Digitaalinen oppijakokemus on vahvassa nousussa. Laurea on 2030 strategiassaan osoittanut muutostarpeita oppimisen laadun sekä digitaalisten korkeatasoisten opintojaksojen kehittämiseen. Tässä artikkelissa kuvaamme lyhyesti kahdeksan esimerkin kautta, miten voit luoda opiskelijalle parempaa (digitaalista) oppijakokemusta opintojakson ensimmäisen kahden viikon aikana.
Artikkelin on tarkoitus innostaa uusien digitaalisten ohjaustapojen kokeiluun. Laita rohkeasti viestiä, jos haluat keskustella näistä lisää!
Artikkeli on kirjoitettu Laurea-ammattikorkeakoulun monialaisen työryhmän Lassi Virtasen, Pasi Harion, Laura Kaarnan ja Kaijus Varjosen Saastock 2022 -seminaarin aikana heränneistä ajatuksista osana Digitikkaat ja AMKosaaja –hankkeita. Artikkelin ovat kirjoittaneet Kaijus Varjonen ja Lassi Virtanen.
Miksi SaaStockiin etsimään oppeja?
DigiTikkaat- ja AMKosaaja –hankkeilla oli intressejä oppia ymmärtämään paremmin digitaalista asiakaskokemusta. DigiTikkaat –hankkeessa kehitettiin digitaalista ohjausta ja etsittiin keinoja yhdistää livenä tapahtuvaa ja digitaalista ohjausta. AMKosaajassa taas pyrittiin löytämään ratkaisuja jatkuvan oppimisen ja avoimien kurssien tarjonnan automaatioon. Miksei haettaisi oppia sieltä, jossa se osataan parhaiten. Eli Euroopan suurimmasta ohjelmisto-alan seminaaritapahtumasta Dublinista.
Seuraavassa puramme SaaStockin antia siitä, miten opiskelijaa aktivoidaan opintojakson aluksi. Näitä keinoja voi soveltaa niin tutkinto-opiskelijoiden, avoimen amk:n kuin täydennyskoulutustenkin opiskelijoiden kanssa.
Miksi sama malli ei sovi kaikille?
Opintojakson ohjaus on rakennettava opintojaksokohtaisesti. Mitä paremmin tunnistetaan menestyvien opiskelijoiden tapoja oppia, sitä paremmin voidaan tätä tietoa hyödyntää uusien oppijoiden tukena.
Opintojakso (=sisältö) on olennainen osa opiskelijan aktivointia. Sen lisäksi opiskelijan aktivoinnissa yhdistyy opintojaksokuvaus ja osaamistavoitteet (lupaus uudesta osaamisesta), ilmoittautumiskanava, sähköpostiviestintä opiskelijalle, opiskelijatarinat sekä erilaiset oppimisympäristön sisäiset ilmoitukset. Näiden lisäksi opiskelijan tukisivusto, mahdollinen opintojaksoon liittyvä blogi tai video voivat tuottaa opiskelijalle lisäarvoa.
Opintojaksokuvauksessa luodaan opiskelijalle kuva (odotus) opinnosta. Opiskelija valitsee opintojaksoja parhaansa mukaan ja ilmoittautuu haluamalleen opintojaksolle. Helpoimmillaan ”tilauskanava” on kenttä mihin syötetään sähköpostiosoite. Tilauksen yhteydessä voidaan kysyä myös palvelun käytön kannalta olennaisia tietoja ja valintoja.
Niin pitkään, kun opiskelija ei käy opintojaksolla säännöllisesti, on sähköposti yksi tärkeimmistä aktivointikanavista. Sähköpostin avulla käyttäjää voidaan ohjata palvelun lisäksi erilaisten sisältöjen pariin (blogi, asiakastarinat, tuki). On myös tärkeää miettiä mikä sähköpostiosoite tavoittaa opiskelijan parhaiten. Kokemuksen perusteella avoimen opiskelijat tavoittaa paremmin koulun sähköpostin sijaan henkilökohtaisesta sähköpostiosoitteesta.
Opintojaksoa kehitettäessä on olennaista tunnistaa erilaisia oppimisen tapoja. Mikä on opiskelijan kurssista saama arvo? Mitä osaamista opintojakso tuottaa? Miten tärkeimmät sisällöt nostetaan esille? Miten navigointi rakennetaan oppimisympäristössä ja miten erilaiset opintojakson sisäiset ilmoitukset rakennetaan? On myös tärkeää huomioida, miten opiskelijaa ohjataan eteenpäin, mikäli opintojakson aikana nousee kysymyksiä (self-help / asiakaspalvelu / muut opiskelijat).
