Kestävyyden liiketoimintamallit -kurssilla Laurean ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat hyödynsivät hankkeessa tuotettua CELLL-työkalua työstäessään case-yrityksen liiketoimintamallin kiertotalouden mukaiseksi.
Laadukas opetuksen ja tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) integraatio on asetettu yhdeksi ammattikorkeakoulujen keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi ja vaikuttavuuden toteuttamisen välineeksi (Laurea, 2020). Laurean sisäisissä keskusteluissa myös hankkeiden tulosten ja tuotosten jakaminen ja hyödyntäminen hankkeiden ulkopuolella, ja niiden päätyttyä on tunnistettu yhdeksi vaikuttavuuden pullonkaulaksi. Hankkeiden tulokset ja niissä kehitetty osaaminen eivät kerry, eivätkä siirry parhaalla mahdollisella tavalla osaksi opetusta.
Syksyllä 2020 toteutettu Kestävyyden liiketoimintamallit –opintojakso tarjoaa kuitenkin esimerkin onnistuneesta TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiosta. Kurssilla hyödynnettiin CIRC4Life-hankkeessa tuotettua työkalua menestyksekkäästi oppimisen ja opettamisen välineenä. Opintojaksosta saatu palaute oli positiivista ja 100 % opiskelijoista antoi suosituksensa CELLL-työkalun hyödyntämiselle tulevissa YAMK-opintojaksoissa (Kuva 7.).
Kestävyyden liiketoimintamallit –kurssista ja sen tavoitteista
Kestävyyden liiketoimintamallit opintojakso (5 opintopistettä) kuuluu syksyllä 2020 ensimmäistä kertaa toteutetun Kestävän kasvun johtaminen YAMK-ohjelman opintoihin. Kurssin tavoitteina on, että hyväksyttävästi kurssin suoritettuaan opiskelija tietää, mitä kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisilla liiketoimintamalleilla ja arvonluonnilla tarkoitetaan. Hän on osaa myös analysoida, tunnistaa ja kehittää (ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti) kestävän arvonluonnin mahdollisuuksia. Hän pystyy myös työssään hyödyntämään aihealueen tutkimusta ja kirjallisuutta tarvittavalla tavalla.
Kurssi toteutettiin siten, että opiskelija perehtyi aihealueeseen kirjallisuuden ja videoiden avulla. Tämän itseopiskeluvaiheen oppimista arvioitiin verkkotenttien avulla. Yksi tentti käsitteli liiketoimintamalleja, toinen arvonluontia ja kolmas kiertotalouden ja liiketoimintamallien suhdetta vastuullisen liiketoiminnan viitekehykseen.
Lähiopetuksen tavoitteena oli, että opiskelijat syventävät osaamistaan harjoittelemalla kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämistä. Lähiopetus koostui kahdesta verkossa toteutusta intensiivipäivästä, jonka aikana opiskelijat työskentelivät ryhmissä ja kehittivät tehtäväksi annetun case-yrityksen liiketoimintaa. Tähän vaiheeseen CIRC4Life –hankkeessa kehitetty CELLL-työkalu tarjosi oivat mahdollisuudet, sillä se on kehitetty ja suunniteltu kiertotalouden tavoitteiden mukaisen liiketoiminnan kehittämiseen.
CELLL kehitettiin Laureassa CIRC4Life-projektin tarpeisiin
CELLL – Circular economy Laurea Living Lab Toolkit on kehitetty osana kansainvälistä, Horisontti2020 rahoitteista CIRC4life-hanketta (Grant agreement No 776503), joka pyrkii luomaan uusia kiertotalouteen pohjautuvia liiketoimintamalleja ja innovaatioita. Siirtyminen kohti kestävämpää liiketoimintaa vaatii organisaatiolta systemaattista ja läpileikkaavaa liiketoiminnan analyysia ja monitoimijaista kehitystyötä. Hankkeen puitteissa luotu työkalu (CELLL) perustuukin fasilitoituun, monivaiheiseen työpajatyöskentelyyn ja ennalta määriteltyihin kortteihin, ja se tukee monitoimijaista yhteistyötä sekä jaetun ymmärryksen syntymistä kiertotalouden liiketoimintamallien kehitystyössä. CELLL-prosessi koostuu kolmesta varioitavasta päävaiheesta: 1) nykyisen liiketoiminnan kuvaaminen, 2) uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kestävien toimintatapojen tunnistaminen, ja 3) uuden liiketoiminnan kuvaaminen.
