Suomessa eletään nyt ”syvissä vesissä”, kun talous ei kasva ja työttömyysluvut ovat huipussaan. Ne ovat valahtaneet koko Euroopan ”pohjalukemiin”. Kun Suomen työttömyys oli yhtä rajuissa lukemissa 1990-luvulla, käynnistettiin rohkeasti ammattikorkeakoulut uudistamaan Suomea ja kehittämään alueita. Jatkoa uudistaminen sai, kun luotiin vuosituhannen alussa Suomen korkeakoulujärjestelmään ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Sittemmin korkeakoulujärjestelmämme on ollut vahvasti vakiintuneissa asemissa, jota on valitettavasti leimannut kurjistuminen. Valtiontalouden säästöt yhdistettynä korkeakoulujen tuloksiin perustuvaan rahoitusmalliin ovat saaneet tutkintohinnat syöksykierteeseen, johon ei ole nähtävissä loppua. Korkeakoulut ovat hakeneet selviytymisen mahdollisuuksia kansainvälisestä kasvusta ja siihen on tukeutunut myös Laurea-ammattikorkeakoulu, joka on kasvattanut viime vuosina eurooppalaisen tutkimusrahoituksen, lukuvuosimaksujen ja kansainvälisen liiketoiminnan rahoitusosuutta taloudessaan.

Suomi käy talousahdingossaan hyvinvointivaltion selviytymistaistelua. Moni esittää kysymyksen, että onko Suomen tie näköalaton ja passiivinen näivettyminen? Milloin talouskasvu käynnistyy? Miten tuottavuus saadaan kunnolla nousuun ja kansainvälinen kilpailukyky huippuvuosien tasolle? Odottamalla tämä ei ainakaan tapahdu ja se on varmasti hyvin tiedostettu, kun syntyi parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaatiman rahoituksen kasvattamisesta. Tähän työhön korkeakoulut ovat sitoutuneet ja verkostoituneet vahvasti osaksi Eurooppalaiset yliopistot -verkostoa, mutta riittääkö tämä?

Eurooppalaisessa Suomessa tarvitaan nyt rohkeutta uudistua ja hakea uusia keinoja vauhdittaa kasvua. Yksi uusi keino olisi ammatilliset tohtoritutkinnot, jolla voitaisiin vahvistaa tuottavuuden kasvua ja osaamista työelämässä, mikä on elintärkeää PK-yrityssektorimme kilpailukyvyn kehittymiseksi. Ammatillisten tohtoritutkintojen yksi keskeinen vahvuus olisi suora kytkentä työelämään ja yritysten toimintaan. Kolmannen syklin tutkinnot vahvistaisivat myös ammattikorkeakoulujen edellytyksiä saada yhteiskunnalle täysi hyöty tutkimuksesta Eurooppalaiset yliopistot -verkostoissa, joissa on mukana jo 12 suomalaista ammattikorkeakoulua.

Laurea-ammattikorkeakoulun yhdessä 11 muun ammattikorkeakoulun yhdessä kanssa valmistelema esitys ammatillisista tohtoritutkinnoista julkistettiin juuri tänään (5.11.2025). Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2040 -visiotyötä. Ammattikorkeakoulut ehdottavat ammatillista tohtoritutkintoa osaksi tätä visiotyötä ja toivovat, että tutkinto tai pilotti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella.

Mukana tohtoripilotin valmistelussa ovat Laurean lisäksi:

• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu,
• Hämeen ammattikorkeakoulu,
• Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak,
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
• Kajaanin ammattikorkeakoulu,
• Metropolia Ammattikorkeakoulu,
• Oulun ammattikorkeakoulu,
• Satakunnan ammattikorkeakoulu,
• Savonia-ammattikorkeakoulu ja
• Yrkeshögskolan Arcada.

Tohtorikoulutuksen järjestämiseksi ammattikorkeakoulut ovat suunnitelleet perustavansa yhdessä kansallisen ammatillisen tohtoriohjelman, joka muodostuu tutkintoa tarjoavista korkeakouluista. Toiminta aloitettaisiin pilotoimalla kokonaiskonseptia kehittävällä ja sidosryhmiä kuuntelevalla otteella.

Lisätietoja ammatillisista tohtoritutkinnoista löydät osoitteesta: www.ammatillinentohtoritutkinto.fi