Miksi panostaa uuden opiskelijan aktivointiin?
Uuden opiskelijan hankinta on merkittävä investointi vähintään ajallisesti, mutta myös rahallisesti sekä korkeakoululle, että opintojaksosta vastaavalle opettajalle. Kurssin kesken jättävät opiskelijat kuormittavat turhaan kurssin ohjaajaa. Toisinaan opiskelijoita ei ole riittävästi ja opiskelijahankinnassa (=kurssi-ilmoittautumiset) pitäisi panostaa niihin tunnistettuihin opiskelijoihin, jotka varmimmin hyötyvät opintojaksosta ja suorittavat opintojakson loppuun.
Opinnoissa: Ilmoittautujat, jotka eivät suorita opintojaksoa loppuun vievät pakkoja niiltä, jotka opinnon haluaisivat suorittaa. Tämä vääristää resurssien allokointia. Huonosti aktivoidut opiskelijat aiheuttavat lisätarvetta ohjaamiseen (myöhässä palauttaneet, kysymykset suorituksista, ovat ”väärällä kurssilla” jne.).
Uuden opiskelijan aktivoinnin aikajana
Aktivointi alkaa opiskelijan tutustuessa kurssiin ja tehdessään valintaa opintojaksosta. On tärkeää pystyä luomaan opiskelijalle mahdollisimman konkreettinen kuva opintojakson sisällöstä (=lupaus). Tähän kuuluu opintojakson osaamistavoitteiden lisäksi kuvaus sisällöstä, teoriapohja sekä esimerkiksi moduulien otsikot.
Opinnoissa: Opintojaksokuvaus / ”markkinointiteksti”, minkä pohjalta opiskelija valitsee, osallistuuko vaiko ei. Viestit / aktiviteetit ennen opintojakson alkua (”virittäytyminen sisältöön”). Opinnon alun orientaatiojakso, minkä jälkeen opiskelijalla on tiedossa kurssin suoritukseen vaadittava ponnistus. Aikajakso -2 – +2 viikkoa kurssin alusta (joskin välillä ilmoittautuminen voi olla aika paljon aiemmin…)
Opiskelijan ilmoittautumisen jälkeen viestit / aktiviteetit liittyvät ilmoittautumisen hyväksymiseen sekä ennakkoviestin lähettämiseen. Ennakkoviestin pohjalta opiskelija voi valmistautua opintojaksoon ”virittäytymällä sisältöön”. Ennakkoviestissä tärkeintä on kertoa milloin ja miten opiskelija saa lisätietoa opintojaksosta.
Kun opintojakso alkaa, on tärkeä pyrkiä aktivoimaan jokainen opintojakson opiskelija mukaan. Tervetuloa-viesti oppimisympäristön avautuessa, muistutusviesti orientaatiotehtävästä, toinen muistutusviesti niille, jotka eivät ole aktivoituneet. Tärkeää on myös positiivinen kannustaminen.
8 tapaa opiskelijan aktivoimiseksi
Aktiviteettiin perustuva
Tässä on tärkeää tunnistaa mitä opiskelijan pitäisi opintojaksolla tehdä. Tämä vaatii myös kyvykkyyttä tunnistaa mitä opiskelija on jo palvelussa tehnyt tai mitä jättänyt tekemättä. Onko opiskelija tutustunut opintojakson orientaatioon riittävästi? Onko opiskelija saanut opintojaksosta luvattua arvoa?
Esimerkkinä sähköisen laskutuksen palvelussa aktiviteetteina voisi olla yrityksen laskutustietojen täyttäminen ja ensimmäisen laskun lähettäminen. Some-palveluissa aktiviteetti voisi olla oman verkoston kasvattaminen, oman viestin kirjoittaminen tai muiden keskusteluun osallistuminen
Opinnoissa: Laurea-tunnusten aktivointi, Canvas-profiilikuva, opintojakson orientaatio, ensimmäisen tehtävän palautus jne. Miten tämä data kerätään ja miten hyödyntämistä voidaan automatisoida?
Aikaan perustuva
Jos opiskelija aktiviteetteja ei ole mahdollista seurata, voidaan käyttöönoton tuki rakentaa sen varaan mitä käyttäjän oletetaan tietyssä ajanjaksossa tekevän.
Opinnoissa: Mitä on tehty ennen opintojen aloitusta, mitä heti opintojen aluksi ja mitä tehdään ensimmäisten päivien (viikon aikana). Miten ohjaus ja viestintä tukee näitä?
