CONRIS Summer School Norway 2024

Teksti | Emil Östergård , Anja Aatsinki , Kaci Bourdache

Arktisen ympäristön merkitys ja sen kiihtyvä muuttuminen, kuten muuta maapalloa voimakkaampi ilmaston lämpeneminen sekä yhä etenevä väestön harventuminen ja ikääntyminen, tuovat omia haasteitaan turvallisuudelle. Tältä pohjalta lähti Pohjois-Norjassa järjestetty vuoden 2024 CONRIS Summer School etenemään. Täällä Suomessakin kuulumme samaan arktisten valtioiden kerhoon, joten meiltä lähti kaksi lehtoria sekä kolme opiskelijaa mukaan. Tässä artikkelissa valaisemme hiukan Summer Schoolin taustoja, sekä kerromme sen sisällöstä ja kokemuksesta.

Palomieskoulun kalustoa Andøyassa. Kuva: Heidi Björnman

CONRIS, ja sen Summer School

Laurea-ammattikorkeakoulu kuuluu kansainväliseen Cooperation Network for Risk, Safety & Security Studies (CONRIS)-verkostoon. Verkosto laajenee jatkuvasti, 20 jäsenen raja meni rikki vuonna 2024. Maantieteellisiä rajoituksia ei sinänsä ole, mutta kaikki jäsenet ovat tällä hetkellä Euroopasta. Yhteistä kaikilla on tarjonnassa oleva turvallisuutta tai riskienhallintaa koskeva koulutusohjelma. Siihenkin mahtuu monenlaisia jäseniä: jotkut tarjoavat vain Bachelor-koulutusta, osa vain Master-tason tutkintoja, joillakin on molempia ja ketju saattaa jatkua aina tohtoriohjelmiin asti. Mukana on sekä ammattikorkeakouluja (University of Applied Sciences) että akateemisia yliopistoja (University).

Koulutusohjelmien sisällössä on suurta vaihtelua, osalla on vahva viranomaissidonnaisuus, tai keskittyminen yhteiskunnan turvallisuuteen. Osalla, kuten Laurean turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutuksella, näkökulma on ensisijaisesti yrityksen tai organisaation turvallisuudessa. Näkökulma turvallisuuteen voi olla varsin laaja kuten Laureassa on, tai hyvin rajattu, kuten keskittyminen pelkästään vaikkapa työsuojeluun, pelastustoimintaan tai kyberturvallisuuteen.

Eroista huolimatta kaikilla yhteinen tavoite on verkostoituminen, esimerkiksi kahdenvälisten opiskelijavaihtojen järjestäminen tai yhteistyö hanketoiminnassa. CONRIS järjestää myös itse tapahtumia, joista pisimmät perinteet ovat CONRIS-kesäkurssilla (CONRIS Summer School), joka järjestettiin heinäkuussa 2024 yhdeksättä kertaa. Järjestämisvastuu on kiertävä, ja tällä kertaa vuorossa oli kahden norjalaisen korkeakoulun, Nord Universityn (Nord) ja The Arctic University of Norwayn (UiT) yhteistyössä järjestämä kurssi.

Summer Schooliin osallistui tällä kertaa Laureasta kaksi lehtoria turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta: Anja Aatsinki ja Kaci Bourdache. Molemmilla heistä oli omat opetustuokiot kurssin aikana, lisäksi viikolla järjestettiin CONRIS-verkoston vuosikokous, jossa suunniteltiin verkoston tulevaa toimintaa. Opiskelijoita osallistui kolme: Heidi Björnman, Tiiu Kankaanpää ja Emil Östergård, kaikki heistä turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta. Heidän kokemuksistaan voimme lukea tarkemmin seuraavaksi!

Opiskelijoiden kertomaa – mitä viikolla tehtiin?

Summer Schoolin taustalla olivat Arktisen alueen ympäristö ja sen tuomat haasteet kriisitilanteissa, jotka pohjustivat tämän vuoden CONRIS Summer Schoolin sisältöä. Arktisen alueen ominaispiirteet ovat hajanaiset asuinalueet, pitkät etäisyydet keskeisiin palveluihin, luonnonvarat kuten öljy ja kala, geopoliittinen sijainti sekä sääolosuhteet ja maasto. Nämä tekijät haastavat turvallisuusalan ammattilaisia ja luovat tarpeen kehittää ja muovata strategista valmiutta kestäväksi kokonaisuudeksi. Arktinen ympäristö on myös muutoksessa; ilmasto lämpenee siellä nopeammin kuin muualla maailmassa, ja etenkin nuorten muuttoliike etelämmäksi ja isoihin kaupunkeihin jatkuu.

