Vuoden 2022 valtakunnalliset AMK-päivät keräsivät ammattikorkeakouluhenkilöstöä yhteen dialogisten työpajojen pariin. Tässä artikkelissa kuvataan yhden työpajateeman: ”3AMK-liittouma – tuloksia ja vaikuttavuutta ilman hallintohimmeleitä” oivalluksia työpajan fasilitoijan ja osallistujien näkökulmasta.

AMK-päivillä järjestettiin yhteensä kolme samansisältöistä työpajaa, joissa pohdittiin, onko Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian muodostamassa strategisessa liittoumassa hallintohimmeleitä. Keskusteluissa tarkasteltiin 3AMK-liittouman lisäarvoa opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä ideoitiin, mikä voisi olla liittouman supervoima tulevaisuudessa.

Yhteistyötä opiskelijoiden ja työelämän tarpeet huomioiden

3AMK liittouma käynnistyi vuonna 2017, tavoitteenaan edistää kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyötä ilman hallinnollisia rakenteita opiskelijoiden ja tulevaisuuden työelämätarpeet huomioiden. Yhteistyöalueiksi valittiin oppimistoiminta, vaikuttava TKI-toiminta, yrittäjyys ja innovaatiot, koulutusvienti sekä tekoälyn hyödyntäminen osaamisen ennakoinnin tukena. Lisäksi liittouma tarjoaa opiskelijoilleen sekä henkilöstölleen yhteiset kirjasto- ja liikuntapalvelut.

Tänä päivänä 3AMK-liittoumassa on noin 25 % Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä ja yhteistyön tuloksina on muun muassa yhteisen TKI-rahoituksen määrän kasvu. Vuonna 2021 3AMKin yhteishankkeiden määrä oli reilut 5 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina tavoitteena on kasvattaa TKI-rahoituksen sekä julkaisujen määrää. Kirjastojen yhteistyö mahdollistaa sen, että opiskelijat ja henkilökunta voivat hyödyntää jokaisen kolmen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluita. Liikuntapalvelu Zone mahdollistaa muun muassa kuntosalien käyttöoikeuden, ohjattua ryhmäliikuntaa ja palloiluvuoroja. Yhteiset opintokokonaisuudet tarjoavat 3AMK:n opiskelijoille 15 opintopisteen laajuisia työelämälähtöisiä opintojaksoja tai laajempia osaamispolkuja, joita voi sisällyttää pakollisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin. Lisäksi tarjolla on kieliopintoja, jotka järjestetään yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Vuonna 2021 toteutettiin yhteensä 17 yhteistä osaamiskokonaisuutta.

Kaikki 3AMK:n korkeakoulujen koulutusvientiavaukset toteutetaan yhteisen yrityksen, EduExellencen kautta. Merkittävimpiä koulutusvientiin liittyviä avauksia on kuluneen vuoden aikana tehty Keniaan ja tilaustutkintojen kaupan ensimmäisessä aallossa aloitti lähes 450 tutkintokoulutettavaa, joista ensimmäiset opiskelijaryhmät ovat jo opiskelemassa 3AMK-kampuksilla.

Miksi 3AMK?

Tulokset ja vaikuttavuus ilman hallintohimmeleitä kiinnosti laajasti työpajoihin osallistuneita, ja eri puolelta Suomea tulleet osallistujat esittivät paljon kysymyksiä, joista keskusteltiin yhdessä. Osallistujia askarrutti erityisesti kysymys, miksi juuri Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea olivat aloittaneet strategisen yhteistyönsä ja oliko yhteistyö lähtenyt liikkeelle esimerkiksi fuusiopaineista vai jostakin muusta ulkoisesta tekijästä. Keskustelua käytiin aiemmista yhteistyön malleista suomalaisessa korkeakoulukentässä. AMKien kesken vahvistettua yhteistyötä muisteltiin erityisesti FUASin (Federation of Universities of Applied Sciences) muodossa. FUASissa Hämeen, Lahden ja Laurea ammattikorkeakoulut tekivät yhteistyötä vastauksena mm. tehokkuuden, kilpailukyvyn ja vaikuttavuuden parantamiseen. Osallistujat toivat esille, että FUAS-liittouman lisäksi Suomessa on toiminut muutama muu AMKien muodostama liittouma, joista mikään ei kuitenkaan kokonsa puolesta vedä vertoja 3AMK:lle.

Toisenlainen korkeakoulujen yhteistyön malli on yliopiston ja AMK:n muodostama kokonaisuus tai toimintojen jakaminen. Tällaisia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Lappeenrannasta, Oulusta sekä Lapista. Osallistujien kokemusten mukaan yliopiston ja AMKin yhteistyö koettiin varsin erilaisena kuin ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö, sillä työelämälähtöinen korkeakoulutus ja soveltava TKI-toiminta tarjoavat yhtenäisemmän toimintakentän. Kuitenkin kolmen pääkaupunkiseudulla toimivan korkeakoulun on täytynyt tunnistaa omat erityispiirteensä, joiden avulla strategista yhteistyötä on vahvistettu.

3AMK:n hallintorakenteen keveys ja toiminnan laaja-alaisuus ihastuttivat useimpia työpajoihin osallistuneita. 3AMKissa ei ole tätä varten rakennettua toimintarakennetta laisinkaan, vaan päätökset tehdään olemassa olevissa yhteisissä yhteistyöalueiden toimielimissä, jotka tukevat 3AMK-tavoitteiden lisäksi jokaisen korkeakoulun omia tavoitteita. Ainoastaan yksi rooli, prosessijohtaja, on nimetty nimenomaan AMK-toiminnalle.

Yhtenä arvokkaimpana asiana 3AMK-toiminnassa nähtiin opiskelijoiden etu. Mahdollisuus opiskella ristiin muissa pääkaupunkiseudun AMKeissa osana tutkintoa on lisännyt vaihtoehtojen määrää ja on lisäksi maantieteellisesti helpompaa kuin yhteistyö kauempana toimivien opinahjojen kanssa. Rajoitteensa opiskelijoiden liikkuvuudelle tuovat tietenkin opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät vaatimukset – yhteiset mielenkiintoiset kokonaisuudet eivät välttämättä mahdu tutkintoon.

3AMK-toimintamallia pidettiin yleisesti kiinnostavana ja yhteistyön vapaaehtoisuus nähtiin erinomaisena. Suomen korkeakoulujen tulevaisuudessa yhteistyö on mahdollisesti elinehto, jolla pärjätään niin kansainvälisessä kilpailussa kuin Suomen kestävän tulevaisuuden rakentajina. Lisäksi tulevaisuuden valttikorttina liittoumalla on se, että yhteistyövuosien kuluessa kolmen ammattikorkeakoulun toiminta on hioutunut toisiaan tukevaksi. On tunnistettu korkeakoulujen omat vahvuusalueet ja yhteistyön lomassa on tutustuttu korkeakoulujen työkulttuureihin niin, että pikkuhiljaa korkeakouluyhteisöt ovat monilta osin löytäneet yhteisiä työyhteisöjen intressejä, jonka tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Tuloksien ja vaikuttavuuden lisäksi työyhteisöjen yhteistyössä piileekin sellaista potentiaalia, jonka avulla liittouman merkitys uusimaalaisena toimijana on ratkaiseva.