Italian Parmassa järjestettiin maaliskuussa 2026 hoitotyön koulutuksen konferenssi, joissa keskeisiä teemoja olivat terveydenhuollon työvoimaan liittyvät kysymykset, perusterveydenhuollon näkökulman vahvistaminen koulutuksessa sekä erilaiset oppimismenetelmät.

FINE-konferenssi toi eurooppalaiset sairaanhoitajakoulutuksen kehittäjät yhteen

FINE- konferenssi järjestettiin vuonna 2026 maaliskuun alussa Italiassa Parman yliopistossa. Konferenssi oli kaksipäiväinen ja konferenssin teemana oli “Strengthening Nursing Education for a Safer Tomorrow”.  FINE (European Federation of Educators in Nursing Science – Fédération Européenne des Enseignants en Sciences Infirmières) on vuonna 1995 perustettu hoitotyön opettajien eurooppalainen järjestö. FINE:n tarkoituksena on edistää hoitotyön koulutuksen laatua vahvistamalla kouluttajien osaamista ja tukemalla heidän jatkuvaa ammatillista kehittymistään. Lisäksi järjestö pyrkii yhdenmukaistamaan hoitotyön koulutusta Euroopassa ja vaikuttamaan hoitotyön koulutukseen liittyvään koulutuspolitiikkaan. Konferenssien lisäksi FINE järjestää työpajoja ja webinaareja, jotka ovat kaikille avoimia. Hoitotyön opettaja voi liittyä FINE:en henkilöjäseneksi ja ammattikorkeakoulu voi liittyä siihen organisaatiojäseneksi. (FINE 2026.)

Osallistuimme FINE- konferenssiin Clinical Leadership in Nursing Education -hankkeen puitteissa. CLNE-hankkeessa on kehitetty kliiniseen johtajuuteen liittyvää opetusta. Hanketta rahoittaa Erasmus+ ja hanke on päättymässä syksyllä 2026. Hankkeessa on muodostettu integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen perustuva viitekehys, joka kuvaa kliinisessä johtajuudessa vaadittavaa osaamista. (Alastalo ym. 2025.) Viitekehykseen pohjautuen kehitetään kliinisen johtajuuden opetusmenetelmiä sairaanhoitajakoulutukseen hankkeen kolmessa kumppanikorkeakoulussa, jotka ovat Laurean lisäksi UCLL (Belgia) ja CESPU (Portugali). Konferenssissa kerroimme hankkeen tuloksista ja toiminnasta suullisessa esityksessä.

Parman yliopisto on yksi maailman vanhimmista yliopistoista. Yliopiston vanhat rakennukset loivat konferenssiin arvokkaan tunnelman.  Parman yliopisto on suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna iso ja aktiivinen: siellä työskentelee noin 960 opettajaa ja 880 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.  Yliopistossa opiskelee yhteensä noin 32 000 opiskelijaa yhdeksässä tiedekunnassa.  Sairaanhoitajakoulutuksen aloittaa vuosittain 300 uutta opiskelijaa ja sairaanhoitajakoulutuksen kesto on Italiassa kolme vuotta. (University of Parma 2026.)

Sairaanhoitajakoulutuksen ajankohtaiset haasteet kansainvälisessä tarkastelussa

Konferenssin ohjelmassa oli runsaasti suullisia esityksiä useassa rinnakkaissessioissa sekä laaja posterinäyttely. Esitysten aiheista oli tunnistettavissa teemoja, kuten opetuksen kehittäminen, pedagogiset innovaatiot, ammatillinen identiteetti, teknologia ja digitalisaatio, kliininen osaaminen sekä monialainen ja kansainvälinen yhteistyö.

Konferenssi tarjosi mielenkiintoisia keynote-puheenvuoroja. Julia De Tutka (Global Health Workforce Development Institute) ja Margrieta Langins, (Health and Workforce Service Unit, WHO) korostivat kestävän sairaanhoitajarekrytoinnin ja työvoiman kehittämisen merkitystä. Julia De Tutkan puheenvuoron mukaan pula sairaanhoitajista on ennustettu kasvavan maailmanlaajuisesti 4,5 miljoonaan vuoteen 2039 mennessä . Suurin pula sairaanhoitajista on Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja itäisen Välimeren alueella. Puheenvuoron mukaan sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus on aktiivista ja jopa yksi kahdeksasta sairaanhoitajasta työskentelee synnyinmaansa ulkopuolella. Sairaanhoitajien globaalia liikkuvuutta kuitenkin vaikeuttavat maiden väliset erot osaamisen tunnustamisessa, koulutuksessa, ammattinimikkeissä sekä terveydenhuollon tehtävissä ja vastuissa.

De Tutka ehdotti puheenvuorossaan sairaanhoitajapulan ratkaisemiseksi samanlaisia keinoja, joita myös Suomessa on esitetty. Näitä ovat muun muassa taloudelliset panostukset sairaanhoitajan ammatin kehittämiseen lisäämällä investointeja koulutukseen, kehittämällä kilpailukykyistä palkkausta sekä parantamalla työoloja esimerkiksi riittävän sairaanhoitajamitoituksen avulla. Lisäksi tarvitaan urakehitysmahdollisuuksia ja laajavastuisen hoitotyön asiantuntijaroolien vahvistamista terveydenhuollossa. De Tutkan mainitsemien teemojen lisäksi on tärkeää panostaa nuorten uravalintoihin, sillä ammattikunnan tulevaisuus riippuu myös siitä, kuinka houkuttelevana nuoret näkevät alan ja millaisia uramahdollisuuksia sairaanhoitajan työssä nähdään. De Tutkan mukaan: ”If we weren’t optimists, we wouldn’t be nurses. We are used to managing emergencies, and the crisis of our own profession is the most important emergency we must resolve today”

Perusterveydenhuolto ja sen vahvistaminen sairaanhoitajakoulutuksessa tuli myös esille keskeisenä teemana keynote-puheenvuoroissa. Sairaanhoitajilla on merkittävä rooli perusterveydenhuollossa ja sitä tulisi entisestään vahvistaa. Perusterveydenhuollossa tehtävää työtä tulisi myös korostaa enemmän koulutuksessa esimerkiksi tuomalla perusterveydenhuoltoa lähemmäksi opiskelijoita jo opintojen aikana. Perusterveydenhuolto ei useinkaan ole kaikista houkuttelevin urapolku sairaanhoitajaopiskelijoille, vaan he hakeutuvat mieluummin erikoissairaanhoitoon ja erityisesti akuuttihoitoon. Hoitotyön koulutuksessa perusterveydenhuolto jää usein erikoisalojen varjoon eikä se tule opetussuunnitelmissa riittävästi esille. Havainto on tehty eurooppalaisessa kontekstissa ja on tunnistettavissa myös Suomessa. Mediassa sairaanhoitajan työtä kuvataan useimmiten erikoissairaanhoidon näkökulmasta (Glerean 2025) ja meidän tulisi nostaa esille enemmän perusterveydenhuollossa tehtävää sairaanhoitajan työtä ja esimerkiksi ohjata opiskelijoita tekemään syventäviä harjoitteluita perusterveydenhuoltoon. Huoli perusterveydenhuollosta järjestelmämme rapistuvana kivijalka on suuri, joten siihen tulisi panostaa koulutuksessa ja myös tutkimuksessa, joka niin ikään vahvasti painottuu erikoissairaanhoitoon.

Keynote-puheenvuoroissa käsiteltiin myös sairaanhoitajan ammattia ja koulutusta Italian kontekstissa. Italiassa sairaanhoitajakoulutus ja sairaanhoitajan työnkuva vaihtelevat alueittain, eikä esimerkiksi yhtenäisiä osaamisvaatimuksia ole määritelty kansallisesti, kuten Suomessa. Terveydenhuoltojärjestelmä on Italiassa vahvasti lääkärivetoinen, ja sairaanhoitajien määrä suhteessa väestöön on pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. Samalla Italian väestö ikääntyy nopeasti. Esimerkiksi vuonna 2025 jo 25 prosenttia väestöstä on täyttänyt 65 vuotta, mikä lisää painetta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitajien määrän kasvattamiseen. Haasteet ovat osin samankaltaisia myös Suomessa, mutta suomalaisessa terveydenhuollossa sairaanhoitajilla on keskeisempi rooli, ja sairaanhoitajien määrä väestöön suhteutettuna on yksi Euroopan suurimmista.

Pedagogiset innovaatiot hoitotyön opetuksessa

Monet konferenssiesitykset kohdentuivat hoitotyön koulutuksen opetusmenetelmiin. Erilaisia kokeiluja ja tutkimuksia tekoälyn hyödyntämisestä opetusmenetelmissä oli esillä varsin paljon. Esimerkiksi Sveitsissä oli testattu opiskelijan silmänliikkeitä seuraavaa ja tallentavaa tekoälysovellusta osana simulaatioharjoituksia (Vasse 2026). Silmänliikkeiden perusteella voidaan muun muassa arvioida, mihin opiskelija on huomionsa kiinnittänyt potilaan tilaa arvioidessaan, jolloin simulaatiossa voidaan arvioida opiskelijan toimintaa uudesta näkökulmasta. Opiskelijat olivat kokeneet siitä saadun palautteen tukevan oppimistaan.

Italiassa Torinon yliopistossa tekoälyä oli hyödynnetty vertaisoppimisen tukena (Albanesi 2026). Opiskelijat olivat perehtyneet heille osoitettuihin aineistoihin ja tuottivat vastauksen tenttikysymykseen. Vastauksen palautettuaan he saivat nähtäväkseen toisen opiskelijan vastauksen. Lisäksi myös tekoäly tuotti vastauksen samaan tenttikysymykseen. Opiskelijat pystyivät vertaamaan omaa vastaustaan sekä vertaisen että tekoälyn tuottamiin vastauksiin ja syventämään näin omaa oppimistaan.

Tekoälyn ympärillä tehdään paljon kokeiluja opetuksessa ja osin tulokset vaikuttavat lupaavilta. Vahvaa näyttöä sen hyödyistä on kuitenkin edelleen niukasti. Toisaalta on selvää, että tekoälyn vastuullisesta ja hyödyllisestä käytöstä hoitotyön opetuksessa on tehtävä innovatiivisia kokeiluja.

Teknologiaan nojautuvien opetusmenetelmien rinnalla oli virkistävää kuulla belgialaisten kollegoiden esitys Human Library-menetelmästä (Jarosik 2026). Siinä ikääntyneet vapaaehtoiset muodostavat “kirjaston”, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijoiden myönteisemmän käsityksen muodostumista ikääntymisestä ja ikääntyneiden hoitotyöstä. Human Libraryssa jokainen ikääntynyt henkilö on oma “kirjansa”, joka kertoo elämäntarinansa ja arjestaan opiskelijalle. Opiskelijoilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä ja heidän ymmärryksensä ikääntyneiden ihmisten elämästä on laajentunut.

Verkostoitumisen merkitys

FINE-konferensseihin ja muuhun toimintaan osallistuminen mahdollistaa verkostoitumisen ennen kaikkea kansainvälisesti, mutta myös kansallisesti, sillä Suomesta oli mukava joukko osallistujia. Laureaa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulujen edustajia konferenssissa ei ollut, mutta yliopistojen hoitotieteen laitosten koulutustutkijoita sen sijaan runsaasti. Laureassa on vahvaa osaamista terveysalan koulutustutkimuksessa, joten FINE:n tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja kumppanuuksien luomiselle sekä Laureassa tehdyn tutkimus- ja kehittämistyön esittelylle. Me suomalaiset hoitotieteilijät kauhistelimme, kun ensimmäisenä päivänä konferenssin aloitus viivästyi tunnilla vaikuttaen koko loppupäivän esitysten aikatauluun. Portugalilaiset ja italialaiset kollegamme ottivat tilanteen rauhallisemmin ja totesivat, että esitykset alkavat sitten kun alkavat. Käydään ensin kuitenkin kahvilla.

Lähteet

• Alastalo ,M., Biesbroeck , B., Van Deyk , K., Ferreira, D., Glerean, N., Heymans, V., Pinto, F., Teixeira, T., Vandervoort, A., Vanheusden, C. Clinical Leadership in Nursing –Development of Competency Framework. Laurea Journal. Viitattu 18.3 2026.
• FINE. 2026. Frontpage. Viitattu 18.3.2026.
• Glerean, N. 2025. The perception of the nursing profession among nursing applicants: Assessment and promotion of the perception using a 360° virtual learning environment. Väitöskirja, Turun yliopisto.
• University of Parma 2026. Course catalogue. Viitattu 9.4 2026.

Viitatut konferenssiesitykset

• Albanesi, B. 2026. PeerCards: a Platform for Conscious Peer Learning with Artificial Intelligence in Nursing Education. Konferenssiesitys, FINE Conference 2026. 
• De Tutka, J. 2026. Transcending minimum requirements: raising nursing standards in a globalized world. Konferenssiesitys, FINE Conference 2026. 
• Jarosik,M. 2026 Une bibliothèque humaine pour déconstruire les stéréotypes liés à l’âge dans la formation infirmière : une approche par pédagogie expérientielle. Konferenssiesitys, FINE Conference 2026.  
• Langins, M. 2006. Educating nurses for implementation of the European Programme of Work 2. Konferenssiesitys, FINE Conference 2026. 
• Vasse, JM. 2026. Développer le raisonnement clinique et la métacognition grâce à l’oculométrie et à l’intelligence artificielle en simulation. Konferenssiesitys, FINE Conference 2026.