Digihankkeen perintö - millaista osaamista Oppimispolut onnistumiseen –hankkeessa syntyi

Digin, kuten digilaitteiden ja sovellusten ympäröimänä kasvaminen avaa ovia hiljaiselle tiedolle, joka mahdollistaa sulavan liikkumisen digitaalisissa ympäristöissä. Aivan huomaamattaan suurin osa meistä on omaksunut valtavan määrän osaamista ja digitaitoja, sekä aimo annoksen digirohkeutta, jonka avulla on helppo oppia aina vai uusia ja kehittyneempiä järjestelmiä ja laitteita. Mutta miten tukea niitä, joilla ei ole tarvittavaa digiosaamista? Tutkimme tätä kysymystä Oppimispolut onnistumiseen -hankkessa, joka pyrki kehittämään digitaalista tukea haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Nyt hankkeen päätyttyä on aika tarkastellam millaista tietoa ja osaamista olemme keränneet matkan varrella.

kuvituskuva. — Kuvaaja: George Dolgikh / Pexels

Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisten digituen kehittämiseen tähtäävä Oppimispolut onnistumiseen –hanke toteutettiin vuosina 2020–2023 Laurean ja Valo-valmennusyhdistyksen yhteistyönä. Hankkeen alkuvaiheen ajatuksiamme digitaitojen tarpeellisuudesta voit lukea täältä: Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? | Laurea Journal.

Nyt kun hankkeen päättymisestä on kulunut puoli vuotta, on hyvä hetki pysähtyä reflektoimaan millaista tietoa ja osaamista hankkeen aikana kerrytimme.

Havaintoja hankkeen tavoitteiden toteutumisesta

Tavoitteena parantaa kohderyhmään kuuluvien digitaalisia taitoja, kykyä hyödyntää digitaalisia palveluita ja vahvistaa yleisiä opiskeluvalmiuksia myös korkeakoulutasoisiin opintoihin.

Digiohjauksessa tapahtui paljon onnistumisia ja monen osallistujan perusdigitaidot kehittyivät oleellisesti. Osallistujat olivat saadun palautteen mukaan hyötyneet saamastaan digiohjauksesta ja muutamat pystyivät antamaan digitukea myös läheisilleen oppimiensa taitojen avulla. 60 prosenttia ohjaustapaamisista liittyi akuuttiin tuen tarpeeseen (kuten sähköisen toimeentulotukihakemuksen täyttämiseen tai työelämävelvoitteen ilmoittamiseen) ja näihin ohjattavat saivat tapaamisissa tarvitsemansa avun. Digirohkeuden voidaan sanoa lisääntyneen ohjauksen ansiosta.

Opiskeluvalmiuksien kehittäminen korkeakoulutasoisiin opintoihin ei ollut osallistujien kohdalla ajankohtaista tai mahdollista johtuen esimerkiksi elämäntilanteeseen ja terveyteen liittyvistä haasteista. Digiohjaukselle tyypillisempi tavoite oli työllistyminen ja joidenkin digiohjaukseen osallistuneiden kohdalla tämä tavoite toteutuikin hankkeen aikana.

Hankkeen alkuvaiheessa digiohjausasiakkaiden tavoittaminen oli haasteellista koronapandemian vuoksi. Myös hanketyöntekijöiden vaihtuvuus vaikeutti osallistujien systemaattista ja tehokasta tavoittamista ja digiohjauksen markkinointia. Digiohjaukset lähtivät kunnolla käyntiin vasta hankkeen puolivälissä, syksyllä 2022, jonka jälkeen asiakkaiden ja ohjausten määrä kasvoi vauhdilla. 90 asiakkaan tavoittamista voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Onnistumiseen asiakashankinnassa vaikutti oleellisesti digiohjaajien aktiivisuus ja omien ammatillisten verkostojen laajuus. Lisäksi hyvään tulokseen vaikutti se, että tyytyväiset asiakkaat halusivat varata uusia ohjausaikoja ja markkinoivat hanketta omissa verkostoissaan.

Tavoitteena tunnistaa paremmin erityisen tuen piiriin ja aliedustettujen ryhmiin kuuluvien henkilöiden tuen ja ohjauksen tarpeita.

Hankkeessa kehitettiin sosiaaliohjauksellisella otteella toteutettua digiohjausta. Perusdigitaitojen opettamisen ja akuutteihin tarpeisiin vastaavan digituen lisäksi hankkeessa annetun digiohjauksen työotteeseen sisältyi palveluohjausta, psykososiaalista tukea, huolenpitoa, asiakkaan oikeuksien edistämistä sekä digirohkeuden vahvistamista. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja, ja näistä tuloksista kerrotaan yksityiskohtaisemmin hankkeen julkaisussa “Rupiaa rohkiasti tekemähän” – digirohkeuden ja -osallisuuden vahvistaminen digiohjauksella Etelä-Pohjanmaan alueella.

Hanketiimi on tyytyväinen digiohjauksessa kehitettyyn työotteeseen ja toimintamalliin ja arvioi sen olevan asiakaslähtöinen ja asiakkaiden tarpeita huomioiva. Onnistuminen oli pitkälti digiohjaajien ammattitaidon ja asiakastyötaitojen ansiota. Kohderyhmän tuntemus ja taito kohdata erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita oli onnistuneen digiohjauksen edellytyksiä hankkeen kohderyhmän kohdalla. Haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla digiohjaus ei voi keskittyä vain tekniseen puoleen. Jos asiakkaalla on haastava elämäntilanne ja huoli taloudellisesta pärjäämisestä, ei digiohjauksen aikana voida keskittyä vain esimerkiksi Kelan sähköisen asioinnin opetteluun, vaan digiohjaajan tehtävä on ollut myös sanoittaa hakemuksen sisältöjä, sekä kädestä pitäen neuvoa sähköisen asioinnin eri vaiheissa.

Hankkeessa toteutettu ohjaus ei ollut vain digiohjausta, vaan voimavarojen tunnistamista, asiakkaalle sopivien palveluiden ja tukimuotojen kartuttamista, rinnalla kulkemista. Kun elämäntilanne alkoi selvitä, oli mahdollisuus oppia uutta ja voimaantua digiosaamisen karttuessa.

Valitettavasti hankkeen päättyessä Seinäjoella tai sen lähiseuduilla ei ole tarjolla vastaavaa palvelua, joten hankkeen asiakkaiden pääsyä vastaavanlaisen digiohjauksen piiriin ei voitu varmistaa. Toivottavaa olisi ollut, että hankkeen aikana olisi pystytty varmistamaan digiohjauksen jatkuminen alueella, mutta siihen ei löytynyt taloudellisia resursseja.

Tavoitteena luoda digitaalinen, yksilöllisiä koulutuspolkuja tukeva, saavutettava ja vuorovaikutteinen ohjausympäristö hyödyntäen eri organisaatioiden asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta.

Hankkeen aikana kehitettiin digitaalinen perusdigitaitojen oppimisympäristö, jonka nimeksi tuli hankkeen Etelä-Pohojalaasia juuria kunnioittaen Digiraitti. Digiraitin kehittämisessä hyödynnettiin yhteiskehittämisen periaatteita sekä hankkeen kumppaniverkostoa, kokemusasiantuntijoita ja asiakaskokemuksia. Digiraittia testailtiin hankkeen aikana toteutetuissa digiohjauksissa ja saatua palautetta hyödynnettiin kehittämistyössä. Digiraitti koostuu kahdesta osuudesta: arjen perusdigitaidoista sekä opiskelussa ja työelämässä tarvittavista digitaidoista. Digiraitti on kaikille avoin ja löytyy osoitteesta: Etusivu | Digiraitti.

Digiraitti sai lopullisessa muodossaan paljon hyvää palautetta sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Myös hanketiimi on tyytyväinen ja ylpeä lopputuloksesta ja sen saamasta huomiosta ja palautteista. Digiraittiin tehtiin selkeäkielisyystarkastus, jonka jälkeen teimme tarvittavia korjauksia Digiraitin ohjeistuksiin. Jatkossa Digiraittia tullaan päivittämään sisältöjen osalta Valo-Valmennuksen Tampereen IT-pajalla, jossa Digiraitin kehittämisestä vastannut hankkeen työntekijä toimii ohjaajana.

Digiraittia tehtiin Etelä-Pohjanmaan alueella tunnetuksi yhteiskehittämisprosessin aikana osallistamalla alueen digituen ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien parissa työskenteleviä ammattilaisia Digiraitin kehittämiseen. Digiraittia esiteltiin hankkeen kohderyhmälle sekä ammattilaisille workshopissa, hankkeen loppuseminaarissa, sekä Digitukea senioreille -messutapahtumassa Vantaalla. Digiraitti on käytössä Valo-Valmennuksen kuntouttavassa työtoiminnassa Seinäjoella ja IT-pajalla Tampereella.

Yhdessä ideoiden ja kehittäen

Hanke järjesti yhteensä kolme yhteiskehittämistapaamista, jotka kokosivat yhteen hankkeen kohderyhmää, eli työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, kohderyhmän parissa työskenteleviä ammattilaisia, sekä hankkeen yhteistyökumppaneita. Ensimmäisessä yhteiskehittämistapaamisessa syksyllä 2022 pohdittiin, millaisia digiohjaustarpeita kohderyhmällä oli ja millainen digitaalinen ohjausympäristö voisi tukea digitaitojen kartuttamista. Keskustelu olisi voinut jatkua loputtomiin – tähän tosin saattoi vaikuttaa myös se, että tapaaminen ajoittui koronapandemian lieventymisen vaiheeseen, jolloin me osallistujat olimme riemuissamme kasvokkain käytävän keskustelun mahdollisuudesta.