Viikon mittainen kurssi järjestettiin kahdessa eri kaupungissa Pohjois-Norjassa: Bodøssä ja Harstadissa. Nord vastasi Bodøn osuudesta ja UiT puolestaan Harstadin sisällöstä. Luennot ja lähiopetus pidettiin kyseisten oppilaitosten kampuksilla. Luentojen monipuolisuus sekä kiinnostava ja relevantti sisältö oli hyvin myönteinen kokemus. Luentojen lisäksi pääsimme näkemään paikallisia nähtävyyksiä ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin.

Vierailu Bodøn ilmailumuseossa. Norjalaiset lentävät eniten maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Kuva: Emil Östergård

Majoituimme kaksi ensimmäistä yötä Bodøssa, Nord-yliopiston opiskelija-asuntolassa. Yliopisto sijaitsee 10 km kaupungin keskustasta ja sen läheisyydestä löytyy luontopolku, missä kävimme heti ensimmäisenä päivänä kurssiporukan kanssa lyhyellä patikointireissulla fiilistelemässä. Bodø on kaunis turistikohde luonnon rikkautta ja monimuotoisuutta ilmentävällä ympäristöllään, sekä myös keskeinen piste turvallisuusalan organisaatioiden toiminnalle ja yhteistyölle. Kaupungin lentokenttä on toiminut merkittävänä NATO:n lentotukikohtana vuosien saatossa. Sijainti on strategisesti merkittävä sotilaallisesti, sekä tiedustelun ja myös pelastusoperaatioiden kannalta.

Luentojen aihepiirit Bodøssä painottuivat varautumiseen ja kriisinhallintaan monesta eri näkökulmasta kuten esim. kriisin määrittelystä, ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, meren saastuminen, yhteistyö, pelastustoiminta, kriisikommunikaatio jne. Luennot eivät olleet pelkkää kuuntelua, vaan pääsimme myös työskentelemään ryhmissä. Saimme mm. tehtäväksemme keksiä startup-yrityksen, jonka toiminnan oli liityttävä jossain muodossa varautumiseen ja/tai kriisinhallintaan. Meidän ryhmämme keksimä startup perustui yritykseen, joka tarjoaa yksilölle räätälöityä huoltovarmuutta elintärkeiden varojen muodossa. Muita ideoita olivat mm. varautumisen mobiilisovellus ja palomiesuran kiinnostavuuden kasvattaminen nuoren väestön joukossa.

Maisemat Bodøssä. Kuva: Emil Östergård

Viikon puolivälissä siirryimme Bodøstä Harstadiin lentokoneella. Harstadissa ohjelmaan kuului paljon nähtävyyksiä ja vierailuja eri kohteissa. Pääsimme tutustumaan Norjan palomieskouluun missä oli vakuuttava pelastustehtäviä varten suunniteltu harjoitusalue. Käynnistä jäi ammattimainen mielikuva Norjan pelastusviranomaisista, sillä he ovat reagoineet haastavaan toimintaympäristöön laadukkaan koulutuksen ja kaluston avulla. Viimeisen kokonaisen päivän Harstadissa kruunasi bussireissu, jolla kiersimme Andøya-saaren ympäri. Tutustuimme lohen kasvatukseen paikallisessa jalostamossa, valaiden tutkimusryhmän ja paikallisen avaruuskeskuksen toimintaan. Päivän päätteeksi nautimme laavussa herkullisen päivällisen, joka koostui paikallisista erikoisuuksista.

