”Aakkossoppaa” vai vaikuttavia käsitteitä? Pohdintaa moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tematiikasta

Työelämän kehittämisessä ja EDI-työssä (equity/equality, diversity, inclusion) käytetään yhä useammin englanninkielisiä käsitteitä, joille etsitään sopivia ja merkityksellisiä suomenkielisiä vastineita. Mutta mitä nämä sanat oikeastaan tarkoittavat – ja mitä niistä olisi hyvä käyttää? InCITIES-hankkeen päätyttyä katsomme tässä artikkelisarjassa ’yhdenvertaisuuskieltä’ kriittisin silmin ja pohdimme käytetyn kielen merkitystä käytännön tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotyön, opetuksen ja ylipäänsä työelämän kannalta. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pohdimme aakkossopasta kirjaimia D ja E.

kuvituskuva. — Kuva tehty Copilot-tekoälyllä / Piia Tiilikallio

Laurea on korkeakouluna sitoutunut InCITIES (Horizon2020) hankkeen konsortion EDI-julkilausumaan (InCITIES 2024). Hankkeen alkaessa vuonna 2022 haimme kansainvälisessä konsortiossa yhteistä kieltä, jolla sanoittaa tulevaa yhteistä työtämme korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden, moninaisuuden ja osallisuuden äärellä. Työtämme ohjasi jo tuolloin Euroopan komission vaatimus Gender Equality Plan-suunnitelmasta (GEP), jonka reunaehtojen täyttäminen on edellytys muun muassa Horizon hankehakukelposuudelle (European Commission 2021). Yhteisten käsitteiden valikoitumista ohjasi siten vahvasti rahoittajan näkemys asiasta.

Hankkeet ilmentävät kuitenkin parhaimmillaan tiukasti elettyä todellisuutta ja toimintaympäristöä, siksi meillä oli tarve olla perillä, miten ”aakkossopan” käsitteet koetaan meillä ja muualla. Ilmaisulla ”aakkossoppa” onkin englanninkielisessä keskustelussa, erityisesti Yhdysvalloissa, kuvattu käsitteiden paljoutta, ehkä hiukan sarkastisesti myös niiden koettua vaikeaselkoisuutta (Oxford Learner’s Dictionaries n.d.).

Ponnistaen rahoittajan määrittelemistä reunaehdoista ja unohtamatta eettisesti kestävää kasvatuksellista tehtäväämme korkeakouluna, lähdimme pohtimaan, miten sanoittaisimme EDI-asioihin liittyvää TKI-työtämme tänä päivänä.

Monimuotoisuus työelämän terminä vs. moninaisuuden merkitys yhteiskunnassa

Monimuotoisuus on Suomessa vakiintunut termi erityisesti työelämän kehittämisessä, henkilöstöjohtamisen eli HR-työssä ja kotimaisessa hankerahoituksessa. Se viittaa työntekijöiden keskinäiseen erilaisuuteen esimerkiksi iän, sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon ja maailmankuvan, kielitaidon, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen osalta. Monimuotoisuus on usein tilastollisesti mitattavaa ja liittyy organisaation rakenteeseen: kuinka monenlaisia ihmisiä työyhteisössä on edustettuna. Käsite on suora käännös englannin diversity-sanasta, ja sen käyttöä tukevat viralliset tahot, kuten Työterveyslaitos ja EU:n rahoitusinstrumentit.

On tärkeää hahmottaa aiheesta käytävä kansainvälinen keskustelu, erityisesti työelämän kehittämisen ja kasvatuksen aloilla, joissa diversity-käsite on noussut voimakkaan vastakkainasettelun ja kritiikin kohteeksi. Tämä korostuu erityisesti Yhdysvalloissa sikäläisen poliittisen tilanteen vuoksi, sillä monissa osavaltioissa on säädetty lakeja, jotka rajoittavat monimuotoisuutta edistäviä ohjelmia ja koulutuksia (American Psychological Association 2024; Tu 2024; Epperson et al. 2025). Keskustelu on polarisoitunut niin, että osa pitää EDI-toimia välttämättöminä tasa-arvon edistämiseksi, kun taas toiset näkevät ne ideologisina ja jopa perustuslain vastaisina. Huolestuttavaa on, että vastakkainasettelu ei rajoitu vain sosiaalitieteisiin tai koulutukseen. Jopa luonnon monimuotoisuutta (biodiversity) tutkivat asiantuntijat ovat raportoineet häirintää ja työnsä sabotointia, mikä liittyy laajempaan ilmiöön, jossa tieteellistä tutkimusta politisoidaan ja tutkijoita painostetaan vaikenemaan (Nogrady 2024; Hales et al. 2025).

Moninaisuus on suomen kielessä tyylillisesti pehmeämpi ja laajempi käsite. Se viittaa ihmisten identiteettien, kokemusten ja ajattelutapojen kirjoon, ei pelkästään näkyviin eroihin. Moninaisuus korostaa yksilöllisyyttä ja yhteiskunnallista moniarvoisuutta – ei vain rakenteellista vaihtelua. Kielenkäytön näkökulmasta termi moninaisuus olisikin luontevampi suomenkielinen ilmaus puhuttaessa ihmisistä, sillä monimuotoisuus yhdistyy jo vahvasti luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen. Näkemys korostuu erityisesti kasvatustieteissä ja yhteiskuntatieteissä, joissa moninaisuus viittaa ihmisten välisiin eroihin ja identiteettien kirjoon (Helsingin yliopisto 2025; Tieteen termipankki 2025), kun taas monimuotoisuus on vakiintunut luonnon monimuotoisuuden yhteydessä (Maa- ja metsätalousministeriö 2025; Tieteen termipankki 2025). Moninaisuus painottuu ihmisten identiteetteihin ja sosiaalisiin eroihin, erityisesti yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kontekstissa. Monimuotoisuus on tässä mielessä laajempi käsite, joka kattaa luonnon biodiversiteetin, kulttuuriset erot ja organisaatioiden henkilöstön heterogeenisyyden.

Havaittavissa onkin kielellinen jännite ja ratkottavana käytännön ratkaisut. Vaikka monimuotoisuus onkin jo vakiintunut termi työelämässä, moninaisuus voi silti tarjota syvyyttä ja inhimillisyyttä käytettyyn kieleen. Tämä luo jännitteen: pitäisikö käyttää virallista ja tunnistettavaa termiä, vai valita kielellisesti ja sisällöllisesti tarkempi ilmaisu? Käytetyt käsitteet luovat ja muokkaavat todellisuutta (Fairclough 1992), siksi on tärkeää kiinnittää niihin huomiota omassa arkipäiväisessä tekemisessään. Kun toimitaan esimerkiksi institutionaalisissa tai virallisissa prosesseissa, on sinänsä perusteltua käyttää vakiintuneita ja tunnistettuja käsitteitä, jotta viestintä on selkeää ja ymmärrettävää. Tilaa on kuitenkin myös vaihtoehtoisille näkökulmille, jotka rikastavat keskustelua ja korostavat yksilöllisten kokemusten, identiteettien ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Tasa-arvo vai yhdenvertaisuus?

Yksi haastavimmista EDI-käsitteistä on equity, joka usein sekoitetaan equality-termiin. Molemmat viittaavat oikeudenmukaisuuteen, mutta niiden painotukset eroavat toisistaan – ja myös suomen kielessä niiden käyttöön liittyy vivahde-eroja.

Tasa-arvo (eng. equality) viittaa siihen, että kaikille annetaan samat mahdollisuudet tai resurssit. Se on perinteinen ja vakiintunut termi Suomessa, erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon yhteydessä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025; Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986). Yhdenvertaisuus (eng. equity) merkitsee sitä, että ihmisten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet otetaan huomioon, jotta lopputulos olisi oikeudenmukainen. Yhdenvertaisuuslaki kattaa laajemmin syrjinnän perusteet, kuten iän, kielen, uskonnon, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen (Finlex 2014). Yhdenvertaisuus ei siis tarkoita saman kohtelun takaamista kaikille, vaan esteiden poistamista ja tukitoimien tarjoamista, jotta jokaisella olisi todellinen mahdollisuus osallistua ja onnistua.

InCITIES- hankkeessa päädyimme toimimaan aktiivisesti yhdenvertaisuuden parissa, sillä se kattaa myös tasa-arvon ja sukupuolten välisen tasa-arvon. Korkeakouluja työnantajina ja koulutuksen tarjoajina velvoittavat tasa-arvolaki (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), jolloin laki ohjaa huomioimaan erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon, mutta samalla huomioimaan yhdenvertaisuuden laajemminkin. Meillä Suomessa on pitkät perinteet tarttua tasa-arvoon nimenomaan sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, naisten äänioikeuden toteutumisesta lähtien. Yhdenvertaisuuden edistäminen ei unohda sukupuolten tasa-arvoa, vaan päivittää keskustelun sukupuolten moninaisuuteen ja laajempaan mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Pohdinta

Laureassa on samaan aikaan InCITIES –hankkeen EDI –julkilausuman kanssa työstetty myös Yhdenvertaisuussuunnitelmaa: Yhdenvertaisuussuunnitelma – Laurea-ammattikorkeakoulu . Nämä asiakirjat tukevat toisiaan. Laureassa yhdenvertaisuuden seuranta, kuten myös EDI-julkilausuman seuranta on korkeakoulukollegion tehtävä ja se näkyy myös kollegion toiminnan vuosikellossa. Julkilausumat ovat tärkeitä työvälineitä arvojen edistämiseksi. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin muutos toiminnassa ja toimijoiden ajatuksissa. Artikkelisarjan seuraavassa osassa pohdimme aakkossopan I-kirjainta eli osallisuutta (eng.inclusion).

Mikä hanke?

InCITIES – hankkeen (Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities) tavoitteena on ollut kehittää eurooppalaisten korkeakoulujen ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea on johtanut hankkeessa muun muassa työpakettia, joka liittyy korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhtenäistämiseen ja tähän liittyvän osaamisen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. Hanke on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. Kirjoittajat ovat työskennelleet hankkeessa projektitutkijana ja työpaketin johtajana: WP4 Actions Towards Equality, Diversity & Inclusion.

Tekoälyä (Copilot) on käytetty artikkelissa tiedonhankinnassa ja kuvituskuvan toteutuksessa. Ensimmäinen kirjoittaja on tarkistanut kohdat, joissa on hyödynnetty tekoälyä.