Laurean Tulevaisuussuuntautuneen projektijohtamisen koulutuksesta 3 opiskelijaa ja opettaja olivat mukana Intian Co-Life-hankkeessa kehitettävän koulutusohjelman pilotissa, joka käynnistettiin tammikuussa 2025 Goassa Intiassa. Matkaan lähtivät opettaja Tiina Lehtosaari, ja opiskelijat Katja Lajunen, Matilda Pontán ja Tiina Mustonen.
Kuva: Vuong / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Opintojakson pilotointi toteutettiin Goa Institute of Management (GIM) businesskoulun kampuksella viehättävässä Sanquelimissa. Hankkeeseen osallistuivat lisäksi Århusin yliopisto, liiketoiminnan kehittämisen ja teknologian laitos (Herning, Tanska), Thomas Moren ammattikorkeakoulu (Mechelen, Belgia) ja LAB-ammattikorkeakoulun (Lahti) opiskelijoita. Intian opiskelijoita tuli Indian School of Development Management (New Delhi), Art School of Design and Business (Jaipur, Rajasthan) sekä Ecole Intuit Lab (Mumbai, Maharashtra) -oppilaitoksista.
Pilottikoulutus tuo yhteen Co-Life-hankkeen kolmen vuoden kehittämisen (2024-2026), sillä hankkeen päätarkoituksena on ollut koostaa innovatiivisia koulutusmateriaaleja ja tapoja oppia vaikutuskeskeistä yrittäjyyttä. Hankkeessa on luotu laaja kahdeksan oppilaitoksen ekosysteemi ja monikulttuuriset suhteet oppilaitosten, opettajien, opiskelijoiden ja paikallisten yrityksien ja yhdistysten välille.
Co-Life-hankkeen tavoitteena on edistää Intian korkeakoulujen opiskelijoiden vaikuttavuustaitoja muotoiluajattelun avulla sekä ottamalla opiskelijat aktiivisesti mukaan yhteiskehittämiseen. Hankkeessa paikalliset intialaiset organisaatiot ja yritykset toivat opiskelijoille oikeat ongelmat ratkaistavaksi ja ottivat osaa kehitysprosessiin, missä tietoa ja asiantuntemusta vaihdettiin. Yhteistyön tuotoksena luotiin oppimismoduuli, joka inspiroi opiskelijoita työstämään kestäviä sosiaalisia ja taloudellisia ratkaisuja.
Co-Life-hankkeen odotetaan tuottavan merkittäviä muutoksia Intian yhteisöissä ja organisaatioissa sekä edistävän kestäviä toimia Erasmus+ CBHE-tavoitteiden mukaisesti.
Yritykset , jotka ovat sijoittaneet ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG) koskeviin tekijöihin, ovat näyttäytyneet kestävämmiksi kriisiaikoina, myös Covid-19-pandemian aikana . Kiertotalous on konsepti, jonka ajatuksena on miettiä uudelleen tapaamme käyttää resursseja tavoitteenaan luoda kestävämpi ja tehokkaampi maailmantalous minimoimalla jätettä ja maksimoimalla olemassa olevien materiaalien käyttöä. (Sitra 2022, 32; 37).
Opiskelijoiden projektityötä ohjasi vastuullisuus, palvelumuotoilu ja tuplatimantin prosessi, jotta päästiin mahdollisimman onnistuneeseen ja kestävään ratkaisuun. Opintojakso käsitteli vaikutuskeskeistä lähestymistapaa, jonka tavoitteena oli luoda merkityksellistä muutosta ympäristössä ja maailmalla. Vaikutuskeskeinen yrittäjyys on strategia, jolla pyritään saavuttamaan sosiaalisia tai ympäristöllisiä tavoitteita sekä tuottamaan voittoa (Sitra 2025). Toiminnalta odotetaan yleensä tuottoa, mutta tämä voi olla toissijainen aate.
Vaikuttavia puhujia Co-Life tilaisuudessa
Goan opiskeluviikko alkoi juhlallisella avajaisseremonialla. Tilaisuuden avasi Goa Institute of Managementin rehtori, ja tunnelmaa valaisivat ihanat opiskelijoiden musiikkiesitykset sekä mielenkiintoiset puhujat eri oppilaitoksista. Opiskelijoita muistutettiin, että tulevaisuuden johtajien on uskottava vastuullisuuteen, siten muutosta saadaan aikaiseksi. Tilaisuuden kruunasi perinteinen intialainen kynttilöiden sytytysseremonia.
Viikon puolivälissä järjestetyn International Roundtable Conference:n puheenvuorot innostivat ja herättelivät vaikutuskeskeisen yrittäjyyden ja vastuullisen siirtymän teemoihin. Lavalle pyöreän pöydän keskusteluun nousseet panelistit edustivat valtiota, yhdistyksiä, yrityksiä, akateemisuutta ja innovaatiotoimintaa. Panelisteina olivat Tanskan suurlähetystön innovaatiokeskuksen johtaja Soren Tranberg Hansen, IT-alan valmistavan teollisuuden yhdistyksen puheenjohtaja (MAIT) Nitin Kunkolienker, Kehitysjohtamisen oppilaitoksen ISDM:n perustaja ja johtaja Ravi Sreedharan, Saahas Zero Waste -yrityksen perustaja ja CTO Wilma Rodrigues sekä Ikigaia-yrityksen Innovaatio ja yritysstrategian asiantuntija Pasi Rantanen. Keskustelun moderoi taloustieteen professori Dr. Neeraj Amarnani, joka on myös aiemmin toiminut Goa Institute of Managementin dekaanina.
Kahden tunnin keskustelussa ehdittiin raapaista pintaa niin teknologian kehittämisen, köyhyyden, nälän, ruoan ja veden tasaisen jakautumisen ja kiertotalouden teemoissa. Paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että muutos saadaan aikaiseksi, kun kaikki kolmijalkaisen tuolin jalat ovat yhtä vahvat: hallitus, yritykset ja sosiaaliala. Tulevaisuuden yritysten on otettava huomioon paitsi tuotto, myös ihmiset ja planeetta. Jos meillä ei ole planeettaa, ei ole myöskään ihmisiä eikä tuottavaa liiketoimintaa. Euroopan maiden olisi myös hyvä ottaa kehittämiseen mukaan globaalisti muita maita monipuolisten ratkaisujen varmistamiseksi. Toimivia ratkaisuja olisivat kiertotaloutta estävien lakien muuttaminen, useiden kerrosten samanaikainen huomioiminen ja innovaatiot, jotka ovat toteutettavissa olemassa oleviin järjestelmiin.
Kuva 1. Avajaisseminaari (Matilda Pontan)
Vierailut yrityksiin antoivat ajattelemisen aihetta
Pilotoitavaan koulutusohjelmaan kuuluu oleellisena live-projektit, jotka toteutetaan paikallisten IFE- yritysten (Impact-Focused Entrepreneurship) kanssa. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä sekä kestävän kehityksen tietotaitoa opitaan näin kädet savessa monikulttuurisessa projektityössä. Viikon silmiä avaavimmat vierailut tehtiinkin paikallisiin kumppaniyrityksiin, joissa projektiryhmät saivat tutustua yritysten toimintaan ja sen haasteisiin. Pääsimme käymään jätteen lajittelulaitokseen Saahas Zero Wasteen ja veden laatua monitoroivaan SaafWateriin. Lisäksi kaksi muuta ryhmää kävivät tutustumassa sadeveden keruujärjestelmiä tekevään Lila Digitaliin ja jätteen lajittelulaitokseen YIMBYyn.
Saahas Zero Waste (SZW) on sertifioitu kiertotalousyritys, joka tarjoaa jätteenhallinnan ratkaisuja niiden yrityksille, hallinnoille, kansainvälisille organisaatioille, suurille jätteiden tuottajille ja kuluttajille. Kokonaisuudessaan SZW työllistää 400 työntekijää, viidessä kaupungissa. Yritys on toiminut 10 vuotta ja se keskittyy tuomaan yhteen ihmiset ja teknologian, jotta maksimaalinen resurssien uudelleen käyttö onnistuisi. (Saahas Zero Waste 2025).
SZW:n laitos, jossa vierailimme, on muovin lajitteluun erikoistunut jätteen lajittelulaitos. Kyseisen laitoksen 17 työntekijää lajittelevat käsin seitsemän tonnia jätettä päivässä. Miehet hoitivat raskaimpia nostelua vaativia töitä, kuten esikäsittelyä ja paalausta, ja naiset lajittelivat jätteitä käsin. Tehdashallin etuosassa hurisi esilajittelurumpu ja takaosassa paalauskoneet. Rumpu pölläytti kevyet jätteet ylös ja painavat alas linjastoille, joista naiset nappasivat kukin keräämäänsä lajiketta talteen. Kun valtavat säkit olivat täynnä, paalattiin ne tilan säästösyistä odottamaan myyntiä kierrättäjälle. Yläkerran lämpö ja hajut olivat mieleenpainuvat ja saivat miettimään, miten erilaisissa olosuhteissa elämme ja miten itsestään selvänä toimivaa jätteenkeruujärjestelmääkin pitää.
Co-Life hankkeen kautta on tarkoitus edistää jätelaitoksen toimintaa, saada kylät rakentamaan vastaavia laitoksia ja ihmisiä toimittamaan jätteet laitoksiin ja siten sulkemaan kierrätysympyrä. Tällä hetkellä laitos ei saa tarpeeksi jätettä, että se pystyisi toimimaan maksimikapasiteetillaan.
Matilda ja Katja vierailivat projektiryhmänsä kanssa kylässä, johon heidän yrityskumppaninsa SaafWater oli asentanut IoT-teknologiaan pohjautuvan juomaveden laadun seurantajärjestelmän. Intiassa jopa 70 % juomavedestä on saastunutta. Start-up yritys SaafWaterin tuote monitoroi veden laatua dataa lähettävän sensorijärjestelmän avulla reaaliaikaisesti perinteisen ja aikaa vievän vesinäytteiden keräyksen ja laboratorioanalysoinnin sijaan. Proaktiivisen veden laadun seurannan avulla voidaan ehkäistä saastuneen veden aiheuttamia sairauksia, kuolemia ja ympäristötuhoja. Opiskelijoiden tavoitteena on tehdä taustatutkimusta ja kehittää vaikuttavuuden mittaristoa, jotta tuotetta saadaan myytyä laajemmin. Saafwater on jo saavuttanut menestystä voittamalla 2021 Call for Code Global Challenge -kilpailun, jossa arvostelevan tuomariryhmään kuului myös entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton. Saafwater sai lisäksi kunnianarvoisen kiitoksen Intian pääministeriltä. Heidän teknologiansa mahdollistaa reaaliaikaisen fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen saastumisen analysoinnin rajoitetulla määrällä antureita. (SaafWater 2025).
Yhteiskehittämisellä ratkomaan oikeita ongelmia
Viikon aikana ei saanut pelkästään olla kuulemassa luentoja, sillä workshopeja oli jatkuvasti ja sai itse olla mukana tekemässä sekä vaikuttamassa konkreettisella tavalla. Tiimityöskentelylle oli varattu runsaasti aikaa ja tiimiläiset oppivat tuntemaan toisensa viikon aikana. Tiimin dynamiikka muodostui pala palalta, ja samalla toisten kulttuurisidonnaista tapaa ja kommunikointityyliä sisäistettiin.
Saahas Zero Waste (SZW) antoi opiskelijoiden purtavaksi kaksi ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on kierrätysmäärien mittariston luominen, siten että tiedetään kuinka iso osuus kerätystä jätteestä päätyy kiertoon ja missä aukot ovat. Toinen ongelma on kertakäyttöisten muovien vähentäminen ja kuluttajien käytöksen muutos. Mikä hallinnon taho on vastuussa kertakäyttöisen muovin vähentämisestä ja millaisella Intian ulkopuolisella statistiikalla pystyttäisiin vakuuttamaan päättäjät kiertotalouden tarpeellisuudesta? Millaisilla toimilla saataisiin kuluttajat kiinnostumana kiertotaloudesta ja tekemään tarvittavia muutoksia? Taustana näille ongelmille on se, että Goa on Intian eniten kertakäyttömuoviroskaa tuottava osavaltio. Roskan määrät kulkevat käsi kädessä Goan turismin lisääntymisen kanssa, pelkästään Goan kelluva populaatio on 6 miljoonaa henkilöä.
Kuva 2. Goassa järjestettyyn pilottiin osallistuvat opiskelijat (Sanskriti Shukla 2025)
Matkan aikana oli myös aikaa nähdä Goan kauniita rantoja, pieniä viihtyisiä kyliä, värikkäitä temppeleitä ja rakennuksia, vesiputouksia sekä vehreää ympäristöä. Intian valloittavat maisemat, ihmiset ja Co-Life hankkeen järjestämät puitteet jäävät sydämeen. Matka oli kerta kaikkiaan huikea ja silmiä avaava, ja meillä kaikilla on varmasti vielä paljon opittavaa vastuullisuudesta ja yhteiskehittämisestä. Pilotointi jatkuu, sillä tiimit tapaavat toisensa joka viikko virtuaalisesti työstääkseen projektia yhdessä. Kiehtovaa nähdä, mitä ratkaisuja tulee esille. Pilottikoulutus päättyy Mumbaissa, Intian suurimmassa kaupungissa, maaliskuun lopussa 2025, kun valmiit tuotokset esitellään yrityksille ja ohjaajille.
Lue myös: Opiskelijoiden monikulttuurisen projektityön kokemusta Laureasta
Lähteet
