Ikääntyneiden hoitotyön maine on ollut jo pitkään huono. Työ näyttäytyy usein raskaana ja epäkiitollisena, ja median keskittyminen alan negatiivisiin puoliin ei tätä mainetta paranna. Tässä artikkelissa tarkastellaan Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kuvauksia alan maineesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.
Kuva: interstid / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Lähtökohdat
Työn maine on moniulotteinen ja vaikeasti mitattavissa ja todennettavissa oleva asia. Riskit maineen menettämiselle ovat kuitenkin yleensä tunnistettavissa samoin kuin niiden toteutumisen seuraukset. (Ahteensivu 2018.) Hoitotyössä tämä selkeästi todennettava riski voisi olla työtekijöiden puute ja seuraus työvoiman heikko pysyvyys tai saatavuus, joka vaarantaa työn mainekuvaa.
Suomessa valmiiksi täysiin hoivakoteihin (huom. ei yksityisiin) jonottavia henkilöitä vuoden 2024 lopussa oli 2200. Tämän lisäksi on valtava määrä ikääntyneitä, jotka vielä odottavat palveluntarpeen arviointia. (Hyvinvointiala Hali ry. 2024.) Vuoden 2025 alussa tehtiin kuitenkin päätös hoitohenkilökunnan määrän muutoksesta eli hoitajamitoitusta alennettiin (Valvira 2025). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevia asukkaita hoidetaan vähemmällä työajalla. Ikääntyneitten palveluissa yli 80 % on monisairaita ja heidän hoitonsa on vaativaa ja tarvitaan moniammatillista yhteistyötä sen toteuttamiseksi (Käypä hoito -suositus 2021). Tällaisessa tilanteessa hoitohenkilöstön työkuorma voi muodostua kohtuuttomaksi (Lyhty 2021).
Työpaikan myönteinen ilmapiiri, toisten arvostaminen, ohjaus ja tukitoimet, laadukas ja oikeudenmukainen johtaminen, ajanmukaiset työvälineet sekä työhön vaikuttamismahdollisuudet ovat sellaisia tekijöitä, jotka edesauttavat mainekuvaa ja sitä kautta alan pito- ja vetovoimaa. Ikääntyneiden hoitotyössä myönteisyyden tuominen esiin julkisuudessa ja myös julkinen kiitos työn tekijöille kasvattaisi osaltaan alan mainetta ja vetovoimaa työpaikkana. (Korkiakangas, Koivisto, Olin & Laitinen 2022.)
Ikävä kyllä usein ennemmin tuodaan esiin negatiivisia asioita, jotka huonontavat tyytyväisyyttä työssä ja sitä kautta vaikutukset alan maineeseen ovat negatiiviset. Työhön liittyvistä tekijöistä näitä ovat huono palkka, riittämättömät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, huono keskusteluyhteys ja tuki työlle esihenkilöiden kanssa, riittämätön henkilöstöresurssi ja huonot sosiaaliset suhteet työpaikalla. (Kaddourah, Khalidi, Abu-Shaheen & Al-Tannir 2013; Aloisio, Caughlin & Squires 2021.)
Työnantajat ovat kuitenkin tunnistaneet nämä haasteet ja paljon on jo tehtykin niiden hyväksi. Vaihtelevuus on kuitenkin paikkakunnittain suurta. Työnantajat ovat aidosti huolissaan alan maineesta ja pyrkivät parantamaan työoloja saatavissa olevin keinoin. Parannuksia on tehty muun muassa työilmapiiriin, on kehitetty työaika-autonomiaa, kannustettu opiskeluun ja kehitetty perehdytystä. (Taitotalo 2024.)
Vaikka parannuksia on pyritty tekemään, se ei vielä juurikaan näy julkisuudessa. Media ja iltapäivälehdistö tuottaa lähes viikoittain erilaista negatiivista ja sensaationhakuistakin uutisointia ikääntyneiden hoivatyöstä. Vaikka tämä uutisointi on todellisuudesta kumpuavaa ja varmasti asioita on hyvä tuoda esiin, niin hyvät asiat ikääntyneiden hoitotyössä hukkuvat näiden uutisointien alle. (Lehtonen 2019.) Positiivisia mielikuvia kuitenkin löytyy ikääntyneiden hoitotyöstä. Finskas, Koskinen ja Jansson (2025) tutkivat suomalaisten mielikuvia ikääntyneiden hoitotyöstä. Heidän tutkimustuloksenaan ikääntyneiden hoitotyötä pidettiin ainutlaatuisena, rikkaana ja palkitsevana työnä ja työntekijöitä kuvattiin ammattitaitoisiksi ja hyviksi ihmisiksi.
Aineisto ja menetelmät
Mainetta selvittävä kysely toteutettiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025 sähköisellä kyselylomakkeella ja se liittyi Euroopan unionin osarahoittamaan hankkeeseen Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin (TEOS), jonka yhtenä tavoitteena on ikääntyneitten palvelujen maineen parantaminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa ja se päättyy syksyllä 2025.
Vastaajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäminen ja yrittäjyys opintojaksolla. Vastauksia tuli yhteensä 73 kolmesta eri ryhmästä ja kahdelta Laurean kampukselta.
Kaksi opiskelijaryhmää osallistui TEOS hankkeessa mukana olevissa ikääntyneiden hoitotyön palveluorganisaatioissa hoitotyön ammattilaisten havainnointiin, ja he vastasivat hankkeeseen osallistumisen jälkeen kysymykseen ”Ajatuksiasi tällä hetkellä ikääntyneiden hoitotyön maineesta, huononi, pysyi ennallaan vai parani”? Lisäksi heillä oli mahdollisuus perustella vastaustaan.
Kolmas opiskelijaryhmä, joka tarkasteli samojen ikääntyneiden palveluorganisaatioiden ammattiryhmien työvuorojen kuvauksia ja niissä esiintyvää välitöntä ja välillistä työtä, vastasivat kysymyksiin: ”Ajatuksiasi tällä hetkellä ikääntyneiden hoitotyön maineesta, millainen se on” sekä “Mitkä tekijät parantaisivat ikääntyneiden hoitotyön mainetta” ja ”Mitkä tekijät huonontavat ikääntyneiden hoitotyön mainetta”.
Aineistolähtöisellä tarkastelulla pyrittiin saamaan vastaus kysymyksiin:
- Millaisena ikääntyneiden hoitotyön maine koetaan sairaanhoitajaopiskelijoiden keskuudessa?
- Vaikuttiko mainekokemukseen hankkeeseen osallistuminen ikääntyneiden palveluissa?
- Mitkä tekijät parantaisivat ikääntyneiden hoitotyön mainetta?
- Mitkä tekijät huonontavat ikääntyneiden hoitotyön mainetta?
Tulokset
Lähes kaikki sairaanhoitajaopiskelijat ilmaisivat ikääntyneiden hoitotyön maineen olevan huono (kuvio 1). Suurimpana ongelmana pidettiin yleistä aliarvostusta työtä kohtaan. Lisäksi fyysinen kuormittavuus ja henkilöstöresurssien riittämättömyys mainittiin syynä huonolle maineelle.
Kuvio 1: Ikääntyneiden hoitotyön huonoon maineeseen vaikuttavia tekijöitä. (Launonen 2025)
Seitsemän opiskelijaa piti mainetta kaksijakoisena. Moni arvostaa suuresti ikääntyneiden parissa tehtävää työtä ja työtä pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä ja tärkeänä.
Kuusi opiskelijaa ei ilmaissut mielipidettään ja yksikään sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut sitä mieltä, että alan maine on pelkästään hyvä.
Ikääntyneiden hoitotyön maine hanketyöhön osallistumisen jälkeen
Hankkeeseen osallistuneista sairaanhoitajaopiskelijoista suurin osa oli sitä mieltä, että heidän käsityksensä ikääntyneiden hoitotyön maineesta säilyi ennallaan. Syyksi mainittiin hoitotyössä havaitut ”toimintatavat” negatiivisessa mielessä ja mainittiin vain yleisesti, että ”maine on syystä huono”.
Opiskelijoista viisi oli sitä mieltä, että heidän näkemyksensä maineesta parani. Kommenteissa mainittiin, että ”on hyvä, kun tehdään ikääntyneiden hoitotyötä näkyväksi hankkeiden avulla” ja että ”tulee ilmi mitä kehitettävää on”.
Seitsemän opiskelija oli sitä mieltä, että hanke huononsi heidän mielipidettään maineesta. Mielipiteet kulminoituivat suuresti heidän työskentelyynsä työpaikoilla. He kokivat, että heitä ei arvostettu ja että kohtelu oli yleisesti ottaen huonoa. Lisäksi työpaikan ilmapiiri havaittiin huonoksi. Seitsemällä ei ollut mielipidettä asiasta.
Ikääntyneiden hoitotyön mainetta parantavat ja huonontavat tekijät
Mainetta parantavat ja huonontavat tekijät näyttäytyivät tässä tutkimuksessa ikään kuin ”kolikon kahtena puolena”. Esimerkiksi huonontavana mainittiin huono palkka ja parantavana parempi palkka, samoin huonontavana negatiivinen mediajulkisuus ja parantavana vaikkapa hoitajan päivästä kertova televisio-ohjelma (kuvio 2).
Kuvio 2: Ikääntyneiden hoitotyössä mainetta parantavat ja huonontavat tekijät (Launonen 2025)
Pohdinta
Ikääntyneiden hoitotyön maineen parantaminen on syytä aloittaa nyt. Ikääntyneiden määrän kasvaessa hoitopaine juuri heitä hoitaviin yksiköihin tulee olemaan valtava. Maineen parantaminen on aloitettava jo alan opiskelijoista, niistä tulevaisuuden työntekijöistä. Tätä varten tarvitaan tietoa siitä mikä maineen kokemukseen vaikuttaa ja siihen on pyritty tässä artikkelissa antamaan ajatuksia. Vaikka resurssit ikääntyneiden hoitotyössä ovat rajalliset voi silti tehdä paljon. Panostaminen johtamiskulttuuriin ja vaikkapa työaika-autonomiaan ovat merkityksellisiä ja toisaalta resurssitehokkaita keinoja. Ystävällisyys toista kohtaan ja kollegiaalisuus sekä omasta työstä positiivisesti puhuminen eivät maksa mitään ja tuottavat silti paljon hyvää ikääntyneiden hoitotyön maineelle.
TEOS-hankkeessa tässä kyselyssä löydettyjä tuloksia raportoidaan hankkeen loppuraportissa, jolloin tieto on niin hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kuin kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaassa käytössä. Toivottavasti tämä osaltaan saa aikaan sitä positiivista keskustelua ikääntyneiden hoitoyön maineesta.
Lisätietoa hankkeesta:
Lähteet
- Ahteensivu, A. 2018. Riskienhallinnan ajankohtaisia teemoja. Viitattu 20.3.2025. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105236/maine_maineriski_ja_sen_vaikutukset_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Aloisio, AD, Caughlin, M. & Squires, JE. 2021. Individual and organizational factors of nurses’ job satisfaction in long-term care: A systematic review. International Journal of Nursing Studies 11 (123), 104073. Viitattu 31.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2021.104073
- Finskas, J., Koskinen, S. & Jansson, A. 2025. Suomalaisten myönteiset mielikuvat vanhustyöstä vuoden 2022 kansalaiskyselyssä. Hoitotiede 37 (1), 80-92. Viitattu 3.4.2025.
- Hyvinvointiala Hali ry. 2024. Selvitys ikääntyneiden hoivajonoista. Viitattu 17.3.2025. https://www.hyvinvointiala.fi/selvitykset/hoivajonot-ovat-laittoman-pitkia/
- Kaddourah, BT., Khalidi, A., Abu-Shaheen, AK. & Al-Tannir, MA. 2013. Factors impacting job satisfaction among nurses from a tertiary care centre. Journal of Clinical Nursing 22 (21-22), 3153-3159. Viitattu 28.3.2025. https://doi.org/10.1111/jocn.12261
- Korkiakangas, E., Koivisto, T, Olin, N. & Laitinen, J. 2022. Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä. Tutkiva Hoitotyö 20(1), 3-11. Viitattu 31.3.2025.
- Käypä hoito -suositus 2021. Monisairas potilas. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.3.2025. https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00133.pdf
- Lehtonen, T. 2019. Vanhuspalveluiden maine – Median tuottamat mainetarinat. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Viitattu 25.3.2025. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/f7232d5c-6cd3-4074-bbcc-01bd8a7487de/content
- Lyhty, M. 2021. Monisairaan potilaan hoitokuorma voi kasvaa kohtuuttomaksi – Moniammatillisella tiimillä on suotuisa vaikutus potilaan vointiin. Super-lehti 23.8.2021. Viitattu 31.3.2025. https://www.superlehti.fi/hyvinvointi/terveys/monisairaan-potilaan-hoitokuorma-voi-kasvaa-kohtuuttomaksi-moniammatillisella-tiimilla-on-suotuisa-vaikutus-potilaan-vointiin/
- Taitotalo 2024. Sote-alan maine haittaa työvoiman veto- ja pitovoimaa, vaikka työnantajat kehittävät työoloja. Viitattu 28.3.2025. https://www.taitotalo.fi/ajankohtaista/uutinen/tutkimus-sote-alan-maine-haittaa-tyovoiman-veto-ja-pitovoimaa-vaikka-tyonantajat-kehittavat-tyooloja
- Valvira 2025. Henkilöstömitoitus iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Viitattu 28.3.2025.https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/henkilostomitoitus-ymparivuorokautisessa-palveluasumisessa
