Ilmastonmuutos haastaa oppilaitokset pohtimaan ympäristövastuuta ja päivittäisiä toimintoja uudella tavalla. Vastuullisuudesta on tullut tavoite oppilaitoksille. Estenomi YAMK -tutkinnon suorittanut ja Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeessa koordinaattorina toimiva Kaisa Rastas mittasi opinnäytetyössään Opetushallituksen rahoittaman Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeen kehitystoimenpiteenä Stadin ammatti- ja aikuisopiston Meritalon toimipaikan hiilijalanjäljen. Tavoitteena oli tulosten pohjalta laatia kehittämissuunnitelma toimipaikan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on tartuttava heti
Ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä niin, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Tämä edellyttää, että ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, mm. hiilidioksidipäästöihin, tartutaan välittömästi (Doerr 2021). EU on tehnyt päätöksen vuoden 2030 hiilijalanjäljen pienennystavoitteen kiristämisestä (EU 2020). Ympäristöministeriön (2021) Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tähän asti suunnittelemat toimet eivät riitä nykyistä tiukempaan päästövähennystavoitteeseen. Lisätoimia sisällytetään valmisteilla olevaan uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan. Näitä tarvitaan Suomen valtion 2035, Hiilineutraali Helsinki 2030 että Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että ammatillinen koulutus ottaa vastuuta ympäristöstä ja toimii kestävän tulevaisuuden puolesta.
Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kokemaa ilmastoahdistusta
Opinnäytetyössä selvitettiin Opetushallituksen rahoittaman Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -hankkeen kehitystoimenpiteenä, mistä Stadin ammatti – ja aikuisopiston toimipaikan, Meritalon, hiilijalanjälki muodostuu. Tavoitteena oli tulosten pohjalta laatia kehittämissuunnitelma toimipaikan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin Meritalon opiskelijoiden käsityksiä hiilijalanjäljen pienentämisen tärkeydestä, heidän tuntemastaan ilmastoahdistuksesta sekä siitä, voisiko oman oppilaitoksen vastuullisella ilmastotyössä olla vaikutusta heidän kokemaansa ilmastoahdistukseen. Kyselyyn vastasi 114 opiskelijaa. Sanassa ilmastoahdistus yhdistyvät ihmisen tuntema ahdistuneisuus ja ymmärrys negatiivisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kyse on ilmastonmuutoksen psykologisista vaikutuksista, joita voi kutsua myös ilmastonmuutoksen mielenterveydellisiksi vaikutuksiksi. Ilmastoahdistus on ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. (Bhullar ym. 2021.) Opinnäytetyössä haastateltiin myös kestävän tulevaisuuden asiantuntijoita. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ja on kirjoitettu yhteistyössä opinnäytetyön tekijän Kaisa Rastaan ja ohjaavan lehtorin Satu Vuorelan yhteistyönä.
Kehittämissuunnitelman painopisteet
Kaisa Rastas kartoitti opinnäytetyössään Stadin AO:n Meritalon toimipaikan hiilijalanjäljen. Opinnäytetyön tuotos on monistettavissa oleva kehittämissuunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi ammattiopistojen käyttöön. Opinnäytetyön tulosten myötä ilmastovastuullisia toimenpiteitä päästään kehittämään Stadin AO:n toimipaikoissa. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu kolme painopistettä, jotka ovat oppilaitoksen energiatehokkuus, opiskelijoiden hyvinvointi ja osallistaminen sekä henkilökunnan osallistaminen. Meritalon toimipaikan energiatehokkuuden tehostamiseksi ja sähkön hiilijalanjäljen pienentämiseksi tulisi asentaa aurinkopaneelit toimipaikan katolle. Kaukolämmön osalta hiilijalanjälkeä on mahdollista energiatehokkaasti vähentää laskemalla luokkien ja käytävien lämpötilaa. Lämpimän veden kulutuksen vähentäminen oppilaitoksen pyykinpesussa pienentää hiilijalanjälkeä. Henkilökuntaa kannustetaan kestävän koulutuksen ja viestinnän keinoin mm. sammuttamaan elektroniset laitteet, kun niitä ei käytetä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijat osallistavilla tempauksilla, kampanjoilla ja lupauksilla, jolloin heilläkin on mahdollisuus osallistua ja toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset
Keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että kiinteistöissä käytetty energia muodostaa suuren osan ammattioppilaitoksen hiilijalanjäljestä. Energiatehokkuus on olennaisessa osassa hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävissä toimissa. Meritalon opiskelijat pitävät hiilijalanjäljen pienentämistä tärkeänä toimenpiteenä ja kokevat, että Meritalon ilmastovastuullisuus vaikuttaa positiivistesti heidän hyvinvointiinsa. Opiskelijat toivovat pikaisesti konkreettisia toimenpiteitä oppilaitokselta ja viestintää ympäristövastuullisista toiminnoista. Henkilökunnan sekä johdon yhteistyö hiilijalanjälkeä laskevissa toimenpiteissä on tärkeää. Johdon ja henkilöstön tulee toimia esimerkillisesti vastuullisuusasioissa, ja heidän on ymmärrettävä, että kestävyysasiat kuuluvat kaikille. Käyttämällä räätälöityä, henkilökohtaista viestintää tai palautetta, on mahdollista voi onnistuneesti vaikuttaa ihmisen käytökseen ja tapoihin toimia (Aibana ym. 2017). Ajanmukainen koulutus ja viestintä on kestävyysajattelun ja -toimenpiteiden toteutumisen perusta.
Opinnäytetyö on ajankohtainen ja Laurean kestävän kehityksen strategiaan erinomaisesti sopiva. Laurean strategiassa kestävä kehitys on määritelty erääksi korkeakoulun valintoja ohjaavaksi teemaksi ja Laurean kestävän koulutustoiminnan tavoitteena onkin, että opiskelijat tunnetaan kestävän kehityksen osaajina uudistamassa työelämää. Laurean kestävän kehityksen ohjelmassa kestävän koulutustoiminnan vuosille 2021-2024 määrittelemissä tavoitteissa todetaan, että opinnäytetyöt edistävät laajasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tässä opinnäytetyössä on päästy erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opetuksessa, erilaisissa työelämän kanssa tehtävissä projekteissa sekä tulevissa opinnäytetöissä Laureassa sekä työelämässä laajemminkin esimerkiksi hyödyntämällä opinnäytetyössä käytettyä hiilijalanjälkilaskuria. Opinnäytetyön tulokset opiskelijoiden kokemasta ilmastoahdistuksesta on tärkeä havainto ympäristöasioiden merkityksestä ihmisille.
Kaisa Rastas
Lähteet:
- Aibana, K., Kimmel, J., & Welch, S. 2017. Consuming Differently, Consuming Sustainability. Behavioural Insights for Policymaking.
- Bhullar, N., Coffey, Y. Durkin, J., Islam, S. & Usher, K. 2021. Understanding Eco-anxiety: A Systematic Scoping Review of Current Literature and Identified Knowledge Gaps.
- Doerr, J. 2021. Speed & scale. Penquin business.
- Euroopan parlamentti. 2020. Mitä hiilineutraalius tarkoittaa ja miten se saavutetaan 2050 mennessä.
- Laurea. Laurean kestävän kehityksen ohjelma 2030.
- Rastas, K. 2022. Ammattiopiston hiilijalanjäljen pienentäminen, case Meritalo. Opinnäytetyö.
- Ympäristöministeriö 2021. Ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomus.