Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 25.11.2025 suosituksen, joka keskittyy inhimillisen pääoman vahvistamiseen, ja se on osoitettu kaikille 27 EU-jäsenvaltiolle. Suosituksen tavoitteena on puuttua rakenteellisiin haasteisiin, jotka liittyvät osaamiseen ja työvoiman kehittämiseen. Huomiota suosituksessa kiinnitetään erityisesti kriittisiin tekijöihin, jotka voivat heikentää EU:n kilpailukykyä tulevaisuudessa, mikäli niihin ei ajoissa reagoida.

Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan yksittäisten työntekijöiden osaamista, motivaatiota, ammattitaitoa ja asiantuntemusta (Launikari 2023). Tämän inhimilliseksi määritellyn osaamisen luonteeseen liittyy se, että se on aina työntekijöiden itsensä hallinnassa. Todelliseen (hyöty)käyttöön heidän osaamisensa tulee monimuotoisissa ammatillisissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa korkeakoulun sisällä ja sen ulkopuolella (Ployhart & Moliterno 2011.)

Inhimillistä pääomaa (engl. human capital) pidetään EU:n talouden selkärankana, sillä se luo edellytykset tuottavuudelle, innovaatioille ja laadukkaille työpaikoille (Euroopan unionin neuvosto 2025). Ilman riittävää osaamista ja joustavaa työvoimaa EU:n kyky vastata globaaleihin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, teknologiseen murrokseen ja geopoliittiseen tilanteeseen – vaarantuu. Elinikäinen oppiminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat välttämättömiä, jotta EU säilyy jatkossakin iskukykyisenä ja resilienttinä toimijana globaalissa taloudessa. (Euroopan komissio 2020.)

Suosituksen kuusi painopistettä

Vuosina 2026-2027 EU-jäsenmaiden työtä inhimillisen pääoman kehittämiseksi suunnataan EU:n suosituksen mukaisesti kuudelle painopistealueelle (Euroopan unionin neuvosto 2025):

• Osaajapulan ratkaiseminen strategisilla aloilla: Strategisilla aloilla, kuten digitaalinen teknologia, kiertotalous, terveys, bioteknologia, puolustus ja avaruus, osaajapulaa voidaan vähentää lisäämällä STEM-osaamista ja vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja valmennusorganisaatioiden, työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten, yritysten ja paikallisten viranomaisten välillä. Lisäksi esteitä ammatteihin pääsyssä on poistettava ja pätevyyksien tunnustamista nopeutettava sekä EU:n että kolmansien maiden kansalaisille.

• Perustaitojen vahvistaminen kilpailukyvyn pohjaksi: Perustaitoja – kuten lukutaito, laskutaito, digitaaliset taidot ja kansalaistaidot – vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla samalla, kun STEM-aineiden opettajan ammatin houkuttelevuutta lisätään. Lisäksi kehitetään tekoälylukutaitoa ja digitaalisia oppimisratkaisuja sekä edistetään vastuullista teknologian käyttöä oppimistulosten ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

• Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen kilpailukyvyn tueksi: Ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta parannetaan lisäämällä inklusiivisuutta heikossa asemassa oleville ryhmille ja purkamalla sukupuolistereotypioita erityisesti STEM-ohjelmissa. Samalla laaditaan strategiat 2030-tavoitteiden saavuttamiseksi (STEM-opiskelijoita 45 %, naisia vähintään 20 % ja kansainvälisiä oppimiskokemuksia 12 % opiskelijoista), turvataan STEM-opettajien saatavuus ja edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhteistyössä yritysten kanssa.

• Korkeakoulutuksen tulosten parantaminen STEM-aloilla: Korkeakoulutuksen STEM-ohjelmien kapasiteettia ja houkuttelevuutta lisätään erityisesti ICT- ja tekoälyaloilla, samalla kun edistetään tekoälylukutaitoa ja poikkitieteellisyyttä. Lisäksi vahvistetaan kansainvälistymistä yhteisten rajat ylittävien tutkinto-ohjelmien avulla.

• Investoinnit koulutukseen ja osaamiseen: Julkisia ja yksityisiä investointeja koulutukseen ja osaamiseen tehostetaan hyödyntämällä EU:n rahoitusinstrumentteja sekä seuraamalla ja arvioimalla niiden vaikuttavuutta systemaattisesti. Lisäksi hallinnollisen datan käyttöä lisätään tehokkuuden arvioinnissa.

• Osaamistiedon hyödyntäminen työmarkkinasiirtymien hallinnassa: Kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä suurten datamassojen ja tekoälyn hyödyntämiseksi osaamistiedon analysoinnissa. Lisäksi lisätään osaamistiedon käyttöä kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa strategioissa, uraohjauksessa, ammatillisessa uudelleensuuntautumisessa, työpaikkasiirtymissä sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Korkeakoulut inhimillisen pääoman kehittämisen moottoreina Euroopassa

Korkeakoulut ovat avainasemassa Euroopan inhimillisen pääoman vahvistamisessa. Ne eivät ole pelkästään koulutusinstituutioita, vaan strategisia kumppaneita, jotka tuottavat globaaleille työmarkkinoille korkeasti koulutettuja asiantuntijoita sekä osallistuvat kansallisiin sekä kansainvälisiin innovaatioekosysteemeihin. Tutkintokoulutuksen rinnalla korkeakoulut tarjoavat elinikäisen oppimisen hengessä joustavia ratkaisuja osaamisen päivittämiseen nopeasti muuttuvassa työelämässä. Yhdistämällä teknisen osaamisen, sivistyksen, kulttuurienvälisen kompetenssin ja globaalit verkostot ne rakentavat EU:n kilpailukykyä ja kestävää kasvua.

Eurooppa-yliopistoallianssit, kuten Laurean edustama PIONEER, vahvistavat rajat ylittävää opetustarjontaa, osaamisen jakamista sekä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta. Ne edistävät myös monikansallisia TKI-hankkeita ja ekosysteemiyhteistyötä EU:n strategisten tavoitteiden mukaisesti (Euroopan komissio 2025 ja 2022, Euroopan unionin neuvosto 2021). PIONEER-allianssi toimii kokeilualustana ja ekosysteeminä uusille pedagogisille ratkaisuille ja digitaalisille oppimisympäristöille, jotka tukevat opintojen haasteperustaisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä joustavia opintopolkuja (Launikari 2025). Tavoitteena PIONEER-korkeakouluilla onkin lisätä haasteperusteisia korkeakouluopintoja, joissa eri maiden opiskelijat tiimityönä ratkaisevat aitoja, monialaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä ongelmia yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa sekä soveltavat niihin tutkimuksellista otetta ja käytännön tietotaitoa.

Osaajapulan torjuminen on yksi Euroopan suurimmista kilpailukykyhaasteista. Väestön ikääntyminen, teknologinen murros ja vihreä siirtymä lisäävät kysyntää eri alojen osaajista. Eurooppalaisten korkeakoulujen yhteiset opintokokonaisuudet, tutkimustoiminta ja ekosysteemiyhteistyö houkuttelevat osaajia EU:n ulkopuolelta kolmansista maista. EU:n osaajapulaa helpottamaan on perustettu EU:n osaajapooli, joka on avoimet työpaikat ja kolmansien maiden osaajat yhdistävä digitaalinen alusta (Euroopan parlamentti 2025). Osaajapoolin tavoitteena on sujuvoittaa rekrytointia EU:n ulkopuolisista maista, ratkaista työvoimapulaa ja parantaa unionin kilpailukykyä. Lisäksi osaajapoolin avulla voidaan luoda turvallisia ja laillisia muuttoreittejä EU-alueelle. Pätevyyksien tunnustaminen ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen ovat välttämättömiä, jotta Eurooppa säilyttää asemansa globaalina innovaatiokeskuksena.

EU:n inhimillisen pääoman suositus Suomen kannalta

EU:n neuvoston marraskuussa 2025 hyväksymä suositus korostaa osaamisen strategista merkitystä kilpailukyvyn ja kestävän kasvun turvaamisessa. Suomelle tämä merkitsee ennen kaikkea tarvetta tarkastella, miten osaamisen kehittämistä voidaan vahvistaa ja suunnata tulevaisuuden tarpeisiin. Suositus nostaa esiin neljä kokonaisuutta, jotka voivat ohjata keskustelua ja toimenpiteitä kansallisella tasolla.
Ensinnäkin koulutusjärjestelmää koskevan uudistamistyön jatkaminen on keskiössä. Tämä edellyttää opetussuunnitelmien päivittämistä kaikilla koulutusasteilla, opettajien osaamisen kehittämistä ja korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamista strategisilla aloilla.

Toiseksi osaavan työvoiman hyvä saatavuus on Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää. Energia-, biotalous- ja teknologia-alojen osaajatarpeet korostuvat tulevaisuudessa. Kansainvälisten osaajien houkuttelua pidetään Suomessa keskeisenä keinona helpottaa osaajapulaa tulevina vuosina (Työ- ja elinkeinoministeriö 2023). Työelämässä toimivien urapolkujen kehittäminen ja uudelleenkoulutuksen mahdollistaminen sekä englanninkielisten koulutusohjelmien laajentaminen vahvistavat työvoiman liikkuvuutta ja osaajien saatavuutta.
Kolmanneksi Suomessa tulee kiinnittää huomiota kansalaisten perustaitojen vahvistamiseen. Lukutaidon ja laskutaidon heikkeneminen on tunnistettu haaste. Lisäksi digitaalisen osaamisen vahvistamiseen kaivataan ratkaisuja. Näihin haasteisiin voidaan vastata muun muassa erilaisilla elinikäisen oppimisen malleilla sekä joustavilla koulutuspoluilla. (Euroopan unionin neuvosto 2018). Näin osaaminen pysyy ajantasaisena nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Neljänneksi EU-suositus kannustaa vahvistamaan yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin yhteistyötä innovaatioekosysteemien rakentamiseksi, erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän tueksi. Suomen vahvat TKI-panostukset luovat hyvän pohjan yhteistyölle ja kilpailukyvyn parantamiselle, joskin osaajapula kriittisillä toimialoilla voi kuitenkin hidastaa talouskasvua (Moisio, Peltoniemi, Pulkkinen & Sepponen 2024).

Moninaisuus Euroopan kilpailukykyä tukemassa

Tuore EU-suositus inhimillisestä pääomasta korostaa osaamisen ja työvoiman merkitystä unionin kilpailukyvylle. Osaaminen on ratkaisevaa vihreän siirtymän, digitaalisen transformaation ja teknologisten innovaatioiden onnistumiselle. Inhimillinen pääoma ei kuitenkaan rajoitu pelkästään teknisiin taitoihin, vaan sisältää myös kulttuurisen moninaisuusosaamisen ja kielellisen kompetenssin, jotka tukevat työvoiman liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä globaalissa toimintaympäristössä (Launikari 2019). Suomelle ja suomalaisille korkeakouluille tämä tarkoittaa, että STEM-taitojen rinnalla on vahvistettava kieli- ja kulttuuriosaamista, jotta kansainvälinen rekrytointi ja yhteistyö onnistuvat.

Kirjoittajatiedot

FT, KTM Mika Launikari vastaa Laurean osallistumisesta PIONEER-allianssin kanssa tehtävään kehittämis- ja yhteistyöhön.

Lähteet

• Euroopan komissio 2025. Report on the outcomes and transformational potential of the European Universities initiative. Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. Publications Office of the European Union. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan komissio 2022. Komission tiedonanto eurooppalaisesta yliopistostrategiasta. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan komissio 2020. Communication on a European Skills Agenda for sustainable competitiveness, social fairness and resilience. COM(2020) 274 final. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan parlamentti 2025. EU Talent Pool: deal on facilitating international recruitment in shortage occupations. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan unionin neuvosto 2025. Recommendation on human capital in the European Union. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan unionin neuvosto 2021. Council conclusions on the European Universities initiative – Bridging higher education, research, innovation and society. Viitattu 1.12.2025.
• Euroopan unionin neuvosto 2018. Recommendation on key competences for lifelong learning. Viitattu 1.12.2025.
• Launikari, M. 2025. Laurea mukana rakentamassa eurooppalaista avointa kampusta. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.12.2025.
• Launikari, M. 2023. Korkeakoulun osaamispääoma ja henkilöstön osaamisen johtaminen. Laurea Journal. Viitattu 5.12.2025.
• Launikari, M. 2019. Homo Interculturalis – Identity, interculturality and career learning within European Union institutions. Helsingin yliopisto. Viitattu 1.12.2025.
• Moisio, M., Peltoniemi, S., Pulkkinen, K. & Sepponen, S. 2024. Julkisten TKI-investointien strateginen kohdentaminen –Verrokkianalyysissä Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Tanska. Sitra. Viitattu 1.12.2025.
• PIONEER-allianssin verkkosivu. Viitattu 1.12.2025.
• Ployhart, R.E. & Moliterno, T.P. 2011. Emergence of the human capital resource: a multilevel model. Academy of Management Review, 36(1), 127-150.
• Työ- ja elinkeinoministeriö 2023. Talent Boost -ohjelma. Viitattu 1.12.2025.