Harva asia on muuttanut internetin käyttöä ja ylipäätään digitaalisia toimintaympäristöjä yhtä paljon kuin nopeasti saavutettavaksi tullut geneerinen tekoäly. Kehittyneestä maailmasta tuskin löytyy enää toimialaa, jossa tekoälyä ei hyödynnettäisi. Peliteollisuuden sisällöntuotannosta terveydenhuoltoon ja graafisesta suunnittelusta käännöspalveluihin – tekoäly on apuna ihan kaikessa.

Tekoälyn käyttö on lisääntynyt myös opetus- ja kasvatusalalla, jossa on samalla havaittu sen hämmentävä nopeus ja notkeus. Keskustelu näyttäisi painottuvan etenkin uhkakuviin ja siihen, kuinka tekstipohjaiset tekoälypalvelut opettavat plagioimaan ja minimoimaan vaivannäköä. Harmillisen vähän näkökulmaa on saanut se, kuinka tekoäly voi oikeasti olla hyödyksi esimerkiksi geneerisissä opiskelutaidoissa.

Tässä artikkelissa esittelen muutamilla esimerkeillä, kuinka tekoäly on testatusti ollut apuna ammattikorkeakouluopiskelijoiden arjessa. Koska tehtävänimikkeeni Laurea-ammattikorkeakoulussa on erityisopettaja, on tekstin lähestymiskulmana erityispedagoginen tuki. Esimerkit on rajattu geneerisistä tekstipohjaisista tekoälypalveluista tunnetuimpaan, eli OpenAI:n kehittämään ChatGPT-palveluun. GPT, eli Generative Pre-trained Transformer liittyy lähinnä tekstipohjaiseen tekoälyyn, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin tekoälyn osa-alueisiin.

ChatGPT geneeristen opintotaitojen tukena

Ammattikorkeakouluissa pärjääminen edellyttää niin sanottuja geneerisiä ja kehittyviä akateemisia taitoja, joita ovat tiivistetysti luku-, kieli- ja kirjoitustaidot, ryhmätyötaidot, tiedonhakutaidot, ajanhallintataidot sekä viestintä- ja kommunikaatiotaidot.
Kaikkiin edellä mainittuihin on mahdollista käyttää ChatGPT:n apua. Kun utelen opiskelijoilta tekoälyn käyttökokemuksia, ne ovat yleensä hyvin vähäitä.

Tekstipohjainen tekoäly mielletään yleensä astetta tehokkaammaksi tiedonhakukoneeksi, jollaisena se on kuitenkin hyvin epäluotettava. Perinteinen ”googlaaminen” on toistaiseksi – ja etenkin toimivilla hakumääreillä – tiedonhaussa paljon parempi työkalu. ChatGPT:n ongelmana on rajaton itseluottamus ja miellyttämisen halu. Jos se ei tiedä jotain, se keksii asioita, kuten oheinen kuva osoittaa.

ChatGPT keksi halutessaan jopa lähdeviitteitä, joita ei oikeasti ole olemassa. Tästä voikin tehdä johtopäätöksen, että tiedonhakuun ja sisällöntuottamiseen ei alustaa kannata liiaksi käyttää.

Moneen muuhun asiaan ChatGPT onkin sitten hyödyllinen apuväline. Toimivimmissa esimerkeissä näytän, kuinka sovellus voi toimia yksityisopettajana, sihteerinä, ohjaajana ja aivoriihenä. Käyttömahdollisuudet ovat periaatteessa loputtomat ja perustuvat toimivien kehotteiden, eli promptien käyttöön. Esimerkit ovat käyttötavoiltaan todellisia, eli niitä on käytetty Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Ainoastaan kehotteiden sisältöjä on tähän artikkeliin muutettu.

Tekoäly yksityisopettajana

Monialaisen ammattikorkeakoulun erityisopettajalle tulee paljon opetuspyyntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi Excelin käyttöön, ruotsin kieleen, lukutekniikoihin ja etenkin lääkelaskentaan. Koska en hallitse lääkelaskuja erityisen hyvin, kynnykseni niiden opettamiseen on kovin korkea. Sen sijaan ohjaan opiskelijoita luomaan omia oppimateriaaleja esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Samaa periaatetta voisi käyttää apuna minkä tahansa sisällön oppimiseen. Opeta minulle -prompti toimii yllättävän hyvin ja oma luovuus on rajana, miten pitkälle pyyntöjä haluaa viedä. Esimerkin lääkelaskun ratkaisun olisi voinut pyytää jopa selkokielellä, jolloin ymmärtäminen olisi ollut taas astetta helpompaa.

Yksityisopettajalta voit pyytää myös omia oppimateriaaleja, tietokilpailuja, kertauskysymyksiä tai tiivistelmiä käsiteltävästä aiheesta. Parhaan tekoälyhyödyn saamiseksi, oman oppimisen tapoja ja mieltymyksiä kannattaakin pohtia tarkkaan.

