Teollisuuden Huippuosaaja CEE -hankkeen ensimmäisenä opintojen lähiopetuspäivänä opiskelijat pääsivät osaamisympyrän avulla miettimään, mitä uutta osaamista he tulevaisuudessa he tarvitsevat. Tarkoituksena oli tunnistaa henkilökohtaiset osaamiset ja vahvuudet sekä tarkastella osaamistaan suhteessa 3D-teknologioihin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, mitä henkilökohtaista osaamista Teollisuuden Huippuosaaja Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeen opiskelijoilla oli olemassa. Opiskelijat olivat pääosin työelämässä toimivia koneinsinöörejä. Heidän osaamisensa osin sivusivat CEE -hankkeessa käsiteytyjä asioita. 3D -tekniikan ja erityisesti CEE -pilottikoulutuksessa kohteena olleen metallien 3D-tulostuksen kehittyessä tarvitaan uusia tietoja ja taitoja. Yritysten ja yksilöiden kilpailukyky rakentuu osaamiselle ja sen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle. Työelämän muutos ei siis tapahdu joskus tulevaisuudessa, vaan tehdään tässä ja nyt.  Oman osaamisen kehittäminen ja jatkuva uuden oppiminen ovat keinoja selvitä tässä työn murroksessa.  Ainoa keino pärjätä siinä on kehittää omaa osaamistaan, oppia uutta. Työpaikoilla ei aina osaamista tunnisteta eikä hyödynnetä täysimääräisesti. Tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia vastaajista kertoi, että hänen työpaikallaan ihmisten osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Vastauksiin sisältyy toisaalta myös iso potentiaali: osaamista on, mutta se on vielä vajaakäytössä. (Pölönen 2018.)

Artikkelissa esitellään CEE-hankkeessa tehtyä työtä ja saatuja tuloksia henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen alueella.  Muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä on tärkeää kehittää osaamista työelämässä. Hankkeessa rakennettiin koulutuskokonaisuus, joka valmensi uusimpien digitaalisten tekniikoiden, kuten lisäävä valmistus ja 3D-tulostus erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone- ja tuotesuunnittelussa. Hankkeen tuloksena syntyy digitaalisten tekniikoiden koulutuksen uusi toteutustapa (CEE-konsepti), joka soveltuu erityisesti työssä olevien, ikääntyvien teknologia-alan ammattilaisten sekä työelämän ulkopuolella olevien osaajien täydennyskoulutukseksi (Kuva 1.).  ESR-rahoitteinen hanke (2019-2021) toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Hankkeen koordinaattorina toimi HAMK.

Osaaminen voi olla sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Se voi olla sekä virallisen koulutuksen sekä kokemisen että kehityksen tulosta. Osaamista ei pidetä vain henkilökohtaisena tietoaineksena, vaan se liitetään usein laajemman kokonaisuuden ymmärtämiseen, jossa painottuu sosiaalinen vuorovaikutus. Osaamisen kehittyminen kytkeytyy usein mukautuvuuteen epävarmuuden sietokykyyn ja muutoshakuisuuteen. Osaaminen voidaan työelämässä tunnistaa ja tehdä näkyväksi, kun sitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Osaaminen on sidoksissa työtehtävään ja organisaation toimintaan sekä toimialaan organisaation toimintakulttuuriin. (Helakorpi 2009.)

Mistä osaaminen koostuu?

Osaaminen on moniulotteista ja se koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksista, verkostoista ja ihmisen persoonasta, jotka ovat yhteydessä keskenään. Ihminen opiskelee, oppii ja koostaa tietopääomaa, erilaiset työtehtävät kasvattavat taitoja, verkostot ja oma persoonallisuus hyödyttää ja määrittää jokaiselle sopivia omaksumisen muotoja. (Ruokoski 2017.)

