HAZARD suuronnettomuusharjoituksessa: Opiskelija asiantuntijana hanketoimeksiannossa

Teksti | Markus Latva-Aho

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijana pääsee välillä pois pulpetin äärestä tosi toimiin. Turussa pidettiin 28. maaliskuuta 2018 HAZARD-hankkeeseen liittyvä suuronnettomuusharjoitus, jonka tarkoituksena oli harjoitella satamassa tapahtuvan kemikaalionnettomuuden hallintaa ja viranomaisyhteistyötä. Tähän harjoitukseen liittyen, Laurea-ammattikorkeakoulu toteutti harjoituksen evaluoinnin. Opiskelijat pääsivät mielenkiintoiseen työelämän projektiin mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan evaluointia.

Turussa 28. maaliskuuta järjestetty harjoitus oli HAZARD-hankkeen viimeinen käytännön harjoitus. HAZARD-harjoituksia on pidetty muissakin Itämeren satamissa ja nyt oli sarjan 12. tapahtuma. Kyseisen harjoituksen suunnittelu ja toteutus oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vastuulla. Onnettomuusskenaariossa satama-alueella vuoti ammoniakkisäiliöitä ja vuotavan kontin vieressä oli toinen kontti, josta löytyi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Onnettomuustilanteessa viranomaispainetta ja haastavuutta lisäsi alueella yhtä aikaa syttynyt varastopalo ja vedenvaraan joutuneen henkilön pelastaminen. Kuten yleensä, harjoituksen tavoitteena oli viranomaisyhteistyön parantaminen, tiedonkulku ja viestintä. (Port of Turku 2018.)

Laurea-ammattikorkeakoulu toteutti harjoituksen evaluoinnin, jonka tarkoituksena oli varmistaa harjoittelun täyttävän sille asetetut vaatimukset. Harjoitteluun ja HAZARD-hankkeeseen on kokonaisuutena käytetty mittavasti resursseja ja kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta (Port of Turku 2018). Evaluoinnin perusteella harjoituksia voidaan analysoida ja kehittää. Laurean käyttämä malli sisältää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen osion. Evaluointia varten skenaariosta tunnistettiin merkittävät avaintapahtumat ja viranomaisten käyttämien toimintaohjeiden perusteella laadittiin kysymyssarjat. Kysymyssarjat sisälsivät sellaisia kysymyksiä, joihin voitiin vastata kyllä / ei harjoituksen aikana. Kysymys oli esimerkiksi: ”Antoiko tilannepaikanjohtaja lisäyksiköille tiedon turvallisimmasta lähestymissuunnasta”. Lisäksi harjoitukseen osallistujilta kysyttiin harjoituksen jälkeen tarkentavia avoimia kysymyksiä ja evaluoijat keräsivät omat huomionsa harjoituksesta. Evaluointi noudatteli vastaavaa mallia, kuin Healey, Undre ja Vincent (2004) ovat esittäneet käytettäväksi aikaisemmassa tutkimuksessa.

Tilannekuvan kokoaminen alkaa alhaalta ja jalostuu ylätasolla

Kaiken kaikkiaan harjoitus sujui käsikirjoituksen mukaan, eikä merkittäviä puutteita noussut esiin. Laurea-ammattikorkeakoulun evaluointitiimi teki kuitenkin paljon pieniä havaintoja, joiden avulla harjoittelua voidaan parantaa tulevaisuudessa. Yksi mielenkiintoinen havainto, joka saatiin kirjattua, koski harjoituksen käsikirjoitusta. Skenaario oli lähtövaiheessa melko yksinkertainen ja sen juoksutuksen oltiin ilmeisesti ajateltu noudattelevan perustoimintataktiikkaa. Harjoituksen alkuvaiheessa päivystävä palomestari saapui onnettomuuspaikalle ensimmäisen yksikön kanssa. He aloittivat tiedustelun, tilannekuvan kokoamisen ja toimintasuunnitelman laatimisen. Palomestari oli juuri käskenyt ensimmäisen yksikön kemikaalisukellustehtävään ja varmistamaan mitä vuotava aine on. Tässä kohtaa harjoitusta tapahtui yllättäviä tapahtumia, kun harjoituksen ylemmällä tasolla toiminut johtoporras antoi omia käskyjä. Ylemmän johtoportaan käskyt olivat sinällään oikeita, mutta he antoivat käskyjä sellaisista asioista, joita ei vielä ollut tapahtunut harjoituksessa. Heillä oli selkeästi tarkka mielikuva harjoituksen tulevista tapahtumista ja he kiirehtivät tapahtumia eteenpäin. Tämä toi lievää sekaannusta harjoitukseen, kun alemmalla tasolla toimivat olivat suorittamassa omaa tehtäväänsä ja heidän tulisi päivittää tilannekuvaa tapahtumista ylöspäin. Nyt alemmalla tasolla ei vielä ollut sellaista tilannekuvaa, jota ruvettiin syöttämään ylhäältä alaspäin. Harjoitukseen saapui myös yllättäen huomattava määrä ensihoidon yksiköitä yhdellä kertaa. Näiden yksiköiden tuloaikoja ei oltu porrastettu oikeiden saapumisaikojen mukaiseksi.

Avaintapahtumien tunnistaminen ja juonen kuljettaminen harjoituksen pelijohdon tehtäväksi

Tällaisissa harjoituksissa skenaariot tulisi kirjoittaa riittävän tarkasti etukäteen ja niiden tulisi olla kuin pieniä jännityskertomuksia. Skenaarioon tulisi sisällyttää yksi keskeinen aihe, jota harjoitellaan ja riittävästi tietoa ja tapahtumia sen suorittamiseksi. Edistyneet harjoitukset voivat sisältää myös joitakin epäolennaisia tietoja ja harhapolkuja, jolloin johto voi harjoituksessa huomioida päätöksentekoon ja suodatuskykyyn liittyvät taidot. (Hafler 1999, 177-181.) Kehittämisajatuksena tästä harjoituksesta jäi päällimmäisenä mieleen, että harjoituksen käsikirjoituksen tulisi kulkea melko tarkasti avaintapahtumien mukaan. Yksiköiden saapumisajat ja avaintapahtumat tulisi kirjoittaa etukäteen harjoitussuunnitelmaan ja pelijohdon tulisi koordinoida tapahtumasyötteitä. Tällöin pelijohto voisi annostella saapuvat yksiköt niiden realististen saapumisaikojen mukaan. Pelijohdon tulisi seurata käsikirjoitusta ja syöttää ”ulkopuolista” tietoa ja tapahtumia harjoitukseen sopivassa ajassa. Esimerkiksi syötteitä voisi olla simuloitujen yksiköiden toiminta ja niiden ilmoitukset tai simuloitujen sivullisten tekemiä havaintoja, hätäkeskuspuheluja jne.

Kaiken kaikkiaan harjoituksen evaluoinnin suunnittelu ja toteutus oli hyvin mielenkiintoinen projekti, jossa opiskelija pääsi syventämään aikaisempaa osaamista ja teoriataustaa. Henkilökohtaisesti voin suositella kaikkia opiskelijoita osallistumaan projektiopintoihin, mikäli vain tilaisuus tulee. Vastaavantyyppiseen harjoitteluun liittyen olen esimerkiksi itse tehnyt YAMK-opinnäytetyöni ja tämän harjoituksen aikana oli mielenkiintoista soveltaa opinnäyteyöni teoriataustaa ja tuloksia.

Lähteet:
  • Hafler, J. 1999. Tapausten kirjoittaminen: kirjoittajien näkökulmia. Ongelmalähtöinen oppiminen – Uusi tapa oppia. 1999, 176-185. Helsinki: Hakapaino.
  • Healey, AN., Undre, S., Vincent, CA. 2004. Developing observational measures of performance in surgical teams. BMJ Quality & Safety. 2004. 13, 33-40.
  • Port of Turku. 2018. Viitattu 10.1.2018. https://www.portofturku.fi/2018/12/05/hazard-hankkeen-viimeinen-laajamittainen-harjoitus-jarjestettiin-turun-satamassa/

Jaa sivu