Tekoäly sihteerinä

Yksi yleisimmistä teemoista, johon erityisopettajalta pyydetään tukea ja vinkkejä, on ajanhallinta. Nykyaikaisessa tietoteknisessä maailmassa moni asia kilpailee huomiostamme ja kysyntää riittää tarkkaavuutta, keskittymistä ja ajankäyttöä parantaville vinkeille.

ChatGPT on osoittautunut varsin hyväksi kalenterin tekijäksi ja työtehtävien ajastajaksi. Myös isompien tehtäväkokonaisuuksien paloittelussa se on toimiva.

Sihteerinä ChatGPT voi tuottaa myös sähköposteja toivotulla kieliasulla, tehdä käännöstöitä tai auttaa raporttien ja asiakirjojen laadinnassa. Etenkin sähköpostit syntyvät nopeasti, mutta ovat harvoin sellaisenaan lähettämiseen valmiita. Kriittinen oikoluku on tässäkin asiassa oleellista.

Tekoäly ohjaajana

Jos ChatGPT on väsymätön opettaja, sitä se on myös ohjaajana. Vaikka ohjaus on laaja ja moniulotteinen käsite, tekstipohjainen tekoäly on siinä varsin monipuolinen ja käyttökelpoinen. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta käyttökelpoisia testauskohteita voivat olla ura- ja opinto-ohjaus, työhaastatteluharjoitukset tai mihin tahansa elämänmuutoksen liittyvä henkilökohtainen ohjaus.

Ansioluettelon tekemiseen ChatGPT ohjaa seuraavalla tavalla (kuva rajattu vastauksen pituuden takia):

Ohjauksen apuna kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kehotteisiin, jotta vastaukset eivät paisu turhan suuriksi. Mitä tarkemmin promptin osaa muotoilla, sen parempi tekoälyn vastaus yleensä on.

Tekoäly aivoriihenä

Mielestäni yksi parhaista ChatGPT:n ominaisuuksista on sen kyvykkyys ideointiin. Ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelu sisältää paljon projektiopintoja ja kehittämistyötä, jotka vaativat brainstorming-tyyppistä aivoriihityöskentelyä. Jos opinnäytetyön aihe on hukassa ja sen keksiminen on hankalaa, tekoälyn käyttöä kannattaa harkita työn lähtöpisteenä. Itse opinnäytetyön prosessi ja loppuun saattaminen on suositeltavaa tehdä omin voimin.

Tästä olisi helppo jatkaa minkä tahansa aiheen parissa ja pyytää jopa rakenne-ehdotusta opinnäytetyölle. Lähteitä opinnäytetyöhön tekoälyltä ei kannata pyytää. Se toki tarjoaa niitä, mutta on hyvin mahdollista, että lähdeteokset ja -linkit ovat täysin keksittyjä.

Ruoka-alan messuille menevä restonomiopiskelija voi pyytää messuosaston suunnitteluapua, vaikka näin (kuva rajattu vastauksen pituuden takia):

Tekoäly ja korkeakoulutuksen tulevaisuus

Kaikki edellä mainitut käyttökohteet toteutettiin ChatGPT:n ilmaisversiolla ja jo sillä voidaan tehdä hyödyllisiä ja aikaa säästäviä toimenpiteitä. Erityisopettajana näin mullistavasta työkalusta pystyi vain haaveilemaan. Oppimisen aukkojen paikkaajana, perusasioiden vahvistajana ja omia oppimistarpeita täydentävänä työkaluna tekoäly on erinomainen lisä korkeakouluopiskelijan arkeen.

ChatGPT:n maksullisella versiolla on paljon lisäominaisuuksia ja sillä pystyy antamaan rakentavaa palautetta jopa opinnäytetyöstä, sillä tarkkuudella kuin haluaa. Vaikka ihmistyö on tällöinkin välttämätöntä, tekoälyn etuna on sen väsymättömyys. Kymmenien esseiden kasan purkamisessa houkutus käyttää ”lisäaivoja” voi olla ihan järkevää.

Tekoäly on vielä uusi ja outo tulokas, joka uhkaa jyrätä vanhoja työtapoja ja mahdollisesti jopa työpaikkoja. Olisi naivia olla huomioimatta uhkakuvia, mutta suurempana uhkakuvana pidän sitä, jos ei tekoälyn mahdollisuuksia haluta ymmärtää. En usko olevani kovinkaan väärässä väittäessäni, että jokainen korkeakoulusta työelämään valmistuva tulee tavalla tai toisella olemaan tekoälyn kanssa tekemisisissä. Mitä aiemmin sitä uskaltaa ottaa haltuun, sen helpompaa on havaita sen mukanaan tuomat mahdollisuudet.

P.S. Tekoälyä oli hyvä testata myös tähän tekstiin. Ehkä palautteesta on syytä ottaa opiksi: