen. Kolmivaiheisella toimintamallilla toteutettiin ensi vaiheessa alkeiskoulutus maistereille (Raspberry Pi) ja yhteisön osallistamista tuettiin erilaisin avoimin ovin tapahtumin. Toisella tasolla opeteltiin taloushallinnon ammattilaisten kanssa työtehtäviä. Kolmas taso toteutettiin ABB:n robottikäsillä ja ABB:n tarjoamilla koulutusmateriaaleilla. Kolmannen tason toimintamalli myytiin myös yrityksille. Esimerkiksi USA:sta oli halvempaa lennättää ammattilaiset viikoksi Etelä-Afrikkaan koulutettavaksi, kuin toteuttaa vastaava koulutus Yhdysvalloissa. Tämä ulkoinen koulutus luonnollisesti varmisti kansainvälisestikin kilpailukykyisen osaamistason henkilökunnalle.

Matkamme sisältö

Matkan aikana vahvistimme yhteistyösuhteitamme ja laadimme suunnitelmia kansainvälisen opettaja- ja opiskelijayhteistyön osalta, sekä virtuaalisesti että paikan päällä toteuttaviksi. Me Laurean lehtorit Asko Mononen ja Antti Keskitalo pidimme viikon aikana luentoja sekä logistiikan että verotuksen opiskelijoille tietotyön muutoksesta, tekoälystä, uuden ajan johtamisesta sekä digitaalisista liiketoimintamalleista. Lisäksi suunnittelimme ja toteutimme puolen päivän mittaisen ”Master Class” palvelumuotoilutyöpajan vastuullisen liiketoiminnan maisteriopiskelijoille. Opiskelijoiden antama keskimääräinen palaute oli 4,72/5,00, joten viikkomme huipentui hienon onnistumisen merkeissä.

Näkemyksemme mukaan matkamme tavoitteet ja odotetut tulokset saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin. Johannesburgin yliopisto nauhoitti podcastin ensimmäistä kertaa live-yleisön edessä lisäksi välittäen lähetyksen samalla suorana sosiaaliseen mediaan. Me Laurean lehtorit saimme mahdollisuuden osallistua asiantuntijoina kyseiseen podcastiin. Aiheena podcast’issa oli kyseisellä kerralla ”Service Design Secrets for Smarter Supply Chains”. Tässä The Supply Chain Lab -podcastin jaksossa keskustelimme kuinka palvelumuotoilu, tekoäly ja uuden ajan johtaminen luo mahdollisuuksia muuttaa toimitusketjuja asiakaslähtöisemmiksi, saumattomammiksi ja tehokkaammiksi. Podcast on saatavilla YouTubessa (University of Johannesburg YouTube 2025) ja Spotifyssa (University of Johannesburg Spotify 2025) .

Jälkikäteen arvioituna matkan aikana suunnittelemamme ja toteuttamamme sosiaalisen median viestintäsuunnitelma oli erittäin hyödyllinen menetelmä matkamme dokumentoimiseen ja tiedon jakamiseen. Viestintäsuunnitelmaan kuului päivittäisiä sosiaalisen median tuotteita, joita julkaistiin ensisijaisesti LinkedInissä. Lisäksi mieleemme jäivät kokemukset eteläafrikkalaisten kumppaneidemme vieraanvaraisuudesta ja opiskelijoiden luontevasta ja vakuuttavasta esiintymisestä uuden aiheen parissa.

Toivomme, että kokemuksemme tämän matkakertomuksen muodossa voivat inspiroida ja hyödyttää myös muita. Kiitämme Laureaa ja Erasmus+ toimintamallia, jotka mahdollistivat tämän matkan. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyön seuraavien askeleiden merkeissä, jotka ovat jo käynnistyneet valmistelevina toimenpiteinä kiinnittyen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (United Nations, 2025).