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella kiinnitetään huomiota sen kaltaisiin seikkoihin kuin, miten monin eri tavoin osaamista on hankittu. Omaksutut tiedot ja taidot voivat pohjautua esimerkiksi ammatilliseen, yleissivistävään tai muuhun oppimiseen. Sen sijaan voidaan pohtia osaamisen sisäistämistä eri näkökohdista. Henkilökohtaista osaamisen tunnistamista voidaan tarkastella yksilön, työelämän, koulutuksen tai yhteiskunnan näkökulmasta. Sen tavoitteena on tuoda yksilön osaaminen näkyviin, ja hyödyntää sitä markkinointiin työmarkkinoilla. (Huotari, Lepänjuuri & Niskanen 2007, 89-92.)

Henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen on hyödyllistä silloin, kun on aiemmin hankittua osaamista. Opiskelijoiden kannalta tulee erottaa, mitä osataan ja mitä alueita tulisi vielä kehittää ja oppia. Tämän lisäksi on pystyttävä vertailemaan henkilökohtaista osaamista opintojen vaatimuksiin, minkä jälkeen on tilaisuus osoittaa opittu osaaminen. Yritykset hakevat osaavaa henkilökuntaa, joka on valmis sopeutumaan työelämän muutoksiin. Työelämässä ammattitaidosta huolehtiminen on yhä isompi haaste. (Nurminen & Pennanen 2007, 12-15). Työelämän aiheuttamien muutosten vuoksi eri alan koulutuksissa on jouduttu ottamaan huomioon muuttuvat ammattitaitovaatimukset. Koulutuksessa päämääränä on osaamisen tunnistaminen, mikä karsii eri koulutuksien päällekkäisyyksiä ja säästää koulutukseen menevää aikaa. Työelämän kannalta, eri osaamisen tunnistamisen apukeinoja voidaan käyttää hyväksi työntekijöiden tietojen ja taitojen kartoittamiseen, mikä helpottaa mahdollisten koulutustarpeiden määrittelyä. (Huotari ym. 2007, 89-92.) Perusosaamista ovat yleiset työelämätaidot, kuten oppimistaidot, tietotekniset perustaidot ja kielitaito (Kupias ja Peltola 2009, 90).

Osaamisen määrittäminen voidaan tehdä osaamiskartoituksella, jossa kuvataan kaikki yrityksessä tällä hetkellä tarvittava osaaminen.  Lisäksi ennakoidaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Osaamiskartoitus luo pohjan koko henkilöstön osaamisen kehittämiselle.

Menetelmät

CEE -hankkeessa ensimmäisenä lähipäivänä Laurean toteuttamassa osaamisen kehittämisen osiossa opiskelijat pääsivät kuvion 1. avulla miettimään, mitä uutta osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja tarkoituksena oli tunnistaa henkilökohtaiset osaamiset, vahvuudet sekä käytiin läpi henkilökohtaista osaamista suhteessa 3D -teknologioihin. Osatehtävässä lähdettiin liikkeelle osaamisen määritelmästä ja käytiin läpi jokaisen opiskelijan henkilökohtaista osaamista. Tässä osatehtävässä opiskelijat arvioivat samalla, millainen persoona olen ja mitä osaamista minulla tällä hetkellä on olemassa. Osatehtävä koostui luettavasta aineistosta, osaamisen kartoitustehtävästä ja oppimispäiväkirjasta pohdintatehtävineen.

CEE -hankeen opiskelijoiden osaamisen kirjoittamiseksi kehitettiin osaamisympyrästä lomakepohja LibreOffice Base (Versio 6.4.5.2) avulla henkilökohtaisen osaamisen kartoittamiseen (Kuvio 2.). Lomakepohja helpotti opiskelijoiden työtä, kun he kirjasivat jäsentelyn mukaisesti henkilökohtaista osaamistaan. Lisäksi heitä rohkaistiin suhtautumaan osaamiseensa terveen kriittisesti ja pohtimaan, kuvastaako saatu tulos todella heitä itseään. (Jokela, Pyykkönen & Knuuti 2021.)

Tulokset

Tulokset esitellään siten, että kunkin henkilökohtainen osaaminen maininnat ja niiden lukumäärä omana ryhmänään. Kategorioista muodostettiin kunkin taulukon teema (Taulukot 1-6). Henkilökohtaisen osaamisen mainintoja annettiin useita samaan lomakkeen lohkoon tai vastaavasti ei annettu yhtään mainintaa, jolloin lukumäärä oli joko suurempi tai pienempi kuin kaikkien opiskelijoiden lukumäärä 40. Kurssin suoritti kokonaan (15 op) yhdeksän opiskelijaa. Yhteensä 20 opiskelijaa sai osallistumistodistuksen. Kriteereinä osallistumistodistukselle oli kurssin osittainen suorittaminen esim. osallistumalla etäopetuspäiville ja tekemällä kurssin tehtävistä n. 50 prosenttia. (Hirvimäki, Jokela & Piili 2021.)

Lomakevastauksista (Taulukko 1.) voitiin päätellä, että yleisiin työelämätaitoihin liittyen teknistä osaamista (15/51) oli opiskelijoilla olemassa.  Lisäksi tiimityöosaaminen (10/51) ja kehittämisosaaminen (10/51) olivat määrällisesti samalla tasolla tutkitussa opiskelijaryhmässä.

Noin puolella (18/45) opiskelijoista oli liiketoiminnan perusteet hallinnassa (Taulukko 2.). Lisäksi osaamista oli myyntitaidoissa ja asiakasosaamisessa (16/45).

Kulttuuriosaaminen (13/32) ja markkinaosaaminen (13/32) oli samansuuruista opiskelijoilla. Kielitaidon (englanti) oli erikseen maininnut neljä opiskelijaa. Nykypäivänä globaalissa maailmassa osaamisvaatimukset muuttuvat ja vaatimukset kasvavat vieraiden kielten ja kulttuurin osaamisessa.

Suurin osa (27/43) opiskelijoista on sitä mieltä, että opiskeltavan alan teknisistä taidoista tekninen suunnitteluosaaminen on heidän ominta osaamistaan.  Toisena on heidän mielestään tärkeä tuntea oma alansa sovellukset ja laitteet (11/43). Noin viidennes (9/51) piti yleistä tietoteknistä osaamista tärkeänä.

Sosiaalista taidoista tärkeimmiksi henkilökohtaisessa osaamisessa koettiin tiimityötaidot (16/43) sekä vuorovaikutustaidot (11/43). Pieni osa (2/43) kertoi, että he ovat enemmän tarkkailijoita kuin sosiaalisesti taitavia.

Kommunikaatiotaidoista yli puolet opiskelijoista mainitsi esiintymistaidon (23/41). Kirjallisen ilmaisutaidon erikseen mainitsi (4/41) opiskelijoista kommunikointitaidokseen. Etätyöskentelyssä korona-aikana korostuvat kommunikaatiotaidot.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa kuvataan osaamisympyrän avulla henkilökohtaisen osaamisen tunnistamista. Opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamisen sanoittamiseksi kehitettiin osaamisympyrän pohjalta oma lomakepohja. Opiskelijat kirjasivat itsearvioina asioita henkilökohtaisesta osaamisestaan ensimmäisellä etäjaksolla. Lomakepohjaan oman osaamisen kartoittamiseen eri osa-alueiden kohtiin olivat melkein kaikki CEE -hankeen opiskelijat vastanneet.  Insinööritaitoisten opiskelijoiden vastauksissa painottuivat yleisissä työelämätaidoissa erityisesti tekninen osaaminen ja tiimityötaidot sekä kommunikaatiotaidot. Kommunikaatiotaidot ovat korostuneet korona-aikana etätyötä tekevillä työtekijöillä. Oman osaamisen kartoittamisen tavoitteena oli antaa työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen ja liittämiseen osaksi yrityksen liiketoimintaan. Osaamisympyrä sopii ehkä enemmän henkilökohtaista osaamisen tunnistamiseksi yrityksen liiketoiminnan osa-alueiden kuin henkilön oman elämänuran näkökulmasta. Jatkossa tulisi ottaa käyttöön oppijakeskeisempiä henkilökohtaista urakehitystä tukevia menetelmiä kuten esim. henkilökohtainen osaamiskartoitus ja osaamisperusteinen urasuunnittelu. Oman osaamisen tunnistaminen auttaa osaamisen kehittämisessä, rekrytoinnissa ja urasuunnittelussa.

