Digitaalisten pelien alalajeihin kuuluva elektroninen urheilu on 2000-luvulla valtavasti kasvanut ilmiö. E-urheilun suuri kasvu viime vuosina on synnyttänyt markkinoille ammattilaisorganisaatioita, joissa pelaajat ovat täyspäiväisiä ammattilaisia. E-urheilijoiden fyysisestä aktiivisuudesta ja matalan kynnyksen harjoittelusta tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli aktivoida kilpapelaajia ja tuoda heille harjoittelu- ja asuinympäristöön soveltuvia aktiivisuutta lisääviä matalan kynnyksen harjoitteita.

Kilpapelaaminen ja fyysinen aktiivisuus

Elektroninen urheilu tai englanniksi esports on kilpapelaamista tietoteknisiä välineitä hyödyntäen. Lajia voi harrastaa tietokoneella ja pelikonsolilla ja sitä voi pelata yksilö- tai joukkuelajina. Kilpapelaaminen sopii myös iästä ja sukupuolesta riippumatta kaikille, eikä pelaamista rajoita vuoden- tai kellonajat. Kilpapelaamisen taso suosituimpien pelien huipulla on erittäin korkea ja palkintorahat sekä katsojamäärät verrattavissa suosituimpiin urheilulajeihin. (SEUL. 2018)

Kilpapelaajien fyysisestä kuormituksesta on saatavilla vähän tietoa, mutta lajia voidaan verrata fyysisiltä vaatimuksiltaan toimistotyöhön. Toimistotyö lisää ranteen, kaulan ja hartioiden lihasten aktiivisuutta (Laursen ym. 2002). Kilpapelaajien pelituntimäärät ylittävät usein toimistotyöntekijöiden tuntimäärän, jolloin kuormitus on suurempaa ja palautuminen vähäisempää. E-urheiluammattilaisten on todettu käyttävän noin tunnin päivässä fyysiseen harjoitteluun (Kari & Karhulahti, 2016).

Matalan kynnyksen harjoittelun tavoitteena on madaltaa kynnystä ja esteitä, jotka estävät harjoittelun aloittamista tai siihen osallistumista. Sen periaatteena on tuoda harjoitteet mahdollisimman lähelle yksilön elämää, esimerkiksi koulu- tai työympäristöön. (Törmä 2009.) Matalan kynnyksen harjoittelulla voidaan saada positiivisia tuloksia toimistotyöntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn (Sjögren ym. 2004).

Fyysisellä inaktiivisuudella on suuria vaikutuksia kansanterveyteen. Sen seurauksena ongelmat, kuten ylipaino ja heikko lihaskunto ja tasapaino lisäävät riskiä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Näitä seurauksia voidaan välttää säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella. Sillä on positiivisia vaikutuksia aineenvaihdunnan, lihasvoiman ja luiden hyvinvointiin ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan. Myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi parantuvat fyysisen aktiivisuuden seurauksena. Esimerkiksi stressitasot voivat laskea ja ahdistuneisuus vähentyä. Myös muisti, keskittyminen, oppiminen ja itseluottamus voivat parantua fyysisen aktiivisuuden avulla. (Bäckmand & Vuori 2010, 8-9, WHO 2010a.)

Opinnäytetyöprosessi

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kilpapelaajien matalan kynnyksen fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on saada aktivoitua joukkueen pelaajia ja näin ennaltaehkäistä inaktiivisuudesta aiheutuvia terveysongelmia. Tehtävänä opinnäytetyössä on suunnitella pelaajien harjoittelu- ja asumisympäristöön aktiivisuutta tukevaa matalan kynnyksen toimintaa ja materiaalia.

Opinnäytetyön prosessissa hyödynnettiin palvelumuotoiluprosessin vaiheita. Työn prosessimalli pohjautuu Ahosen (2017, 72-74) ja Tuulaniemen (2011) malleihin. Palvelumuotoilussa työ tehdään yleensä palvelun tuottajalle, joka tässä opinnäytetyössä oli kilpapeliorganisaatio. Prosessiin osallistuvat kaikki osapuolet, kuten palvelun tuottaja ja asiakkaat. Palvelun kohderyhmänä opinnäytetyössä olivat joukkueen pelaajat. Palvelumuotoiluprosessi voidaan jakaa eri vaiheisiin, jotta toiminta etenee sujuvasti. Opinnäytetyössä prosessimalli piti sisällään määrittely-, tutkimus-, suunnittelu-, ja arvointivaiheen.  (Ahonen 2017, Tuulaniemi 2011.)

Määrittely ja tutkimus

Määrittelyvaiheessa tavoitteena oli selvittää pelaajien tarpeita ja toiveita ja tutustua joukkueen toimintaan omassa toimintaympäristössään. Yhteistyökumppanin tavoitteena oli lisätä pelaajien hyvinvointia ja ennaltaehkäistä fyysisen inaktiivisuuden haittoja. Asiakasymmärrystä pidetään palvelumuotoilun ytimenä (Ahonen 2017). Tässä opinnäytetyössä asiakasymmärryksen kerääminen tapahtui havainnoimalla pelaajia heidän pelitalossaan.