CELLL-työkalusta oli CIRC4Life-hankkeen puitteissa tuotettu fyysinen prototyyppi, jota oli vuosien 2019–2020 aikana käytetty menestyksekkäästi useissa työpajoissa.
Työpajan kulku
Vallitsevan pandemiatilanteen takia Kestävyyden liiketoimintamallit -opintojakson lähipäivät päätettiin toteuttaa verkossa, ja myös CELLL-työkalusta tuotettiin Miro-alustalle ensimmäinen online-prototyyppi lähipäiviä varten.
Kurssin noin 30 opiskelijaa jakautuivat kuuteen pienryhmään, joiden tavoitteena oli kahden intensiivisen työpajapäivän aikana tuottaa valitulle case-yritykselle uusi, kiertotalouteen pohjautuva kestävämpi liiketoimintamalli. Työskentely aloitettiin tutustumalla case-yrityksen taustatietoihin ja visualisoimalla yrityksen nykyinen arvoketju lineaarisesti “mitä?”, “missä?” ja “kuka?” -korttien avulla CELLL-laudalle (Kuva 1.).
Kuva 1. Nykyinen arvoketju kuvattuna CELLL-työkalulla. Kuvakaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Seuraavaksi ryhmät kävivät läpi laajan määrän kestävään liiketoimintaan ja kiertotalouteen liittyviä strategisia mahdollisuuksia, luokitellen ne ”kyllä”, ”ehkä” ja ”ei” kategorioihin riippuen siitä, kuinka soveltuvaksi ja potentiaaliseksi ne koettiin suhteessa case-yrityksen liiketoimintaympäristöön (Kuva 2.). CELLL-työkalun sisältämät strategiset mahdollisuudet on jaettu kolmeen pääluokkaan: 1) kestävä suunnittelu ja tuotanto, 2) kestävä kulutus, sekä 3) kierrätys ja uusiokäyttö.
Kuva 2. Ryhmän 3. alustavat strategiset valinnat. Kuvakaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Kolmannessa vaiheessa ryhmät pyrkivät kiteyttämään liiketoimintastrategiaansa ja rajaamaan valintansa noin kymmeneen korttiin, joiden tuli edustaa kaikkia kolmea CELLL-työkalun pääluokkaa mahdollisimman kattavasti, kuitenkin muodostaen toimivan strategisen kokonaisuuden. Jokaisen valinnan kohdalla ryhmien tuli myös määritellä strategian merkitys case-yritykselle konkreettisella tasolla, sekä tunnistaa strategian toteuttamiseen liittyvät sidosryhmät. Ryhmien tuli lisäksi tunnistaa ja määritellä toimijoiden tarjoamat resurssit ja sidosryhmien välillä syntyvää arvonluontia (Kuva 3.).
Siirtyminen liiketoiminnan strategiselta tasosta konkretiaan on haastavaa, ja se vaati kehitysryhmältä ajattelutavan muutosta sekä aktiivista päätöksentekoa. Eräs ryhmä kuvasikin vaihetta seuraavasti:
“Vaihe kolme (value mapping) oli pelin työläin vaihe, koska meidän piti miettiä todella tarkkaan ja käytännön tasolla, millaisia mahdollisuuksia uusilla toimintatavoilla olisi liiketoiminnallemme, mitä resursseja se meiltä vaatisi ja millaista arvoa valitun toimenpiteen avulla olisi mahdollista luoda.”
Kuva 3. Ryhmät kuvasivat strategisia valintojaan arvonluonnin ja sidosryhmäajattelun kautta. Kuvakaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Neljännessä vaiheessa ryhmien tehtävänä oli visualisoida yrityksen uutta arvoketjua tekemiensä strategisten valintojen ja tunnistettujen sidosryhmien kautta, sekä tarkastella arvoketjussa tapahtuneita muutoksia suhteessa ensimmäisen vaiheen arvoketjuun (Kuva 4.).
Kuva 4. Yrityksen uusi arvoketju kuvattuna CELLL-työkalulla. Kuvakaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Lopuksi ryhmät kuvasivat uudistettua, kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintamallia valitsemallaan tavalla: joko hyödyntämällä sovellettua business model canvas –pohjaa (Kuva 5.), tai sanallistamalla liiketoimintaa kiertotalouden ja arvon luonnin näkökulmista (Kuva 6).