Kokeiluun perustuva
Potentiaalinen opiskelija pääsee kokeilemaan opintojaksoa esimerkiksi ensimmäisen moduulin osalta. Rajaus voidaan tehdä joko ajan tai sisältöjen kautta.
Opinnoissa: Avataan osa kurssista (moduuli / tehtävät) opiskelijalle itseopiskelua varten. Jos opiskelija haluaa suorittaa kurssin loppuun, niin ohjataan mukaan kurssille.
Tehtävälista
Käyttöliittymä ohjaa todo-tyyppisellä listalla käyttäjää eteenpäin asioiden tekemiseen. Yksinkertaisin esimerkki on kurssin aikataulutetut tehtävät, jotka nousevat opiskelijan todo-listalle.
Opinnoissa: Canvas todo-lista. Myös ns. ei opintojakson suoritukseen kuuluvia. Luentojen aluksi läpikäydään lista tehdyistä ja tulevista tehtävistä (etenemisen seuranta).
Tuettu käyttöönotto
Opintojakson opettaja tukee usein laajemman opintojakson alussa. Näin varmistetaan, että jokainen opintojaksolla mukana oleva lähtee kurssille samalta viivalta.
Opinnoissa: Mitä tehdään opiskelijan kanssa opintojen aluksi yhdessä ja mitä opiskelija ohjeistetaan tekemään itsenäisesti? Voidaanko jotain tehdä opiskelijakohtaisesti vai tehdäänkö (pien)ryhmissä?
Asiakastarinat
Asiakastarinoilla ovat yksi tapa uuden opiskelijan tukemiseen. Nostamalla esille samankaltaisten opiskelijoiden tarinoita autat uutta opiskelijaa varmistamaan, että opintojakso soveltuu juuri hänelle. Vastaa kysymyksiin mitä opiskelijat ovat tehneet ja miten he ovat opintojakson oppeja hyödyntäneet.
Opinnoissa: Miten nykyiset tai valmistuneet ovat kokeneet? Lyhyet videot / blogitekstit. Vanha opiskelija mukaan ensimmäisille päiville (Q&A?)
Ohjeet & tukisivusto
Erilaiset palvelun käyttöohjeet. Tähän voi liittyä myös esimerkiksi käyttäjäyhteisö / keskusteluforum. Tämän pitäisi toimia ensimmäisenä pisteenä, kun opiskelija etsii vastauksia opintojakson aikana nousseisiin kysymyksiin.
Opinnoissa: Mitkä on ne tärkeimmät ohjeet / linkit opiskelijalle? Miten nämä tehdään saavutettaviksi? Onko hyvä ohjeistaa myös koulun muista palveluista (esim. kirjasto tai IT-tuki)?
Tarpeesta aktivoituva käyttöönotto
Opiskelija oppii jo ennen opintojakson alkua, että hänen etsimänsä osaaminen on mahdollista saada opintojaksolta.
Opinnoissa: Ennen opintojaksoa voidaan tehdä lyhyt testi mistä opiskelija tunnistaa tarpeen (oma osaamistaso) ja ohjataan joko eteenpäin kurssille tai todetaan ettei kurssi vastaa opiskelijan tarpeita. Testi pitää olla hyvin vahvasti rakennettu opintojen pohjalta, jotta testin tulos on riittävän hyvä.
Aktivointi on opiskelijalle näkymätön
DigiTikkaat-hankkeessa on ollut tärkeä löytää juuri oikeat opiskelijat digitaalisten taitojen kehittämiseen. AMKosaaja-hankkeessa on tavoiteltu laajaa opiskelijajoukkoa suorittamaan avoimia IT-alalle ohjaavia ilmaisia verkkokursseja. Pelkkä ilmoittautuminen kurssille ei tuota kaivattuja opintopisteitä.
Aktivointi luo opiskelijalle arvoa. Niin myös näissä molemmissa hankkeissa. Parhaassa tapauksessa aktivointi näkyy opiskelijalle osana opintojaksoa. Ei siis pakollisina listoina, vaan arvoa luovana (digitaalisena) ohjaajana kohti opiskelijakohtaisia tavoitteita. Opiskelija tietää mitä opintojakso pitää sisällään ja mitä häneltä vaaditaan. Kysymysten noustessa esille tietää mistä niihin löytää vastauksen.
Molemmat hankkeet ovat hyötyneet seminaarin opeista. Miksi siis et kokeilisi myös omalla opintojaksollasi?