Vaikuttava korkeakoulu 8.6.2021

Henkilöstön sitoutuminen avainroolissa vantaalaisten pk-yritysten koronakriisistä selviytymisessä

Teksti | Laura Erkkilä , Suvi Sivén

Koronapandemia iski yritysten toimintaympäristöön ja työn tekemiseen vuonna 2020 ennennäkemättömällä tavalla. Selvitimme, miten Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen pilottiyritykset sekä niiden johto ja henkilöstö ovat kokeneet koronakriisistä selviytymisen. Teksti käsittelee hankkeen palveluihin osallistuneiden kokemuksia resilienssistä, jota lähestytään oman ammatillisen selviytymisen ja yritysten selviytymiskyvyn osalta. Yritysten selviytymisessä avainasemassa näyttää olleen joustava ja sitoutunut henkilöstö. Ammatillisessa selviytymisessä keskeisinä tekijöinä oli pitkä kokemus työelämästä sekä itsensä johtamisen taidot.

Yllättävä kriisi haastoi kaikkien resilienssin

COVID-19 muuttui epidemiasta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi maaliskuussa 2020. Myös Vantaalla sijaitsevat yritykset joutuivat kohtaamaan erilaisia haasteita nopealla aikataululla. Asetetut rajoitukset vaikuttivat nopeasti toimintaan, toimitusketjut häiriintyivät, kassavirta väheni ja henkilöstöä jouduttiin lomauttamaan. Pitkittynyt koronakriisi on vaikuttanut monien yritysten toimintaan ja jatkuvat rajoitukset ovat tehneet yritysten tilanteen entistä haastavammaksi. Huhtikuussa 2021 ilmestyneen Helsinki GSE Tilannehuoneen selvitysraportin mukaan konkurssihakemusten määrä kasvoi selvästi helmi-maaliskuussa 2021. Uudellamaalla sijaitsee kolmannes Suomen yrityksistä, joten Uudenmaan yritysten menestyminen vaikuttaa vahvasti koko Suomen menestymiseen.

Muuttunut toiminta- ja työympäristö on haastanut työn tekemistäkin. Tämä vaatii yrityksiltä ja niiden henkilöstöltä resilienssiä, jolla tarkoitetaan sopeutumis- tai selviytymiskykyä sekä kriisitilanteissa että muissa epävarmuustilanteissa. Laajemmin resilienssi voidaan nähdä muutos-, selviytymis- ja palautumiskykynä ennen ja jälkeen akuutin kriisitilanteen. Käsitteenä resilienssiä on käytetty alun perin ekologian sekä psykologian aloilla, joista sen käyttäminen ja soveltaminen on laajentunut muillekin tieteenaloille. (Eriksson, 2020).

Käsiteltävä teksti esittelee väläyksen vantaalaisten pk-yritysten korona-arjesta. Esiteltävät, käytännönläheiset näkemykset pohjautuvat Urbaania kasvua Vantaa –hankkeen kohdeyritysten johdon ja henkilöstön kokemuksiin koronakriisin aikana. Kyselyaineisto on kerätty ajanjaksolla kesäkuu 2020 – helmikuu 2021. Kyselyssä tarkasteltiin sekä vastaajien ammatillista että edustamiensa yritysten selviytymis- ja muutoskyvykkyyttä.

Urbaania kasvua Vantaa -hanke reagoi koronakriisiin ja kartoitti samalla yritysten henkilöstön kokemuksia

Urbaania kasvua Vantaa –hanke reagoi nopeasti keväällä 2020 yrityksiä kohdanneeseen kriisiin. Pk-yritysten johdon tarpeisiin vastattiin muotoilemalla ja aloittamalla johdon valmennus –kokeilu toukokuussa 2020. Samalla aloitettiin kartoitus liittyen koronan vaikutuksiin ja kokemuksiin valmennuksiin osallistuneissa yrityksissä.

Nyt esiteltävä aineisto (n=66) kerättiin hankkeen johdon valmennuksiin kesällä 2020 sekä kasvuvalmennuksiin syksyllä 2020 osallistuneilta vantaalaisten kohdeyritysten edustajilta. Valmennusten päätyttyä osallistujat saivat sähköpostilla linkin sähköiseen palautekyselyyn. Suurin osa kysymyksistä oli suljettuja monivalintakysymyksiä. Kysymyksissä tiedusteltiin yhtäältä, miten vastaaja on selvinnyt ammatillisesti koronakriisistä ja selviämiseen myönteisesti vaikuttaneista tekijöistä sekä toisaalta, miten ja minkä avulla yrityksen nähdään selviytyvän tilanteesta.

Pitkä kokemus työelämästä vahvistaa ammatillisen selviytymisen tunnetta

Ammatillinen resilienssi on osa henkilökohtaista resilienssiä. Henkilöstön ammatillinen resilienssi on voimavara, johon osittain pohjautuu yritysten ja organisaation resilienssi. Ammatillinen resilienssi ilmenee muun muassa ketterinä toimintatapoina, joustavuutena ja kyvykkyytenä vastata erilaisiin muutostilanteisiin. Viimeisen vuoden aikana henkilöstön resilienssitaidot ovat nousseet entistä näkyvämmiksi. Tämä johtuu koronaepidemian aiheuttamista erilaisista nopeista muutostarpeista yritysten henkilöstön toimintatapoihin sekä nopeasta kyvykkyydestä vastata toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin.

Hankkeen syksyn 2020 valmennusten palautekyselyssä kohdistettiin osa kysymyksistä osallistujien mielikuvaan ja kokemuksiin henkilökohtaisesta selviytymiskyvystä korona-aikana. Laaja-alaisempana yleisen ammatillisen resilienssin kysymyksenä esitettiin, miten osallistuja on itse selviytynyt ammatillisesti koronapandemiasta. Kysymyksen keskiarvoksi muodostui 4,21 Likertin asteikoilla 1-5 (tyytymätön – erittäin tyytyväinen). Vain tätä keskiarvoa tarkasteltaessa voidaan olettaa, että koronapandemian aiheuttamasta kriisistä osallistujat ovat selviytyneet hyvin muun muassa omien muuntautumis-, palautumis- ja muutoskyvykkyyksiensä avulla. Kesällä 2020 esitettyyn vastaavaan kysymykseen osallistujien vastausten keskiarvo oli 3,84. Näitä keskiarvoja verrattaessa keskenään voidaan todeta muun muassa vastaajien oman muutos- ja selviytymiskyvykkyyden kokemuksen vahvistuneen syksyyn koronapandemian jatkuttua. Tämän lisäksi vastausten pohjalta erilaiset ehkä uudetkin toimintatavat ovat muotoutuneet osaksi arkea.

Tärkeimmiksi tekijöiksi myönteisen selviytymiskokemuksen taustalla nousivat pitkä kokemus työelämästä, oma vastuu ja rooli työelämässä sekä kyky ohjata omaa tekemistä. Vastaajien mielestä vähiten vaikuttavia tekijöitä koronapandemiassa selviytymiseen ensimmäisten kuuden kuukauden aikana olivat henkilöstöltä saatu tuki ja yrityksen arvot (4,3 %) sekä oman työn merkityksellisyys (6,4%). Alkukriisi oli jokaiselle henkilökohtainen savotta. Tällöin keskityttiin käytännöllisesti selviytymiseen ja tehtävistä suoriutumiseen. Koronapandemian jatkuessa tilaa oman elämän ja työn pohdinnoille on jäänyt enemmän.

Koronaepidemia on nostanut esiin joustavan elämänhallinnan alueet ja itsensä johtamisen merkityksen ammatillisiin sekä työympäristön muutoksiin vastaamisessa. Craig ym. (2020) korostaa, että yksilön resilienssi on palautumista, stressinsietokykyä, yllättävistä tilanteista selviämistä, muutosjoustavuutta sekä muutoskyvykkyyttä. Duchek (2020) on samoilla linjoilla määritellessään organisaation resilienssin metakyvyksi, joka sisältää ennakoinnin, selviytymisen ja sopeutumisen.

Koronaepidemian vaikutuksesta itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen ovat nousseet vahvemmaksi osaksi arkea useamman ammattiryhmän kohdalla. Martela (2014) toteaa, että ihmisen hyvinvoinnin perusta ja itseohjautuvuus on omaehtoista, henkilön sisältä nousevaa motivaatiota ja oman osaamisen kautta tiedostettua kyvykkyyttä sekä toimintaympäristömme yhteisöllisyyttä. Omien arvojen ja kokemusten kuuntelu ja reflektointi tukevat positiivisesti tulevaisuususkoa ja näkemystä omasta osaamisesta toimintaympäristön muutoksissa. Itseohjautuvuus ei ole silti itsestäänselvyys aikuistenkaan parissa. Laurean lehtorit muotoilivat hankkeessa Itsensä johtamisen -valmennusjakson, joka pilotoitiin hankkeen partneriyrityksessä lomautetun henkilöstön parissa. Tästä voit lukea lisää Sanna Puhakan ja Suvi Sivénin valmennuskokemuksista Laurea Journalissa pian ilmestyvästä artikkelista.

”Tällä polulla kohti rikkaampaa elämää omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys – tuttavallisemmin vapaus, virtaus ja vastuu – ovat keskeiset kukoistusta synnyttävät elementit.” (Martela 2014)

Vantaalaisten pk-yritysten resilienssi rakentuu joustavan ja sitoutuneen henkilöstön varaan

Kyselyssä arvioitiin vastaajien taustayritysten selviytymismahdollisuuksia koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Vastaajat näkivät yritystensä selviytymismahdollisuuden (”Miten yrityksesi tulee selviytymään..” asteikolla erittäin hyvin – erittäin huonosti) myönteisemmin syksyllä 2020 (4,04 = hyvin) kuin kesällä 2020 (3,63). Tähän voidaan ajatella vaikuttaneen pandemian pitkittymisen myötä tapahtunut sopeutuminen, mukautuminen uudenlaisiin toimintatapoihin sekä muutoksen hyväksyminen.

