Kaksi sääntöä – kokemuksia digitalisaatiosta

Teksti | Petri Miinalainen

Elämme muuttuvassa maailmassa. Kykymme selvitä muutoksista ja menestyä epävarmuuksien maailmassa vaatii muutoskyvykkyyttä, joka on suoraan verrannollinen liiketoiminnan menestysmahdollisuuksiin. Vaikka digitalisaatio käsitteenä on vahvasti latautunut, on sen äärelle syytä pysähtyä.

kuvituskuva,
Kuva: Sami Siilin / Laurea

Yritykset kilpailevat digiammattilaisista. Samoin yhteiskunnat digitalisaation käyttöönotossa ja muutoskyvykkyydessä. Suomessa muutoskyvykkyys rakentuu kovalta pohjalta, koska maa on Euroopan edelläkävijämaa digitaalista taloutta ja yhteiskuntaa mittaavassa vertailussa (European Commission 2022).

Korkeakoulun rooli digiosaamisen vahvistajana on kiistaton. Laurean kehittämispohjainen oppimismalli käsittää oppimisympäristöt, jotka liittyvät korkeakoulun strategiseen valintaan kehittää digitaalisia oppimisratkaisuja ottaen huomioon oppimisen laadun ja työelämäintegraation (Laurea 2019). Opetustyössä korostuu erityisesti poikkialainen yhteistyö, koska digitalisaatio on luonteeltaan moniammatillista.

Muutosvalmiuden oppiminen

Digitalisaatio on kuitenkin helppo ymmärtää väärin. Asiaa voisi kuvata sokealla pisteellä, jossa digitalisaatioon liitetään ensimmäisenä teknologia, vaikka kysymys on paljon muusta. Siinä on kysymys kokonaisuudesta, joka sisältää liiketoiminnan, prosessien, teknologioiden uudelleenajattelua sekä yrityskulttuurin muuttamista ja poikkialaista yhteistyötä.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta oleellista on tunnistaa koulutuksia yhdistävä osaamistarve, jotta työelämän osaamistarpeisiin voidaan vastata. Kun ajatellaan esimerkiksi digitaalista markkinointia ja myyntiä, on vaikea löytää yrityksiä, jotka eivät hyötyisi siitä. Siihen liittyvä osaamistarve on siis luonteeltaan moniammatillinen. Ratkaisevaa on yhteistyö, jossa eri koulutusalojen opiskelijat työskentelevät yhdessä digitaalisen markkinoinnin ja myynnin kehittämisprojekteissa. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

Opiskelijan ei tarvitse tietää kaikkea teknologiasta. Sama pätee opettajaan. Riittää, kun ohjaa ja rohkaisee opiskelijoita yhteiselle oppimismatkalle sekä valmentaa opiskelijoita kohtaamaan työelämän haasteita. Oleellista on se, että tunnistetaan koulutuksia yhdistävä osaamistarve ja tarjotaan ympäristö, jossa voi oppia, opiskella ja kukoistaa.
Muutosvalmiuden oppiminen, vuorovaikutuksen rakentaminen sekä ihmisiä arvostava johtaminen ja kulttuuri ovat ratkaisevassa asemassa, kun lisätään kykyä sietää epävarmuutta. Lisäksi tarvitaan halua ja tahtoa toiminnalliseen muutokseen. Vastustaminen ja torjunta eivät tuo koskaan parasta lopputulosta.

Oppimisratkaisu muutoskyvykkyyteen

Laurean ratkaisu muutoskyvykkyyteen on Digital Living Lab -oppimisympäristö. Se on fyysinen ympäristö ja alusta, jossa TKI-toimintaa ja aluekehitystä tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Opiskelijat osallistuvat siellä erilaisiin kehittämisprojekteihin, jotka liittyvät esimerkiksi pk-yritysten digitaalisen markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Opettajan roolina painottuu valmentaminen ja toimiminen oppimisprosessin fasilitaattorina. (Laurea 2022.) Oppimisympäristön avulla toteutetaan vuosittain useita kymmeniä erilaisia digitaalisen markkinoinnin ja myynnin kehittämisprojekteja. Ne liittyvät esimerkiksi pk-yritysten markkinointikampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, videotuotantoon sekä verkkosivujen ja verkkokauppojen kehitykseen.

Yrityksen näkökulmasta osallistuminen käynnistyy projektin määrityksellä, jossa nimetään kehittämishaaste, laajuus, tavoitteet ja lopputuotos sekä yhteyshenkilö. Tämän jälkeen kehittämishaaste nostetaan projektikoriin, josta valitaan toteutettavat projektit. Itse toteutus koostuu neljästä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijatiimi sopii asiakkaan kanssa toimeksiantopalaverin. Toisessa vaiheessa opiskelijatiimi laatii projektisuunnitelman, jonka jälkeen kolmannessa vaiheessa toteuttaa projektin. Lopuksi asiakas arvioi lopputuotoksen ja projektitiimi tekee vertaisarvioinnin sekä ohjaaja arvioi kokonaisuuden. Projektien kesto on kahdeksan viikkoa.

kuvion sisältö on avattu tekstissä kuvion yläpuolella.
Kuvio 1. Digital Living Lab -projektin vaiheet (Miinalainen 2024).

Saadut tulokset Digital Living Labista ovat lupaavia ja moniammatillisuus kehittää muutoskyvykkyyttä. Toisaalta pelkästään yhdellä opintojaksolla tapahtuva moniammatillinen oppiminen ei riittää takamaan riittäviä valmiuksia sietää epävarmuutta. Lisäksi tarvitaan poikkialaista yhteistyötä muilla koulutuksia yhdistävillä opintojaksoilla, mikäli halutaan vastata työelämän haasteisiin. Sen jälkeen on tehtävä oikeita asioita ja asiat oikein.

Muutoskyvykkyys on huippu-urheilua. Harjoituksen määrä ja laatu ratkaisee. Kun kokematon harjoittelija heitetään kylmään veteen, tarvitaan pelastusliivit ja valmentaja pelastusrenkaan heittomatkan päähän. Sama pätee moniammatillisiin oppimisympäristöihin. Kokematon harjoittelija on opiskelija ja valmentaja opettaja. Ensimmäinen kerta moniammatillisessa tiimissä voi kauhistuttaa, mutta toinen kerta on jo helpompaa. Mikäli harjoittelu jää yhteen kertaan, todellinen hyöty voi jäädä saavuttamatta.

Digitalisaatio ja muutoskyvykkyys tiivistyy kahteen sääntöön. Ensimmäinen sääntö on se, ettei digitalisaatiossa ole kysymys pelkästään teknologiasta. Siinä on kysymys kokonaisuudesta, joka sisältää liiketoiminnan, prosessien, teknologioiden uudelleenajattelua sekä yrityskulttuurin muuttamista ja poikkialaista yhteistyötä. Toinen sääntö on se, ettei unohda ensimmäistä sääntöä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024030810555

Jaa sivu