Anjan kokemuksia: lehtorina kesäkoulussa

Osallistuminen kesäkurssille oli minulle uudenlainen tapa kehittää omaa osaamista. Olen aiemmin osallistunut hankkeen järjestämään intensiiviviikkoon opettajana, mutta tämä oli ensimmäinen kerta CONRISin kesäkoulussa sekä ensimmäinen kerta kun hyödynsin mahdollisuutta Erasmus+ -liikkuvuuteen. Mahdollisuus päästä työskentelemään toisten oppilaitosten turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijoiden kanssa oli erityisen hieno tilaisuus laajentaa myös omaa näkökulmaansa opettajana. Kuten aiemmin mainittiin, eri oppilaitosten näkökulmat turvallisuuteen voivat poiketa suurestikin. Tällöin erityisesti interaktiivinen työskentely ja ajatusten vaihto on palkitsevaa opiskelijoiden lisäksi myös opettajalle, keskustelua kun syntyy toisistaan eroavien lähtökohtien ansiosta normaalia enemmän. Ydinteemat ja periaatteet ovat kuitenkin monesti yhteneviä, joten turvallisuuden ”yhteinen kieli” löytyi helposti myös kesäkurssilla. Henkilökohtaisesti koen, että toisten oppilaitosten opiskelijoiden kohtaaminen rikastaa aina omaa osaamista tavalla, jota ei välttämättä muuten voi saavuttaa. On virkistävää päästä haastamaan itseään pedagogisesti ja konkreettisella tavalla testaamaan, toimivatko omat opetusmetodit myös muualla, kuin kotioppilaitoksen seinien sisällä.

Teen muissakin työtehtävissä jonkin verran yhteistyötä kesäkurssin järjestelyistä vastanneiden Nordin ja UiT:n kanssa, joten myös tästä näkökulmasta oli todella hyödyllistä päästä samalla tapaamaan kasvotusten ihmisiä, joiden kanssa yleensä kommunikoi vain verkon yli. Kun ihmiset tietää ja tuntee henkilökohtaisesti, madaltuu myös kynnys yhteistyön kehittämiseen olennaisesti. Mielestäni on erittäin tärkeää panostaa siihen, että pystymme tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön muutenkin, kuin pitkien vaihtojen kautta. Eri oppilaitoksilla on todella paljon annettavaa toisilleen, myös turvallisuuden ja riskienhallinnan opetuksen synergioiden kautta. Turvallisuusala on myös alana melko pieni, joten kaikenlainen kansainvälinen yhteistyö, toimintamallien jakaminen ja niistä oppiminen ovat oikeastaan elinehto sille, että pysymme oppilaitoksena alan kehityksessä mukana. Kaiken kaikkiaan kesäkoulu oli siis myös lehtorin näkökulmasta erittäin antoisa ja todellakin vapaajakson katkaisemisen arvoinen kokemus, eivätkä Pohjois-Norjan maisemat varsinaisesti vähentäneet sen miellyttävyyttä.

Emilin aatoksia: mitä Summer Schoolista jäi opiskelijalle käteen?

Kesäkurssi Norjassa oli kaikin puolin positiivinen kokemus. Tunnelma oli hyvin rento koko viikon ajan eikä mikään päässyt harmittamaan, sillä vastuunalaiset opettajat olivat onnistuneet järjestelyissä erinomaisesti ja kaikki opiskelijat viihtyivät. Opiskelun ja muiden aktiviteettien välinen mittasuhde oli sopiva. Tuntui siltä, että opiskelun ohella sai myös olla lomalla.

Tärkeimmät antimet kurssilla olivat minun mielestäni verkostoitumistaitojen kehittyminen sekä kansainvälisen yhteisön tuoma osaaminen. Oli mielenkiintoista oppia, miten eri maissa toimitaan turvallisuuskysymysten kanssa. Joukkoon mahtui sekä eroavaisuuksia että identtisiä toimintatapoja. Mielestäni oli hienoa myös se, että yhteistyö sujui moitteitta. Harstadissa pääsin paikallislehden toimittajan haastatteluun, mikä oli ensimmäinen koskaan antamani mediahaastattelu!

Minun lisäkseni Laureasta osallistui pari muuta turvallisuusalan opiskelijaa. Heidin mielestä yhteiskunnan polarisoitumiseen sekä ääriliikkeisiin liittyvät luennot olivat mielenkiintoisimpia, sillä luennoitsijat osasivat haastaa opiskelijoita aktivoitumaan pohtimalla aihepiiriin liittyviä ongelmia. Heidille jäi parhaiten mieleen vierailut ilmailumuseossa sekä palomieskoulussa. Tiiu puolestaan veti ytimekkäästi teemoja yhteen toteamalla, että laadukas riskienhallinta vaatii toimintaympäristön erityispiirteiden tarkkaa tuntemista.

Yhteiskuva kurssiporukan kanssa. Kuva: Linn-Tone Sandnes Skaug
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100776420

Jaa sivu