Havainnointien perusteella pelaajien arkirutiinit ja elämänhallinta olivat epäsäännölliset tai niitä ei ollut. Ruokailurytmit olivat epäsäännölliset, eikä ruokaa juurikaan valmistettu itse. Unirytmit poikkesivat normaaleista, mikä johtui myöhäisistä peliajoista. Pelaajat olivat vapaa-ajallaan inaktiivisia ja viettivät aikaa pääasiassa työnsä, eli pelaamisen parissa. Havainnoinnin lisäksi pelaajia haastateltiin, jotta asiakasymmärrystä saatiin syvennettyä. Fyysisen aktiivisuuden vähäisyys näkyi pelaajien vireystilassa, jonka pelaajat myös itse vahvistivat haastattelun aikana. Pelaajat olivat fyysisesti inaktiivisia, joka voi johtaa heikkoon fyysiseen kuntoon ja painon nousuun. Nämä havainnot selkeyttivät kohderyhmän tavoitteita, tarpeita ja niiden perusteella tie aktiivisempaan elämään on aloitettava matalan kynnyksen harjoittelulla.

Suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa todettiin, että pelaajien arkeen on hyvä lisätä helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen fyysisiä aktiviteetteja. Pelaajat suhtautuivat myönteisesti vähän aikaa ja resursseja vievien aktiviteettien kokeilulle. Ohjeistus päätettiin toteuttaa julisteena, joka sisältää matalan kynnyksen harjoitteita, jotka on helppo sijoittaa pelaajien toimintaympäristöön. Juliste suunniteltiin tiedon välittämiseen ja siihen tiivistettiin työhön kerätty tieto mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon. Toisella puolella julistetta on tietoa liikunnan tärkeydestä ja toisella puolella on ohjeita, miten liikkumista voidaan helposti lisätä jokapäiväisessä elämässä. (Kuva 1)

Arviointi

Palautetta kerättiin kohderyhmältä Discord-keskusteluohjelman välityksellä. Alla olevassa kuvassa SWOT-analyysi kohderyhmältä saadusta palautteesta. (Kuva 2.)

Tekijöiden omassa arvioinnissa tuli esiin samoja asioita, kuin kohderyhmän arvioinnissa. Suureksi vahvuudeksi työssä nousi, miten kohderyhmän palautteen perusteella juliste koettiin helposti lähestyttäväksi ja informatiiviseksi. Heikkoudeksi tekijät tunnistivat velvoitteen ja vastuun puuttumisen. Ohjauksen puute ja sen tärkeys koettiin tärkeäksi myös tekijöiden puolesta.

Pohdinta

Fysioterapian näkökulmasta suurimpana haasteena, jonka tämä myös opinnäytetyö osoitti, on pelaajien motivointi. Toisaalta myös liikunnan ja rutiinien sovittaminen pelaajien epäsäännölliseen arkeen lienee yksi suurista haasteista. Mikäli e-urheiluammattilaisten määrä jatkaa tasaista kasvuaan, tullaan varmasti myös Suomessa näkemään kilpapeliorganisaatioilta eri terveydenhuollon ammattilaisten palkkausta ja konsultointia.

Opinnäytetyössä on tuotettu uutta tietoa kilpapelaajien fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Aihe on tärkeä matalan kynnyksen harjoittelun ja uudenlaisen fysioterapeuttisen ohjauksen kehittämisessä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myös laajemmin valtakunnallisesti.

Lähteet

• Ahonen, Tarja. 2017. Palvelumuotoilu sotessa: palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen.
• Bäckmand, H. & Vuori, I. 2010. Tule-sairauksien ehkäisy, varhainen puuttuminen ja omahoito. Teoksessa Terve tuki- ja liikuntaelimistö, 20-38. Toim. Vuori, I. Helsinki Yliopistopaino
• Kari, T., & Karhulahti, V.-M. 2016. Do E-Athletes Move? : A Study on Training and Physical Exercise in Elite E-Sports. International Journal of Gaming and Computer-Mediated Simulations, 8. Viitattu 15.11.2018. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53481
• Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Matalan kynnyksen palvelut. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Suomen elektronisen urheilun liitto. 2018. http://seul.fi/
• Sjögren, T., Nissinen, KJ., Järvenpää, SK., Ojanen, MT., Vanharanta, H. & Mälkiä EA. 2004. Effects of a workplace physical exercise intervention on the intensity of headache and neck and shoulder symptoms and upper extremity muscular strenght of office workerks: A cluster randomized controlled cross-over trial. University of Jyväskylä.
• Tuulaniemi, Juha. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.
• Vuori, I. 2016. Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
• World Health Statistics 2010. http://who.int/whosis/whostat/2010/en/