Lähteet:

• Carver, CS. 2006. Approach, Avoidance, and the Self-Regulation of Affect and Action. Motivation and Emotion, 30, 105–110.
• Haapakorpi, A. (2000). Nörtti, pomo ja yleismiesjantunen. Akateemisten urat ja toimenkuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja ja selvityksiä 33.
• Heikura, V. 2018. Työelämätaidot muuttuvassa työelämässä – Music Against Drugs ry:n tiimiharjoittelujaksolle osallistuneiden nuorten käsityksiä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
• Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 4/2009. viitattu 13.4.2021. https://arkisto.uasjournal.fi/osaaja_2009-4/Helakorpi%20PDF.pdf
• Huotari, J. Lepänjuuri, A & Niskanen, A. 2007. Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Teoksessa Laitinen, A. 27 Nurminen, R & Soininen, L. (toim.) Tunnistako osaamisen? Jyväskylä: JAMK, 89-92.
• Hirvimäki, M., Jokela, J. & Piili, H. 2020. Jaettu asiantuntijuus yliopisto-opetuksessa. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset -Reports. Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT 103. Viitattu 13.4.2021. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161908/271120%20CEE%20projekti%20Jaettu%20asiantuntijuus%20yliopisto-opetuksessa%20fv.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Hirvimäki, Jokela, Piili. (2021) Etäopetuksen mahdollisuudet ja haasteet: Case Teollisuuden Huippuosaaja (CEE)-koulutus, (viimeistelyssä, julkaistaan LUT raportit ja selvitykset sarjassa 04/2021)
• Jokela, Pyykkönen, Knuuti 2021. Oman osaamisen tunnistaminen Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa. Laurea Journal 13.4.2021. https://journal.laurea.fi/oman-osaamisen-tunnistaminen-chief-expert-in-engineering-cee-hankkeessa/#aeeefa69
• Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Palmenia-sarja 61. Helsinki: Gaudeamus.
• Nurminen, R. & Pennanen, S. 2007. Osaamisen hallinta – työelämän ja koulutuksen yhteinen haste. Teoksessa Laitinen, A. Nurminen, R & Soininen, L. (toim.) Tunnistako osaamisen? Jyväskylä: JAMK, 12-15.
• Leppäjuuri. A. ja Niskanen A. 2014. OSTU, AHOT, OHOT Uusi työn maailma haastaa osaamisen työelämän ja koulutuksen rajapinnalla. Blom, S. & Lepänjuuri, A. & Niskanen, A. & Nurminen, R. (toim.) Opintopisteistä osaamiseen: Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 172. Suomen yliopistopaino, Jyväskylä: Juvenes Print.
• Pölönen, J. 2018. blogi. Uuden oppiminen on tulevaisuuden tärkein työelämätaito. Ilmarinen 31.5.2018. Viitattu 13.4.2021 https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/jouko-polonen/uuden-oppiminen-on-tulevaisuuden-tarkein-tyoelamataito/
• Ruokoski Elina. blogi. Osaamisen anatomia 16.9.2017. Viitattu 28.1.2021. https://www.smartup.fi/2017/09/16/osaamisen-anatomia/