Henkilökohtaisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen on yrityksissä tarvetta. Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa luotiin monikäyttöinen koulutusmalli 3D -teknologioihin. Teollisuuden huippuosaaja -koulutus (15 op) tähtää teollisuuden insinöörien taitojen ajanmukaistamiseen ja heidän kykyynsä hyödyntää moderneja 3D-tekniikoita omassa työssään. Tuloksena syntyi digitaalisten 3D -teknologioiden koulutuksen uusi CEE -toteutustapa, jota voivat hyödyntää hankkeen jälkeen myös muut koulutustahot. Koulutuskokonaisuus pilotoitiin huhti-joulukuussa 2020. Hankkeessa Laurean moduuleissa insinööritaustaiset opiskelijat kartoittivat, tuotteistivat ja esittelivät omaa osaamistaan uusimpien 3D -teknologioiden hyödyntämisessä teollisuudessa. Oma osaaminen liiketoiminta moduuli alkoi opiskelijoiden tutustumalla Business Model Canvas –malliin henkilökohtaisella tasolla ja ottamalla askeleen kohti omaa Personal Business Model Canvas-mallia. Tärkeää on auttaa insinööritaustaisia henkilöitä ymmärtämään yrityksen osaamistarpeita, osaamisen rakentumista organisaatiossa sekä mahdollistaa tuottamaan henkilökohtaisen Personal Business Model Canvasin. Henkilökohtaisen osaamisen jalostaminen ansainnaksi Personal Business Model Canvas avulla antaa työkaluja oman osaamisen kehittämiseen ja erityisosaamisten kytkemiseen yrityksen liiketoimintaan. Mallin käyttö oli aikaa vievää ja haastavaa, mutta se samalla todella palkitsevaa.

Tämä artikkeli on osa Teollisuuden Huippuosaaja (Chief Expert in Engineering CEE) – hanketta. Hanke alkoi 1.4.2020 ja loppuu 30.4.2021. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hankkeessa rakennetaan koulutuskokonaisuus, joka valmentaa uusimpien digitaalisten tekniikoiden, esimerkiksi 3D-tulostuksen, erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone- ja tuotesuunnittelussa. Hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto. Hanke on hyvin ajankohtainen ja sillä pyritään vastaamaan yritysten kasvavaan osaajatarpeeseen, liittyen erityisesti uusimpien teknologioiden hyödyntämiseen teollisuudessa. Näitä ovat lisäävä valmistus, 3D-tulostus sekä digitaalisen suunnitteluympäristön työkalut. Teollisuuden huippuosaaja -koulutus (15 op) tähtää teollisuuden insinöörien taitojen ajanmukaistamiseen ja heidän kykyynsä hyödyntää moderneja 3D-tekniikoita omassa työssään. (Jokela & Knuuti 2021; Sonné, Skogster, Knuuti & Jokela, 2020; Hirvimäki, Jokela & Piili, 2020.) Tavoitteena on Personal Business Model Canvas -mallin avulla parantaa henkilökohtaisen osaamisen hyödynnettävyyttä liiketoiminnassa.

Osaamisen kehittyminen työelämässä

Yrityksen strategisella kyvykkyydellä tarkoitetaan sen prosessien, työkalujen, taitojen, organisaation ja käyttäytymismallien yhteensovittamista. Jotta organisaatio saadaan parhaaseen vireeseen, on osa-alueiden tuettava toisiaan. Kyvykkyys liittyy myös organisaation osaamiseen, koska siellä olevat tiedot, taidot ja opitut asiat tukevat organisaation menestymistä. (Lehtonen 2002.)

Osaamisen kehittämisen keinoja voidaan jakaa monin eri tavoin eri näkemyksien mukaan. Yksi keinoista on McCall, Lombardo, Morrison (1988) mukaan jakaa osaamisen kehittämisen keinot 70:20:10 -malliin. Mallin mukaan oppimista tapahtuu 10 % muodollisella koulutuksella esimerkiksi valmennuksissa ja seminaareissa, 20 % toisilta henkilöiltä esimerkiksi saamalla palautetta, jakamalla kokemuksia joko seuraamalla kollegan tai esimiehen työtä sekä 70 % itse työtä tekemällä, tarttumalla haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Toinen keino on jakaa osaamisen kehittäminen työpaikalla ja työpaikan ulkopuolella toteutettaviin kehittämisen keinoihin (Kauhanen 2012, 154; Kupias, Peltola & Pirinen 2014).

Otalan (2018) mukaan jatkoajatuksena 70:20:10 -malliin on ketterä oppiminen. Hän näkee työympäristön entistäkin tärkeämpänä oppimispaikkana, jossa oppimista tapahtuu työtä tehdessä tai sitä kehitettäessä. Hän väittää, että

”varsinainen oppiminen tapahtuu soveltamalla hankittua tietoa työhön, vuorovaikutuksessa pallottelemalla uusia tietoja ja ideoita toisten kanssa, kokeilemalla ja testaamalla uusia ajatuksia ja ideoita käytännössä, tutkimalla, ratkaisemalla ongelmia uuden tiedon avulla ja hankkimalla palautetta työlleen”.

Oppiminen ja osaamisen kehittyminen on siis läsnä työpaikoilla ja on keskeinen osa työntekoa. Otala korostaa myös kokemuksen merkitystä, mutta hän näkee sen enemmän omalla mukavuusalueellaan pysymisenä. Lisäksi tarvitaan oppimistaitoa ja sen yhdistämistä kokemukseen sekä rohkeutta ja halua jättää oma mukavuusalueensa.

Asiantuntijan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen yritysmaailmassa voidaan Otalan (2018) oppivan organisaation mukaan löytää tekijöitä, jotka raamittavat oman osaamisen kehittymistä. Leenamaija Otala määrittää ketterän oppimisen ja oppijan kirjassaan Ketterä oppiminen: keino menestyä jatkuvassa muutoksessa (2018) seuraavasti:

1. ”Ketterän oppimisen vaatimus koskee kaikkia.”
2. ”Ketterä oppiminen voi tapahtua monella tavalla.”
3.  ”Ihminen voi oppia ketterästi yksin, mutta mahdollisuudet oppia ketterästi moninkertaistuvat vuorovaikutuksessa.”
4. ”Ketterä oppiminen edellyttää ihmisiltä kasvun asennetta ja avointa suhtautumista ympäristöön.”
5. ”Ketterä oppiminen edellyttää toimintaympäristöä, joka mahdollistaa ja tukee ihmisten oppimista yksin ja yhdessä.”

Osaamisen kehittäminen Business Model Canvas-työkalulla

Oman osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä voidaan hyödyntää työkaluja, kuten esimerkiksi Business Model Canvas -mallia ja sen eri soveltamisnäkökulmia. Mallin avulla liiketoimintaa voidaan kehittää paremmin hyödynnettävään muotoon (Osterwalder 2004). Mallia on edelleen kehitetty liiketoiminnan suunnittelun työkaluksi Osterwalderin ja Pigneurin 2010. Mallin julkaisussa on käytetty avointa Creative Commons -lisenssiä, minkä vuoksi työkalu on laajalti levinnyt liiketoiminnan kehittämisessä ja sitä voidaan hyödyntää myös oman osaamisen tuotteistamisessa ja hahmottamisessa.

Uuden osaamisen hyödyntäminen liiketoiminnassa

Omaa osaamistaan voi muotoilla ja hahmottaa muun muassa Business Model Canvas –mallin avulla. Sen kautta pohditaan omaa osaamista ja sen tuomaa lisäarvoa liiketoimintaan tai muuhun ympäristöön (Osterwalder ja Pigneur 2010). Mallintamisen avulla saadaan oppijalle laaja kuva omasta osaamisesta esimerkiksi 3D –teknologioihin liittyvien osaamisalueiden suhteen. Mallin avulla voidaan työstää ajatuksia ketkä ovat osaamisen kehittämisessä ydinpartnereita ja kenelle osaamista suunnataan liiketoimintaa tukevaksi. Oman osaamisen mallintaminen on askel kohti osaamisen tuotteistamista yritystoiminnan hyötykäyttöön. Oppimistehtävässä opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan, miten he itse voivat osaamisellaan auttaa kehittämään yrityksen liiketoimintaa. Suunnittelupohjana käytettiin Business Model You -mallia (Clark, Osterwalder ja Pigneur 2012) (Kuvio 1.).

Personal Business Model Canvasin (PBMC) avulla on mahdollista käydä läpi omaa osaamista suhteessa kehitettävään kompetenssiin. Se avulla saadaan hyvä kokonaiskuva omasta osaamisesta ja miten oman osaamisen avulla voidaan synnyttää uutta ajattelua, tekemistä ja liiketoimintaa. Malli auttaa kohdentamaan muun muassa keitä ydinpartnerit ovat, mitä arvoa tuotetaan, mitä osaamista henkilöllä on ja mitä hänellä on annettavana ja muilta saatavana.

Opiskelijoille esiteltiin PBMC -malli, jonka avulla he tuotteistivat osaamisen liiketoiminnaksi. Tämän lähestymistavan avulla saadaan kaikille yhtenäinen käsitys uusista mahdollisuuksista 3D -teknologian digitaalisen toimintaympäristön tuomista mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiseksi. Opiskelijat kävivät läpi oman osaamisensa soveltamista ja pohtivat, osaamisiensa kohdentumista yrityksissään sekä miten oma osaaminen vaikuttaa yrityksen liiketoimintaympäristöön ja millaisia uusia mahdollisuuksia se liiketoiminnalle luo. Osio koostui luettavasta materiaalista, videomateriaaleista ja harjoitustyökalusta. Tavoitteena tässä osiossa oli Personal Business Model Canvas -lähestymistavan ymmärtäminen ja soveltaminen omassa toiminnassa. Opiskelijoilta kysyttiin, että millainen on sinun oma Personal Business Model Canvas (CC-BY SA 4.0) ja pyydettiin täyttämään lomake (Kuvio 2.).

Yhteenveto

Henkilökohtainen osaaminen liiketoiminnassa Personal Business Model Canvas (PBMC) -mallin avulla oman osaamisen yhdistäminen liiketoimintaan ja työyhteisöön on haastava tehtävä meille monelle. Yleensä oman osaaminen liiketoiminnassa hahmottuu, kun osaa katsoa asiaa hieman uudella tavalla.  Koronarajoitusten takia ei PBMC:tä voitu tehdä vuorovaikutteisena ryhmätyönä ja jokainen opiskelija teki sen itsenäisesti. Henkilökohtaisen osaamisen jalostaminen ansainnaksi Personal Business Model Canvasin avulla antaa työkaluja oman osaamisen kehittämiseen ja erityisosaamisten kytkemiseen yrityksen liiketoimintaan.

Lähteet:

• Clark, T., Osterwalder, A., & Pigneur, Y. 2012. Business Model You: A One-Page Method For Reinventing Your Career Paperback. John Wiley and Sons.
• Hirvimäki, M., Jokela, J. & Piili, H. 2020. Jaettu asiantuntijuus yliopisto-opetuksessa. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset -Reports. Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT 103. Viitattu 8.2.2021. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161908/271120%20CEE%20projekti%20Jaettu%20asiantuntijuus%20yliopisto-opetuksessa%20fv.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Jokela, J. & Knuuti, K. 2021. Oman osaamisen sanoittaminen hissipuheella. Laurea Journal 25.1.2021. Viitattu 8.2.2021. https://journal.laurea.fi/oman-osaamisen-sanoittaminen-hissipuheella/#aeeefa69
• McCall, M., Lombardo, M., & Morrison, A. (1988). The lessons of experience: How successful executives develop on the job. Lexington, MA: Lexington Books.
• Kauhanen J. 2010. Henkilöstövoimavarojen johtaminen, 10. painos. Helsinki: WSOYpro.
• Kupias P., Peltola R. & Pirinen J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. Helsinki: Sanoma Pro.
• Lehtonen, JT. 2002. Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Tampere: Tampereen yliopistopaino Juvenes Print.
• Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation. A handbook for Visionaries, Game Changers and Challengers. New Jersey: John Wiley & Sons Inc.
• Osterwalder, A. 2004. The business model ontology—A proposition in a design science approach. Dissertation 173, University of Lausanne, Switzerland.
• Otala, L., 2018. Ketterä Oppiminen, keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Helsinki: Helsingin Kamari.
• Sonné E., Skogster, K., Knuuti, K. ja & Jokela, J. 2020. TKI-polkuopiskelija hankkeiden kautta YAMK tutkintoon – esimerkkinä CEE-hanke. Laurea Journal. Viitattu 8.2.2021. https://journal.laurea.fi/tki-polkuopiskelija-hankkeiden-kautta-yamk-tutkintoon-esimerkkina-cee-hanke/