Onko sinulle tuttu sellainen opetustilanne verkossa, että tuijotat mustien ruutujen rivejä näytölläsi? Tuntuuko sinusta silloin siltä kuin puhuisit itseksesi? Ehkä mietit, että ymmärtävätkö osallistujat mitään siitä, mitä yrität heille selittää. Vertaa tätä tilannetta sellaiseen verkkosessioon, jossa voit näytöltäsi nähdä osallistujien hymyt, virnistykset, pään nyökytykset, hämmästyneet tai tylsistyneet katseet. Tällöin voit tarpeen mukaan mukauttaa opetustasi reaaliajassa.
Etäopiskelun suosio on kasvanut viime vuosina teknologian kehityksen myötä, koska se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Lisäksi koronapandemia pakotti tavanomaisen lähiopetuksen verkkoon korkeakouluissa. Opettajat ovat nyt tottuneet kohtaamaan opiskelijat verkkosessioissa, jotka mahdollistavat synkronisen vuorovaikutuksen. Yksi verkkotapaamisten haasteista on ollut se, että opiskelijat eivät pidä niiden aikana kameraansa päällä.
Tarkastelemme tässä artikkelissa verkkotapaamisten käytänteitä erityisesti kameran käytön näkökulmasta. Videoyhteyden käytön hyödyt opetustilanteessa ovat kiistatta moninaiset. Selkein etu on kehonkielen välittyminen. Opiskelijoiden aktiivinen videoyhteyden käyttö tekee opettajan työstä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. YLE:n kahdeksalle suomalaiselle korkeakouluille tekemän kyselyn mukaan käytänteet kameran käytössä etäopetusaikana ovat vaihtelevat. Kaikki vastaajat kuitenkin suosittelivat videoyhteyden käyttämistä pedagogisista tai psykologisista syistä ja erityisesti pienryhmätilanteissa. (Siirilä 2021.).
Kehonkielen välittyminen lisää luottamusta
Kuvaaja Yan Krukov palvelusta Pexels.
Fyysisissä tapaamisissa kehollinen viestintä on luonnollista ja sitä tulkitaan alitajuisesti. Yli 90 % viestinnästä on sanatonta ja sen voima kutistuu, kun näemme ainoastaan kasvot ja osan ylävartaloa. Vaikka kehon kieli välittyy vaillinaisesti, videoyhteyden käytön hyödyt opetustilanteessa ovat monenlaisia. Se voi auttaa opiskelijoita rakentamaan luottamusta muihin opiskelijoihin ja luomaan hyvät välit heidän kanssaan. Vaikka opetustilan sosiaalinen konteksti puuttuu, mahdollisuus nähdä ja kuulla muut opiskelijat reaaliajassa voi auttaa opiskelijoita muodostamaan kokonaisvaltaisen käsityksen vertaisistaan.
Tutkimusten mukaan opettajat kokevat opetustyön verkossa mielekkäämmäksi ja kokevat onnistuneensa opetustyössä paremmin silloin, kun he pystyvät näkemään opiskelijoidensa reaktioita. Opiskelijoiden elekielen näkeminen verkon yli vaikuttaa myös siten, että suhde opettajaan on lämpöisempi, läheisempi ja mutkattomampi. (Mottet 2000.).
Suomalaiset psykologian tutkijat ovat osoittaneet, että katsekontakti aiheuttaa videopuhelun aikana samankaltaisia fysiologisia tunnereaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin katsekontaktin vaikutuksia itseen liittyvään tiedonkäsittelyyn. Siinä havaittiin, että kasvokkaisessa tilanteessa katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa ja että toisen ihmisen suora katse saa aikaan saman reaktion videopuheluvälitteisessä tilanteessa. Suoran katseen näkeminen aiheutti positiivisiin tunnereaktioihin viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Väitöskirjan mukaan tällaisen vireystilan voimistuminen edellyttää vastavuoroista katsekontaktia, mutta toisen fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä. (Hietanen, J.O., Peltola & Hietanen, J.K. 2020.).
Opiskelijat epäröivät tarttua videoyhteyden mahdollisuuksiin opetuksessa
YLE teki helmikuussa avoimen kyselyn etäopetuksesta (N=1700). Sen tulokset kertovat, että sekä opettajat että oppilaat kärsivät verkko-opetuksessa sanallisen ja sanattoman vuorovaikutuksen puutteesta. Tutkimusta kommentoinut professori Marja-Kristiina Lerkkanen suosittelee kameran hyödyntämistä siksi, että jokainen osallistuja voisi tulla näkyväksi jollain tavalla. Sen avulla voi helpottaa merkityksettömyyden tunnetta, passiivisuutta ja masennustakin. (Hukkanen 2021.) Miksi sitten opiskelijat eivät halua laittaa kameroitaan päälle?
Keväällä 2020 saatettiin vedota verkkoyhteyden huonoon laatuun ja kamerat pantiin pois päältä kaistan säästämiseksi. Tilanne on nyt selkeästi parempi ja yleisesti ottaen nettiyhteydet Suomessa riittävät videoyhteyteen Teamsin tai Zoomin kaltaisia sovelluksia hyödynnettäessä.
Mukautumisella ryhmän normeihin voi olla suurikin merkitys. Varsinkin opiskelijat saattavat ajatella: “En laita kameraa päälle, kun muutkaan eivät laita”. Lisäksi nuorilla opiskelijoilla voi vielä olla kompleksinen suhde omaan ulkonäköönsä. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kameran edessä huomion kohteena ei mielellään olla. Kokemustemme mukaan työpaikalla multitaskaus on yksi selitys sille, että kameraa ei pidetä päällä ja tämä syy pätee varmasti ainakin jossain määrin myös opiskelijoihin (Laivola & Marstio 2021).
Cornellin yliopistossa USA:ssa tutkittiin keväällä 2020 opiskelijoiden kameran käyttöä erään biologian kurssin yhteydessä (N=276). Kurssin loppupalautteen yhteydessä opiskelijoilta kysyttiin syitä sille, että miksi he eivät pitäneet videoyhteyttä päällä verkossa tapahtuvien opetussessioiden ja työpajojen aikana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opiskelijat eivät pitäneet kameroitaan päällä ensisijaisesti siksi, että he häpesivät ulkonäköään (41 % vastaajista). Heillä saattoi olla esimerkiksi pyjama päällä, tukka sekaisin tai sitten he eivät olleet käyneet suihkussa. Seuraavaksi eniten mainintoja sai se, että muut näkevät kameran kautta opiskelijan kotiin (26 %). Muita mainittuja syitä olivat huono verkkoyhteys (22 %). Osa opiskelijoista koki, että muut tuijottavat juuri heitä (17 %). (Castelli & Sarvary 2020.).
Tutkimuksen pohjalta Castelli ja Sarvary (2020) ehdottivat, että etäosallistumisen ohjeisiin lisättäisiin ns. kamerapykälä, joka suosittelisi kameran käyttöä heti ensimmäisen verkkotapaamisen alusta asti. Tällainen normi saisi opiskelijat ennakoimaan sitä, että he näyttäytyvät muille ja siten he todennäköisemmin harjaisivat hiuksensa ja pukeutuisivat asianmukaisesti -kuten silloin, kun he menevät oikeasti luokkaan. Tämä voisi tuoda opiskelijan päivään rakennetta ja erottaa opiskelun ja muun elämän paremmin toisistaan. Nämä tekijät ovat taas hyvinvoinnin kokemuksen taustalla.
Podetko kameraväsymystä?
On ymmärrettävää, että kameran käyttö pitkissä verkkotapaamisissa voidaan kokea väsyttäväksi. Standfordin yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa kameraväsymyksen taustalla on mm. katsekontaktin intensiivisyys. Normaalisti kokoustilanteessa katseet voivat suuntautua moneen eri suuntaan: puhujaan, omiin papereihin, muihin osallistujiin. Verkkotapaamisessa vaikutelma on se, että kaikki tuijottavat sinua. (Bailenson 2021.) Tämä kävi ilmi aiemmin viitatussa Cornellin yliopiston tutkimuksessa, jossa kameraa ei haluttu laittaa päälle, koska opiskelijat kokivat, että muut tuijottavat juuri heitä (Castelli & Sarvary 2020).
Molemmat tutkimukset nostivat esille oman kuvan katselemisen psykologisen vaikutuksen. Oman peilikuvan katsominen voidaan kokea stressaavaksi, varsinkin pitkissä verkon synkronisissa tilanteissa. Kameran käyttö voi aiheuttaa korostettua itsetietoisuutta, kun ruudusta katselee koko ajan takaisin oma peilikuva. Myös useat aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oman pelikuvan katsominen lisää kriittisyyttä omaa itseä kohtaan (Bailenson 2021).
Kameran edessä ja takana olemiseen on totuteltu vuoden verran
Kuvaaja Marcus Aurelius palvelusta Pexels
Koronapandemian vauhditti opetuksen ja oppimisen digiloikkaa siinä määrin, että jatkossakin tarvitaan entistä vahvemmin teknologia-avusteista opetusta sekä monipuolisia mahdollisuuksia sopeuttaa opiskelu omaan elämäntilanteeseen. Akava Worksin viime vuoden lopulla tekemän selvityksen (N=1107) mukaan kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta haluaa mahdollisuuden osallistua opetukseen etäyhteyden välityksellä poikkeustilanteen jälkeen. Nyt opettajat ovat pandemian kirittämän digiloikan ansiosta valmiimpia siihen ja viimeisen vuoden aikana on luotu paljon hyviä verkko-opetuksen käytänteitä.
Artikkelimme pohjalta esitämme seuraavat suositukset videoyhteyden käytölle korkeakouluopetuksessa:
Ehdota yhteisiä etävuorovaikutuksen käytänteitä sovittavaksi organisaatiosi tasolla.
Opetushallitus on laatinut perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tarpeisiin ohjeet kameran käyttöön opetustilanteessa (Opetushallitus 2021). OKM:n alaisuudessa olevia korkeakouluja ne eivät koske eivätkä korkeakoulut voi edellyttää videokameran käyttöä etäopetuksessa.
Olisiko kuitenkin mahdollista sopia yhteisistä pelisäännöistä niin opetustilanteessa kuin työkokouksissakin sovellettaviksi? Kuten eräs kansainvälinen opiskelija verkkosessiossa totesi: ”We are all confused here”. Niin me opettajat kuin opiskelijamme olemme eläneet tätä ”verkon yli” -kulttuuria nyt vuoden verran ja alamme tottua siihen. Yhteiset toimintaohjeet verkkokohtaamisia varten toisivat selkeyttä. Opiskelijat ja kollegat tietäisivät, mitä odottaa ja työnantaja voisi näin tarjota taustatukea opetustilanteeseen. Käsittelimme tätä aihetta laajemmin Haaga-Helian eSignalsPron artikkelissa “Etätyöskentelyn uusi kyseenalainenko kulttuuri?”.
Motivoi opiskelijoita laittamaan kamera päälle ja mikrofoni auki
Sovi pelisäännöistä heti opinnon alussa ja perustele syitä kameran käytölle.
Tarjoa opiskelijoille vaihtoehtoja. Kerro heille, että kameran silmää ei tarvitse koko ajan tuijottaa, vaikka pidät kameran päällä. Kameran voi laittaa välillä pois ja lepuuttaa katsetta muualla. Kameran voi suunnata muualle kuin kasvoihin.
Huomioi opiskelijan erityistarpeet. Korkeakouluopiskelijoilla odotetaan olevan tarpeelliset välineet opiskeluun nettiyhteys mukaan lukien, mutta esimerkiksi uskonnollisista syistä videon tai äänen käyttö voi olla rajoitettua.
Jos nauhoitat istunnon, kerro asiasta opiskelijoille, jotta he voivat päättää, että tuleeko heidän kuvansa ja/tai äänensä nauhoitukseen mukaan.
Rohkaise omalla esimerkilläsi.
Useimmat opettajat pitävätkin opetustilanteessa kameraa päällä. On hyödyllistä sanoittaa omaa tekemistään ja juontaa siirtymiä. Se tekee opettajasta inhimillisemmän /helposti lähestyttävän ja tuo turvallisuuden tunnetta. Luokassa opiskelijat näkevät, kuinka opettaja esimerkiksi siirtyy valkotaululle, mutta verkon ylitse ei näy, mitä opettaja kulloinkin klikkailee.
Hiljaa oleminen verkkosessiossa ei ole enää kiusallista. Kun odotat kommentteja tai kysymyksiä osallistujilta, laske hiljaa mielessäsi kymmeneen. Hiljaiset hetket tekevät tilaa ajattelulle.
Korosta elekieltäsi.
Koska kehon energiaa ei voi siirtää bittien välityksellä, verkossa elekieltä on korostettava, jotta eleiden ja ilmeiden viestit tulkitaan oikein. Helposti voi käydä niin, että oma katse on Peter Nymanin vertausta lainaten kuin “RBF -Resting Bitch Face”, joka siis pätee myös miehiin: perusilme kasvoilla voit näyttäytyä ruudulla muille tylsistyneen ja jopa vihaisen näköisenä (Nyman 2021). Siksi on suositeltavaa hakeutua hyvään kuvakulmaan (tietokoneen kamera kasvojen korkeudelle) ja suunnata valo kasvoihin edestäpäin. Voit viestiä hyväksyntää esimerkiksi nyökkäilemällä. Hymyile paljon – se kannustaa ja rohkaisee.
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana 3AMK -yhteistyötä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia). Sen tavoitteena on muun muassa innostaa ja edistää tulevaisuuden osaamisen, digitalisoitumisen ja verkostojen kehittämisen pariin.
Lähteet:
- Bailenson, J. 2021. Nonverbal overload: A theoretical argument for the causes of Zoom fatigue. Technology, Mind and Behaviour. Volume 2, Issue 1. https://tmb.apaopen.org/pub/nonverbal-overload/release/1
- Castelli, F. & Sarvary, M. 2021. Why students do not turn on their video cameras during online classes and an equitable and inclusive plan to encourage them to do so. Ecology and Evolution. John Wiley & Sons Ltd. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/ece3.7123
- Dettman, H. 2021. Teams tuhoaa sielun ja työpaikkademokratian. Kolumni. Helsingin Sanomat 13.3.2021.
- Hietanen, J.O., Peltola, M. & Hietanen, J.K. 2020. Psychophysiological responses to eye contact in a live interaction and in video call. Psychophysiology, e13587. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/psyp.13587
- Hukkanen, V. 2021. Ylen kysely: Etäopetus tekee opettajasta chat-juontajan, jolle kukaan ei vastaa – kameran aukaiseminen pelottaa oppilaita. Yle Uutiset 17.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11837844?fbclid=IwAR3wmaYjjtiztCvNdw78A_gJl3Xl61JNNtJGEfpS1tcTH3JNrgMhxbHj86I&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&utm_source=facebook
- Laivola,T & Marstio,T. 2021. Etätyöskentelyn uusi – kyseenalainenko? kulttuuri. ESignalsPro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
- Mottet, T. 2000. Student Nonverbal Communication and Its Influence on Teachers and Teaching: A Review of Literature. In J. L. Chesebro & J. C. McCroskey (Eds.), Communication for Teachers.
- Nyman, P. 2021. Puoli seitsemän ohjelma. Peter Nymanin haastattelu. 10.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11831346
- Opetushallitus. 2021. Oppimissovellusten, sosiaalisen median palveluiden ja digitaalisten pelien sekä videoinnin käyttö opetuksessa. Opetushallituksen ohjeet.
https://www.oph.fi/fi/oppimissovellusten-sosiaalisen-median-palveluiden-ja-digitaalisten-pelien-seka-videoinnin-kaytto
- Siirilä, M. 2021. Paranisiko etäopetus, jos opiskelijat avaisivat kamerat? Yliopiston professori aloitti keskustelun Twitterissä, sillä mustille ruuduille luennointi on outoa. Yle Uutiset 3.3.2021.
https://yle.fi/uutiset/3-11817141
- Venäläinen, E. 2021. Akawa Works kyselytutkimus. Korkeakouluopiskelu korona-aikana. Keskeisiä tuloksia Akava Worksin kyselytutkimuksesta.
https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/12/Kooste_korkeakouluopiskelu_korona-aikana-kysely.pdf