Muutamia näkökulmia ja vinkkejä maailmalle lähtiessä:

• Me suomalaiset olemme historiallisesti syrjäinen, eristynyt ja melko homogeeninen kansa (mm. kieli, uskonto, varallisuuserot, monokulttuuri, geenit). Meillä ei nuorena kansana yksinkertaisesti ole satojen tai tuhansien vuosien kokemusta aidosta monikulttuurisuudesta moniin muihin maihin verrattuna. Esimerkkinä tästä vaikkapa Etelä-Afrikan kulttuurillinen, kielellinen ja jopa geneettinen monimuotoisuus.
• Tapakulttuureissa on eroja, muiden tavat tuntuvat oudoilta omiimme verrattuina. Samalla tavoin voi miettiä, mitä meidän tapamme voivat vaikuttaa vierailta vieraiden silmin, esimerkkinä vaikkapa bussipysäkillä tai ruuhkabussissa tyypillinen itsekseen hiljaa oleminen. Tai Suomessa nykyisin vallitseva individualismi, laajennetut perheet ja sukupolvet eivät enää asu yhdessä ja pidä toisistaan huolta. Tämä oli kuitenkin hyvin yleistä Suomessakin sotien jälkeen, ennen teollistumista ja kaupungistumista. Ymmärtäminen ei toki tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi hyväksyä. Mutta ei myöskään sitä, että omaa kapeaa maailmankuvaa kiihkosaarnaamalla saisi ihmiset kuuntelemaan, saati muuttumaan toisenlaisiksi. Ymmärrystä toisista on aina mahdollista lisätä, ainakin hieman, olemalla kiinnostunut ja kysymällä taustoja.
• Ennen matkalla lähtöä kannattaa varmistua, että tuntee ensin oman kulttuurin muihin verrattuna, ja millä tavoin se poikkeaa kohdemaasta. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin kulttuurien, ajattelutavan ja toimintatapojen eroavaisuuksia, onpa kyse sitten ajan hahmottamisesta, hierarkiasta tai yhteisöllisyydestä. Lisäksi se auttaa rakentamaan toimivia yhteistyösuhteita ja mahdollistaa onnistuneen matkakokemuksen. Nykyaika ei ole rakentunut tyhjän päälle, ja ikiaikaisia maailman ”hot spoteihin” voi tutustua vaikkapa kirjasta Maantieteen vangit (Marshall et al., 2022).
• Jo muutama sana paikallista kieltä tai paikallisen bändin nimen tai hittibiisin tunteminen voivat murtaa jään ja saada helpommin yhteyden syntymään paikallisiin yhteistyökumppaneihin.
• Uskonnot näkyvät maailmalla enemmän kuin Suomessa. Uskontojahan on maailmassa määritelmästä riippuen tuhansia, joten matkalla ollessa vastaantulijan uskonto poikkeaa todennäköisesti omastasi. Olitpa sitten protestantti, uskonnoton, pastafari, tai joku muu. Siksi ainakin suurimpien uskontojen perusteet on hyvä ottaa haltuun ennen matkalle lähtöä. Lukusuosituksina yleistiedon lisäämiseksi suosittelemme vaikkapa Jaakko Hämeenanttilan kirjat Islamin käsikirja (2012) ja Mare Nostrum (2006)  (arabikulttuurin vaikutuksia länsimaiseen kulttuuriin). Aasiaan suuntautuessa näiden lisäksi mm. konfutselaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus voisivat kuulua matkalukemistoon. Pohjoista Eurooppaa ja uskonnon vaikutusta maalliseen kulttuuriimme voi auttaa ymmärtämään vaikkapa historiallinen ja hauska Luterilaisuuden ABC: synkkä ja harmaa sanakirja: (Heinimäki ja Jolkkonen, 2008), tai Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Valtaoja ja Pihkala, 2010), jossa piispa ja ateisti keskustelevat kirjein.
• Koulutuksesta maailmalla keskustellessa on hyvä varautua siihen, että välillä ihmisten arkinen todellisuus ja haasteet ovat karuja. Vaikkapa silloin, kun useassa maassa monet tytöt tippuvat 15 ikävuoteen mennessä koulusta raskauden takia. Silloin he eivät opi kunnolla lukemaan, ja yksi varteenotettava tapa elättää lapsensa ja itsensä, on myydä nenäliinoja ohikulkijoille tomuisen tien risteyksessä. Voi olla, että monen pienen koululaisen pitää koulun jälkeen tehdä vielä työpäivä itsensä ja perheen elättämiseksi, jolloin jaksaminen (vieläpä ilman kouluruokaa) on hankalaa. Monella tytöllä koulunkäynti keskeytyy kuukautisten ajaksi, koska siteet ovat liian kalliita.  Vessakäynti pimeällä ilman taskulamppua voi olla vaarallinen. Riittävät nettiyhteydet ja -laitteet ovat edelleen monessa paikassa harvempien luksusta. Näissä tosimaailman esimerkeissä pitää huomioida ja nöyrin mielin miettiä hyvin toisenlaisiakin ratkaisumalleja. Joskus tällaisen ympäristön hahmottamisessa on auttanut vaikkapa se, että on miettinyt Suomen koulutuksen historiaa, museokoulua, kehitystä sotien välissä ja varsinkin jälkeen. Alkaen vaikka siitä kouluruoasta ja ulkohuusseista, joihin jossain vaiheessa saatiin valotkin. Ei meilläkään ole aina ole voinut nauttia kansainvälisesti verraten hyvää koulutuksen nykytilaa, vaan se on kehittynyt vuosien saatossa monien pienempien kehitysaskelten kautta. Meillä on paljon annettavaa maailmalle koulutuksen kehittämisessä, ja myös paljon opittavaa heiltä.
• Tee rohkeasti tuttavuutta kohdemaan ihmisiin, jotta opit toimimaan aidosti yhteistyössä ihmisten kanssa. Se, että maailmankuvasi, ihmiskäsityksesi ja tapasi poikkeaa radikaalisti vaikkapa rastafarin kanssa, avaa parhaimmillaan uusia ulottuvuuksia ja lisää ymmärrystä toisenlaisista ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Olisiko siinä vastalääke somepoteroista huutelun vaihtoehdoksi, jos valtaosan mielessä on tavoitteena edelleen elää keskenään rauhassa tällä pienellä pallollamme?
• Yhteenvetona toteamme, että myös työmatkailu avaa useimmiten ihmistä ja mahdollisuuksia, joten suosittelemme sitä kaikille. Kotimaassakin voi kokeilla joskus jutella täysin vieraan, vieläpä eri ikäisen, -näköisen ja -sukupuolisen ihmisen kanssa. Monesti käy niin, että yhteisiä intressejä löytyy enemmän kuin pinnallisista eroista voisi alkuun kuvitella. Olisiko siinä helppo askel otettavaksi tällä elämänmittaisella polulla kohti ihmiseksi kasvamista?

Lähteet

• Forge Academy 2025. Forge Academy. Viitattu 11.4.2025. https://www.forgeacademy.co.za/
• Heinimäki, J., & Jolkkonen, J. 2008. Luterilaisuuden ABC: Synkkä ja harmaa sanakirja. Helsinki: Edita.
• Hämeen-Anttila, J.  2006. Mare Nostrum. Helsinki: Otava.
• Hämeen-Anttila, J. 2012. Islamin käsikirja. Nid. laitoksen 1. p. Helsinki: Otava.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2025. Learning by Developing (LBD). Viitattu 11.4.2025. https://www.laurea.fi/koulutus/opiskelijana-laureassa/lbd/
• Maluleke, X. 2023. Service Design Secrets for Smarter Supply Chains. Supply Chain Lab Podcast Series. University of Johannesburg. Viitattu 11.4.2025. https://open.spotify.com/episode/5uXL2FgxpR6bAkR3xR9vHT?si=bPkssIjSRGS2ey-Cxe0tMA
• Marshall, T., Iso-Markku, J., & Iso-Markku, J. (2022). Maantieteen vangit: Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta. Jyväskylä: Atena.
• United Nations. (2025). Sustainable Development Goals. Viitattu 11.4.2025. https://sdgs.un.org/goals
• University of Johannesburg YouTube Channel 2025. Service Design Secrets for Smarter Supply Chains. Supply Chain Lab Podcast Series. Viitattu 11.4.2025. https://youtu.be/-hPcRk6zy54?si=-HlO8dmttjkyW87-
• University of Johannesburg 2025. University of Johannesburg. Viitattu 11.4.2025. https://www.uj.ac.za/
• University of the West Indies 2025. University of the West Indies. Viitattu 11.4.2025. https://www.uwi.edu/
• Valtaoja, E. & Pihkala, J. 2010. Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Helsinki: Suomalainen Kirjakauppa.
• Wikipedia 2025. Etelä-Afrikka. Viitattu 11.4.2025. https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Afrikka
• World Bank 2025. Literacy rate, adult total (% of people ages 15 and above) – South Africa. Viitattu 15.4.2025. https://data.worldbank.org/indicator/SE.ADT.LITR.ZS?locations=ZA