Merkittävimmiksi tekijöiksi yrityksen selviytymisessä nousivat henkilöstön joustavuus ja sitoutuminen yritykseen sekä yrityksen hyvä taloudellinen tilanne. Yritysten resilienssi oli tutkitussa otoksessa, yrityksen johdolta ja henkilöstöltä kysyttäessä, vahvasti sidoksissa sen henkilöstön kykyyn mukautua ja joustaa. Samalla liiketoiminnan ja kassavirran hyytyessä yrityksen vakaa taloudellinen tilanne on pitänyt kohdeyrityksiä pinnalla. Johdon neuvokkuus ja nopea reagointi sekä toimiva riskienhallinta nähtiin etenkin kesällä 2020 tärkeiksi selviytymistekijöiksi yritysjohdon vastauksissa. Pandemian pitkittyessä näiden tekijöiden rooli pieneni. Vähiten apua selviytymiseen yritysten edustajat kokevat saaneensa yhteiskunnan eri toimijoiden tuista.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin kartoituksen mukaan suomalaisten pk-yritysten kriisinsietokyky onkin ollut ennakoitua parempi koronashokin aikana ja muutoksia liikevaihdossa on kompensoitu esimerkiksi operatiivisten kustannusten sopeuttamisella. Raportista ilmenee, että toimialakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä ja kriisi on kohdentunut erityisesti pieniin yrityksiin, joiden toiminnan sopeuttaminen voi olla rajallista. (Tesi 2020).

Henkilöstön ollessa avainasemassa vantaalaisten pk-yritysten selviytymisessä on perusteltua kiinnittää huomiota henkilöstön tarpeisiin ja toiveisiin oman osaamisen kehittämisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmasta. Vahvistamalla henkilöstön ammatillista resilienssiä voidaan vahvistaa yrityksen ketteryyttä, joustavuutta ja muutoskyvykkyyttä toimintaympäristön muutoksissa. Yrityksen inhimillisen pääoman kasvattaminen yrityksen arvojen mukaisesti vahvistaa sekä yrityksen että henkilöstön resilienssiä. Myönteistä resilienssiä vahvistava ajattelutapa vahvistaa muutoskyvykkyyttä ja -joustavuutta tuoden esille työn merkityksellisyyden (Ruutu & Salmimies 2015). Inhimillinen pääoma, henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen ovat Brasan ym. (2018) mukaan yksi organisaation resilienssiin vaikuttavista tekijöistä ja niitä voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Voimme tulosten perusteella todeta, että henkilöstö nähdään yhdeksi tärkeimmistä pk-yrityksen voimavaroista.

Laurean julkaisusarjassa on ilmestynyt teos Resilienssillä joustavuutta ja kestävyyttä yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle, joka on kokoelma YAMK-opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleja (Ekström & Montonen, toim. 2021). Resilienssin käsitettä tarkastellaan julkaisussa monipuolisesti niin yksilön, organisaation, yhteiskunnan kuin kestävän kasvunkin näkökulmista. Alanne ja van der Most (2021) pohtivat, miten organisaation resilienssiä voidaan vahvistaa organisaation arjessa. Jäntti ja Seppälä (2021) kuvaavat artikkelissaan “Työntekijät resilientin organisaation rakentajina”, mistä tekijöistä organisaation resilienssi rakentuu ja miten sitä voidaan ylläpitää ja kehittää. Muun muassa nämä tekstit johdattavat syvemmälle ajankohtaiseen tematiikkaan.

Hanke tukee pk-yrityksiä osaamisen kehittämisessä ja resilienssin vahvistamisessa

Urbaania kasvua Vantaa –hanke on sparrannut keväällä 2021 vantaalaisten pk-yritysten edustajia teknologisen loikan mahdollisuuksista yrityksen toiminnan kehittämisessä. Jo hankeidean muotoiluvaiheessa tunnistettiin, että henkilöstön resilienssiä, muutoskyvykkyyttä, on tärkeä kasvattaa tulevaisuuden työelämää ja muuttuvaa työtä silmällä pitäen. Hankkeen valmentajat ovatkin tukeneet pk-yrityksiä tarvittavassa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Hankkeen Osaamisella kasvuun! -valmennuksissa on tunnistettu pk-yrityksen ja sen henkilöstön osaamistarpeita sekä sparrattu osaamisen johtamisen keinoja konkreettisesti yhdessä johdon ja esimiesten kanssa. Näin yritysten ja henkilöstön resilienssiä vahvistetaan kestävällä ja ennakoivalla tavalla.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834766
henkilökuva.
Laura Erkkilä
laura.erkkila(at)laurea.fi
hankeasiantuntija
henkilökuva.
Suvi Sivén
suvi.siven(at)laurea.fi
lehtori

korona muutoskyvykkyys Pk-yritykset resilienssi selviytyminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu