Kolmivuotisen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kansallisen DIGIJOUJOU-hankkeen, tavoitteena on luoda uutta digipedagogiikkaa ja opetussuunnitelmia digitaaliseen kieltenoppimiseen, laatia joustavia oppimispolkuja korkeakouluopiskelijoille ja lisätä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ruotsin- ja suomenopettajien välille. Hankkeeseen osallistuu 12 korkeakoulua ja 52 lehtoria. Itse työ on tehty korkeakoulurajat ylittävissä pienissä hanketiimeissä. Hanke on nyt loppusuoralla, kaikille avoin loppuseminaari järjestetään marraskuussa 2019.

Nelihenkinen, eri korkeakouluja edustava DIGIJOUJOU-hanketiimimme on luonut monialaisen, substanssiaineisiin integroitavan ruotsin oppimisen tehtäväportaalin www.svenskstudieribuffeformat.com, joka on kaikille avoin oppimisalusta WordPress-pohjalla. Sisällöt ovat valmiita ja testattuja, ja olemme viimeistelyvaiheessa. Hankkeen lopun panostus kohdistuukin portaalin toimivuuteen, helppokäyttöisyyteen, visuaaliseen ilmeeseen ja audiovisuaalisen tukimateriaalin tekemiseen. Monta palaveria on pidetty Skypessä ja kasvokkain, ja meidän hyvinkin erilaisten lehtoreiden hitsautuminen toimivaksi tiimiksi ja toistemme vahvuuksien erinomainen hyödyntäminen on ollut pitkälti reippaan konferenssiaktiivisuutemme ansiota.

Olemme osallistuneet neljään kansainväliseen konferenssiin ja kirjoittaneet näihin kolme artikkelia ja laatineet yhden posterin. Keväällä 2018 ennen kesälomia päätimme kokeilla, onnistuuko ICERI2018-konferenssiin osallistuminen Sevillassa marraskuussa 2018. Aloimme siis kevään lopun energioilla kirjoittaa abstraktia tarkoituksenamme kartoittaa sitä, mitkä pedagogiset mallit ovat portaalin laatimisen taustalla. Tätä varten luimme yhdessä ja erikseen teorioita työmme aihepiireistä ja muutenkin perehdyimme ammatilliseen kielenoppimiseen lisää. Tämä taustoitti portaalin rakentamistamme, toi meille uusia ajatuksia siitä, mitä kaikkea voisimme ottaa huomioon portaalia suunnitellessamme, ja innosti meitä erilaisiin ratkaisuihin. Jo tässä vaiheessa siihenastinen työmme kohtasi muutoksia, parannuksia, ja muokkasimme jo muka valmiita tehtäviämme yhtenäisempään malliin. Kun abstrakti hyväksyttiin kesällä 2018, aloitimme intoa puhkuen artikkelin kirjoittamisen, jaoimme hiukan vastuita, muokkasimme toistemme tekstejä ja opimme paljon toistemme työtavoista ja vahvuuksista. Sama jatkui konferenssiesityksen teossa. Olimme kaikki neljä paikalla ICERIssä ja siellä tiiminä ryhmäydyimme entisestään ja pystyimme myös jakamaan konferenssin antia, kun kukin osallistui monipuoliseen ja hyödylliseen ohjelmaan kiinnostuksensa mukaan.

ICERIstä innostuneena päätimme hakeutua samojen järjestäjien INTED2019-konferenssiin Valenciaan maaliskuussa 2019. Taas alkoi sama kierros abstraktin ja artikkelin kanssa. Tällä kertaa abstraktien hyväksyntä tuli tapaninpäivänä, ja artikkelin piti olla valmis pian joululomalta palaamisen jälkeen. Innokas ryhmämme päätti käyttää yhden joululoman välipäivän yhteiseen suunnittelupalaveriin, ja taas jaoimme vastuualueita. Tällä kertaa vaihdoimme tulokulmaa ja keskityimme kirjoittamaan artikkelia siitä, miten työryhmämme pedagogiset ratkaisut ovat ohjanneet digitaalisten työkalujemme valintaa portaalin tehtävien laadinnassa, sillä portaalin jokaiseen tehtävään liittyy jokin digityökalu. Tässä vaiheessa jaoimme keskenämme paljon käyttökokemuksiamme digityökaluista ja opetimme toisiamme esimerkein. Uskon vahvasti, että ilman INTED-konferenssia emme olisi näin hyvin jakaneet tietoteknistä osaamistamme ja saaneet sitä niin monipuolisesti käyttöön. Valenciassa meitä oli kolme neljästä paikalla, mutta toki kaikki olimme mukana kirjoittamassa artikkelia.

Seuraava kohteemme oli Nordand14-konferenssi Kööpenhaminassa toukokuun viimeisellä viikolla. Tämä konferenssituotos eli posteri laadittiinkin ruotsiksi, ja tarkoitus oli antaa yleiskatsaus portaalista ja kertoa miten portaalin rakennusprosessi eteni, ja miten eri vaiheissa projektiamme olemme ottaneet eri tavoin palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta. Portaalimme on koko ajan ollut keskeneräisenä auki ja sitä ovat useat opiskelijaryhmät jo käyttäneetkin. Kerroimme Nordand14-konferenssin posterissa, miten opiskelijapalaute on muokannut portaalin sisältöä, rakennetta ja ulkoasua. Kööpenhaminan esitystä työstimme kahden naisen voimin, ja posteria käytettiin myös Kielikeskuspäivillä kesäkuussa.

Viimeisin konferenssi oli Mallorcalla heinäkuussa järjestetty EduLearn2019, jonne toinen työpari kirjoitti artikkelin, ja edustus tällä kertaa jäi kesälomien takia yhden työryhmän jäsenen osaksi. EduLearnissa artikkeli ja esitys keskittyivät niin ikään käyttäjäpalautteeseen, jossa opiskelijan vastuu, autonomia, motivaatio, tiedonhakutaidot ja luovuus olivat keskiössä. Sekä Kööpenhaminan että Mallorcan konferenssiesitysten kohteena oleva opiskelijapalautteen käsittely on tuonut konferenssiosallistumisen myötä johdonmukaisuutta, selkeyttä ja muutoshalukkuutta portaalimme rakentamiseen, ja voi hyvinkin olla, että ilman näitä kahta konferenssia palautteen käsittely olisi saattanut jäädä vähemmälle.

Voin koko hanketiimimme puolesta todeta, että konferensseihin osallistuminen näinkin laajasti on vaikuttanut portaalin kehittämiseen, ja mielestämme tuonut huikeasti lisäarvoa monelta kannalta. Olemme vieneet suomalaista koulutusta maailmalle ja saaneet itse uusia kokemuksia ja elämyksiä sekä ammatillisesti että yksityishenkilöinä. Olemme myös oppineet erittäin paljon toisiltamme ja muilta konferenssiosallistujilta, saaneet uusia käytännön työkaluja ja jakaneet auliisti saamaamme tietoa. Hankkeissa toimiminen yleensäkin rohkaisee jakamaan omia keskeneräisiäkin tuotoksia ja ideoita, mikä ei aina ole niin itsestään selvää opetustyössä. Työryhmänä olemme oppineet tuntemaan toisemme paljon paremmin kuin ilman näitä konferensseja. Sitä kautta olemme pystyneet hyödyntämään toistemme vahvuuksia ja se toivottavasti näkyy tuloksissakin. Lisäksi olemme tilanteen mukaan oppineet joustamaan, venymään ja päästämään irti omista ajatuksistamme. Monesti ajatellaan, että konferenssimatkat ovat enemmänkin matkailua, mutta tässä on hyvä muistuttaa abstraktien, artikkelien ja esitysten vääjäämättömistä deadlinepäivistä, jotka jotenkin aina tuntuivat osuvan lukuvuoden aloitus- tai lopetusaikoihin tai lomille. Melkoisia ruuhkapiikkejä omissa kalentereissa nämä ovatkin aiheuttaneet. Ja viehän tuo matkustusyhteyksien suunnittelu ja matkalaskujen laatiminen oman aikansa.

Tiimissämme konferenssit ja niihin valmistautuminen ovat olleet ihan parasta antia, ja olemme tyytyväisiä, että olemme saaneet jokaisen konferenssin linkitettyä täydellisesti lopputuotostamme eli portaalia hyödyntämään. Olemme myös vieneet DIGIJOUJOU-hanketta maailmalle, iloisina ja ylpeinä suomalaisesta koulutuspanostuksestamme. Konferenssiartikkelimme löytyvät Theseuksesta ja Svenskstudier för högskolestuderande -sivuilta. Pitäisikö jatkossa jo hankerahoitusta hakiessa varatakin budjettirahaa kansainvälisiin konferensseihin? Ajattelemisen aihetta!

Kiitän Laureaa konferensseihin osallistumisen mahdollistamisesta taloudellisesti, sillä hanke on kustantanut työajan ja osallistumismaksuja, mutta Laurea matkustukseen liittyvät kulut. Toisaalta Laurea on saanut kansainvälisistä julkaisuista julkaisupisteitä, joten tilanne on ollut win-win. Kiitämme myös Laurean markkinointia yhteistyöstä hienon posterin laadinnassa.

Avoimesti saatavilla olevat konferenssiartikkelit:

• Votkin T., Wallenius L., Lehto T. & Halsas M., (2019). Pedagogical Underpinnings of a Multi-Disciplinary Language Learning Portal – the Connection Between Theory and Practice. INTED2019 Proceedings., International Academy of Technology, Education and Development.
  Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904104759
• Wallenius L., Lehto T., Votkin T. & Halsas M. (2018). Online Platform for Digital Multi-Disciplinary Language Learning. ICERI2018 Proceedings., International Academy of Technology, Education and Development. doi:10.21125/iceri.2018.0129.
  Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520326