Toinen yhteiskehittämistapaaminen alkoi pohdinnalla: mitä jos digitaitoja lähestyttäisiinkin niiden välttämättömyyden ja tarpeellisuuden sijaan niiden tuoman ilon ja hyödyn kautta (Kanervo 2023)? Usein digitaitojen puutteellisuus nousee esiin tilanteissa, joissa pitäisi asioida sähköisesti esimerkiksi Kelan tai työvoimapalveluiden kanssa. Sähköiseen asiointiin saattaa tällöin liittyä ahdistusta, mikä ei edesauta omien asioiden hoitamista. Hankkeen aikana digiohjausta toteutettiin sosiaaliohjauksellisella otteella, digitukea ja sosiaaliohjausta yhdistäen. Usein tapaamisajat esimerkiksi sosiaalitoimessa tai Kelassa kuluvat asiakkaan tilanteen selvittämiseen, eikä työntekijällä jää aikaa opastaa sähköisen asioinnin perusteita (Latva-Hoppala, Kanervo & Soikkeli 2023, 37-41).

Kolmannessa ja viimeisessä yhteiskehittämistapaamisessa tutustuimme hankkeen aikana kehitettyyn digitaaliseen ohjausympäristöön, sekä perehdyimme hankkeessa toteutettuun digiohjausmalliin.

Eri tahot ovat osallistuneet Oppimispolut onnistumiseen –hankkeen aikaiseen yhteiskehittämiseen ja antaneet arvokkaan panoksensa omasta asiantuntijuudestaan käsin. Koko hankkeen ajan meillä oli vahva yhdessä tekemisen meininki niin hankkeen sisällä kuin hankkeen asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja laajemmin yhteistyöverkostojen kanssa.

Lopuksi

Hankkeen päätyttyä olo oli onnellinen, mutta haikea. Tätä artikkelia kirjoittaessa olen huomannut kaipaavani hanketiimiämme, sekä yhteisen päämäärän eteen työskentelyä. Koko hankkeen ajan tapasimme viikottaisissa hankepalavereissa “viikkiksissä”, jossa selviteltiin yhdessä eteen tulleita haasteita ja iloittiin onnistumisista.

Ehkä suurin oppi, jonka digitaitojen parantamiseen tähtäävä hanke minulle antoi, oli kasvokkaisten kohtaamisten voima. Hankkeemme asiakkaat hyötyivät valtavasti saamastaan digiohjauksesta, ja heidän digitaitonsa karttuivat huimasti. Digiin liittyvillä teknisillä taidoilla oli tässä vain pieni rooli – tärkeämpää heille oli tulla kohdatuksi ihmisinä kaikkine ihmiselämään kuuluvine haasteineen ja ihmeellisyyksineen. Kun digiohjaaja auttoi selvittämään mutkikkaitakin tilanteita, vapautui asiakkailla voimavaroja ja energiaa oppia uusia digitaitoja. Miten huikeita olivatkaan ne onnistumiset, kun asiakkaalle saatiin käyttöön mobiilipankki tai asiakas onnistui sähköisessä asioinnissa ilman tukea. Pieniä, mutta niin valtavan suuria askeleita ihmiselle – ja yhteiskunnalle.

Eräs hankkeen yhteistyökumppani totesi, että digitaalinen ohjausympäristö “Digiraitti on juuri sellainen kuin sen kuuluukin olla.” Nyt kun valmista Digiraittia katsoo, voimme täysin allekirjoittaa tämän palautteen – tällainen siitä pitikin tulla. Digitaalinen ohjausympäristö oli kuitenkin ensin vain sanoja hankehakemuksessa, todeksi se syntyi vasta ideoinnin, kokeilujen ja erityisesti yhteiskehittämistapaamisten kautta.

Digiraitti on hyväksytty Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Digitukimateriaalipankkiin (ks. Digituki | Materiaalipankki | Digi- ja väestötietovirasto) ja on sen kautta digituen ammattilaisten käytettävissä valtakunnallisesti.

Hanketiimi on iloinen ja ylpeä hankkeen aikana kehitetystä digiohjauksen mallista, sekä Digiraitin saamasta vastaanotosta digitukiammattilaisten keskuudessa. Digitaalisen perusdigitaitojen oppimisympäristön kehittämisessä ja levittämisessä ylitettiin hankkeelle asetettu tavoite.