Kuva 5. Circular Economy business model canvas. Kuvakaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Kuva 6. Yrityksen uusi liiketoimintamalli sanallistettuna kiertotalouden vaiheiden ja arvonluonnin näkökulmista. Kuvankaappaus Miro-alustalta. (Purola, 2021)
Kehitystyölle tyypilliseen tapaan, CELLL-prosessi ei etene lineaarisesti vaan vaatii kehitysryhmää palaamaan aiempiin työvaiheisiin ja tarkastelemaan tekemiään valintoja uusista näkökulmista. Tämä nousi esiin myös opiskelijoiden kommenteissa:
“Uutta arvoketjua ja liiketoimintamallia suunnitellessa jouduimme ottamaan vielä monia asioita uudelleen tarkasteluun ja edelleen tarkentamaan uuden liiketoimintamme ydintä. Lopullisessa kiertotalouden liiketoimintamallissamme painottuu materiaalin ja moduulien kierrätyksen lisäksi pyrkimys olla omalta osalta mukana käynnistämässä ja viemässä eteenpäin laajempaa yhteiskunnallista muutosta.”
Opiskelijoiden palaute CELLL-työkalusta ja opintojaksosta oli innostavaa
Kuva 7. Opiskelijoiden palaute CELLL-työkalun hyödyntämispotentiaalista. Kuvakaappaus Zoom-alustan äänestystuloksesta. (Purola, 2021)
Opiskelijoiden raporteista ja kirjallisissa palautteissa nousi esiin tyytyväisyys sekä opintojaksoa, että CELLL-työkalua kohtaan. Lähipäivien päätteeksi toteutetussa kyselyssä kaikki vastaajat antoivat suosituksensa CELLL-työkalun hyödyntämiselle myös tulevilla YAMK-opintojaksoilla (Kuva 7).Opiskelijoiden raporteista ja kirjallisissa palautteissa nousi esiin tyytyväisyys sekä opintojaksoa, että CELLL-työkalua kohtaan. Lähipäivien päätteeksi toteutetussa kyselyssä kaikki vastaajat antoivat suosituksensa CELLL-työkalun hyödyntämiselle myös tulevilla YAMK-opintojaksoilla (Kuva 7).
Opiskelijat kokivat, että CELLL-työkalun ja työpajapäivien kautta opintojakson ennakkomateriaaleissa hankittua teoreettista tietoa opittiin soveltamaan käytännössä, ja että prosessin aikana koko kehitysryhmän kanssa käydyt keskustelut ja eri osaamistaustaisten ihmisten ajatustenvaihto syvensivät oppimista entisestään. Eräs työryhmä kuvaili raportissaan kokemustaan seuraavasti:
“Tämä opintojakso oli opinto-ohjelmamme näkökulmasta hyvin keskeinen. Kestävän kasvun ja kehityksen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien perusteiden osaaminen on tärkeää sekä opintojemme että tulevaisuuden uramme kannalta. Pidimme kurssin toteutustapaa onnistuneena, joskin myös haastavana. Opintomateriaali ei ollut määrältään kevyin ja sisällöltään helpoin, mutta aihepiirin motivoivuus auttoi näiden haasteiden yli menestyksellä. Ryhmätyö pelin muodossa kruunasi kokonaisuuden vetäen yhteen opiskeltavan aihepiirin… Hieno opintojakso!”
Kurssin opettajien näkökulmasta osin hämmästyttävää ja erityisesti ilahduttavaa oli se, että opiskelijat jaksoivat keskustella ja osallistua aktiivisesti, kysyä ja kommentoida toistensa ryhmätöitä vielä toisen lähiopetuspäivän lopussa, intensiivisistä ja pitkistä päivistä huolimatta. Tämä kokemus ja saatu palaute tukevat sitä, että CELLL-työkalu soveltuu hyvin kiertotalouden ja liiketoimintamallien opetukseen.
Opiskelijoiden työskentelytapojen tarkkailu ja analysointi sekä heidän antamansa palaute mahdollistivat myös uusia ideoita uuden CELLL-työkalun jatkokehittämiseen. Opiskelijat toivat esiin, että työkaluun voisi lisätä esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden näkökulmia uusien korttien muodossa, ja että aihepiirin jatkeeksi voisi olla hyödyllistä sada lisätietoa kiertotalouden teknologisista mahdollisuuksista sekä alihankinnan mahdollisuuksista kestävyyden liiketoimintamalleissa.
Opetuskokemuksen ja saadun palautteen perusteella CELLL-työkalua olisi mahdollista jatkokehittää käytettäväksi tutkinto-opetuksen lisäksi jatkuvan oppimisen tuotteeksi tai esimerkiksi Laurean kumppaneiden toiminnan kehittämiseen.
Lähteet:
