Osallistuimme maaliskuussa 2025 FH Wien -ammattikorkeakoulun järjestämälle kansainväliselle viikolle Itävallassa. Useammassa yhteydessä viikon aikana kävi ilmi, että monessa Euroopan maassa on vasta viime aikoina herätty pohtimaan terveyden edistämisen merkitystä. Tässä kirjoituksessa kuvaamme vaihtoviikon herättämiä ajatuksia suomalaisesta terveyden edistämisen osaamisesta ja sen hyödyntämisestä kansainvälisessä yhteistyössä.

Terveyden edistäminen strategioissa

Ensimmäinen terveyden edistämisen määritelmä ja toimintaohjelma on annettu jo vuonna 1986. Tuolloin Ottawan julistuksessa määriteltiin terveyden edistämisen olevan ”prosessi, jonka avulla ihmiset voivat lisätä mahdollisuuksiaan hallita omaa terveyttään ja parantaa sitä”. Terveys on siis arjen voimavara, joka perustuu fyysisiin, sosiaalisiin ja yksilöllisiin resursseihin, ja sen edistäminen kuuluu kaikille, ei vain terveydenhuollolle. (WHO, Health Promotion 2026.) Terveyden edistäminen kohdistuu yksilön lisäksi väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön. Sen tavoitteena on terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen mutta myös terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, terveysongelmien ehkäiseminen ja terveyserojen kaventaminen. (Terveydenhuoltolaki 2010.)

Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on useita ajankohtaisia terveyden edistämisen maailmanlaajuisia strategioita ja toimia. Terveyden lukutaito on yksi terveyden edistämisen kärki ja tarkoittaa kykyä hankkia, ymmärtää, arvioida ja käyttää terveystietoa tehokkaasti, jotta voi tehdä perusteltuja terveyttä koskevia päätöksiä. (WHO, Health Literacy 2025.) Myös Euroopan komissio ja EU4Health-ohjelma korostavat terveyden edistämisen roolia kansanterveydessä ja terveydenhuollon strategioissa vuosina 2021–2027. Ohjelman mukaan terveyden edistäminen on olennaista terveyden parantamiseksi koko EU-tasolla ja täydentää jäsenmaiden kansallisia terveysstrategioita. (Euro4Health 2026.)

Terveyden edistäminen näkyy myös suomalaisissa strategioissa sekä valtakunnallisella että kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla. Valtakunnallisesti toimintaa ohjataan Valtioneuvoston laatimalla Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -periaatepäätöksellä, jolla tavoitellaan suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähenemistä vuoteen 2030 mennessä (VN 2021). Lisäksi Valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveyden edistämisestä (VN 2025) kuvaa poikkihallinnollisia mielenterveyden edistämisen toimenpiteitä vuoteen 2027 mennessä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee omissa strategioissaan huomioida myös terveyden edistäminen.

Terveyden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa

Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna uniikki terveyden edistämiseen erikoistunut ammattiryhmä, eli terveydenhoitajat. Terveydenhoitajat toimivat kaiken ikäisten kansalaisten parissa neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja monissa muissa ympäristöissä keskittyen erityisesti terveyden edistämiseen (Terveydenhoitajaliitto n.d.). Terveydenhoitajien lisäksi terveyden edistäminen kuuluu myös jokaisen sairaanhoitajan työnkuvaan. Valtakunnallisissa sairaanhoitajan osaamisvaatimuksissa terveyden edistäminen on yksi kahdestatoista osaamisalueesta (Savonia 2020). Terveyden edistämisen tulisikin kohdistua kaikkiin ihmisiin riippumatta heidän terveydentilastaan; myös pitkäaikaissairaiden terveyttä voi ja tulee edistää. Terveys ei siis ole pelkästään sairauden puuttumista, vaan ennemminkin hyvän ja toimintakykyisen arjen mahdollistava fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO 1948).

Terveyden edistäminen ei rajoitu pelkästään hoitotyön ammattilaisten tehtäviin, vaan sitä tulee toteuttaa monien ammattilaisten ja tahojen toimesta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasoilla (Patja, Abzetz & Rautava 2022). Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä TEAviisari-palvelussa terveyden edistämistä tarkastellaan ja tuloksia raportoidaan opetuksen ja koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, hyvinvointialueiden ja kuntajohdon osalta. Indikaattoreina terveydenedistämistyölle kunnissa ja hyvinvointialueilla on muun muassa osallistuminen kouluruokailuun, liikuntapaikkojen määrä kunnassa, kirjastokäynnit asukasta kohden, neuvolatarkastuksista poisjäävien tuentarpeen selvittäminen sekä asiakasraatien hyödyntäminen kunnan päätöksenteossa. (THL 2026.) Terveyden edistämiseen kiinteästi liittyvä terveyden lukutaito puolestaan kytkeytyy vahvasti terveystiedon opetukseen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa terveyden lukutaito on pakollinen osa perusopetusta (Nordic Welfare Centre n.d.)

Terveyden edistäminen yltää fyysistä terveyttä laajemmalle. Monet terveyttä edistävät elintavat, kuten riittävä fyysinen aktiivisuus, liiallisen päihteiden käytön välttäminen ja riittävä uni vaikuttavat sekä fyysiseen (Patja ym. 2022) että psyykkiseen (Firth ym. 202) terveyteen. Myös ihmisten sosiaalista ja henkistä terveyttä tulee edistää, samoin seksuaaliterveyttä ja aivoterveyttä. (Patja ym. 2022). Terveyden edistämisen moninaisuus on huomioitu myös poliittisessa ohjauksessa. Esimerkiksi Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa nimetään useiden eri ammattilaisten vastuulle kohdentuvia, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Esimerkiksi toimenpiteessä nro 106 on mainittu kaikki lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä muiden lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden elintapaohjauksen, mielenterveysosaamisen, kulttuurihyvinvoinnin ja rokotteilla ehkäistävien tautien torjunnan osaamisen kehittämistarpeet kartoitetaan ja niitä vahvistetaan koulutuksella tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tuen tarjoamiseen sekä ottamalla käyttöön jo olemassa olevia, hyviksi havaittuja työvälineitä ja malleja”. (VN 2021.)

Suomalaisen supervoiman hyödyntäminen kansainvälisessä yhteistyössä

Suomessa terveyden edistämisessä ollaan monia maita pidemmällä. Suomessa terveyden edistämisessä on hyödynnetty muun muassa vahvaa digitaalista osaamista, vastuullista asennetta kestävään kehitykseen ja ainutlaatuista luontoympäristöämme. Nämä tarjoavat erinomaisia lähtökohtia myös kansainväliseen yhteistyöhön.

Terveyden edistämisen yhdistäminen digitaaliseen osaamiseen on tuottanut kansainvälisesti uniikin Terveyskylä-palvelun Suomeen. Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu, jonka digitaaliset itsehoito-ohjelmat tarjoavat luotettavaa terveystietoa ja mahdollisuuden muun muassa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia (Terveyskylä 2026). Itsehoidon ja omahoidon avulla henkilö voi itse arvioida, edistää ja ylläpitää omaa terveyttään joko oma-aloitteisesti tai yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa suunnitellusti (Terveyskirjasto 2025). Miltei joka kolmas suomalainen on käyttänyt Terveyskylään sovellusta ja se valittiin vuoden 2025 parhaaksi terveyspalveluksi. Uudellamaalla sovellus tuo vuodessa arviolta miljardin euron säästöt. (HS 2025.)

Suomalaisten läheinen luontosuhde heijastuu kansainvälisestikin hyvin ajankohtaiseen planetaarisen terveyden käsitteeseen. Planetaarinen terveys tarkastelee ihmisten hyvinvointia osana luonnon ja ympäristön kokonaisuutta sekä huomioi ympäristömuutosten vaikutukset terveyteen. Yhdistämällä eri tieteenaloja voidaan ymmärtää, miten yhteiskunnan rakenteet ja talous vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön. Monet ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten uusiutuvan energian käyttö, tukevat samalla terveyden edistämistä ja hyvinvointia. (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi 2023.) Planetaarinen terveys on saanut terveydenhuollon kiinnittämään enemmän huomiota myös ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen. Luonto, erityisesti lähiympäristö, tukee kansanterveyttä monin tavoin: se kannustaa liikkumaan, vahvistaa vastustuskykyä mikrobialtistuksen kautta ja tarjoaa mahdollisuuksia kehittää lääkkeettömiä hoito- ja kuntoutuskeinoja. (Haveri & Simkin 2023.) Luonto edistää myös mielenterveyttä. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että mielen hyvinvointi on erityisen korkealla niillä nuorilla, jotka liikkuvat tai oleskelevat luonnossa päivittäin. Luonnossa oleskelu jo yhtenä päivänä viikossa nostaa positiivisen mielenterveyden tasoa. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2026.)

Suomessa olevaa terveyden edistämisen osaamista kannattaa hyödyntää esimerkiksi kansainvälisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ideoinnissa. Lisäksi terveyden edistämisen osaamisellemme voisi olla kysyntää myös muihin maihin suuntautuvassa opetuksessa, esimerkiksi vierailijaluentojen tai BIP-opintojen muodossa. Suomalaisina emme ehkä tule ajatelleeksi, ettei tämä meille aika itsestään selvä osa hoitotyötä ja myös muuta yhteiskunnan toimintaa ole muissa maissa tuttua.

Lopuksi

Vierailullamme Wienissä terveyden edistäminen ja sen opetus herätti paljon kiinnostusta yhteisissä keskusteluissa. Erinomaisesti järjestetyn ja ohjelmaltaan monipuolisen vaihtoviikon aikana aihe nousi esille myös vierailullamme paikallisessa sairaalassa. Göttlicher Heiland -sairaalassa osastonhoitaja kertoi, että heillä on ryhdytty painottamaan potilaiden omaa toimintaa terveytensä edistämiseksi, sillä yhteiskunnan palvelut ja taloustilanne eivät mitenkään mahdollista hoidon tarjoamista kaikkiin lisääntyviin sairauksiin.

Sairaalan lisäksi vierailimme viikon aikana parlamentissa ja lääketieteellisessä museossa, jotka myös tarjosivat keskustelunaiheita terveyden edistämisen teemoista. Lisäksi tutustuimme järjestävän oppilaitoksen opetustiloihin ja hanketoimintaan sekä muihin viikon osallistujiin eri maista. Wien tarjosi upeat puitteet myös oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen, ainutlaatuisen kulttuuritarjonnan ja päivittäin kertyneiden kävelykilometrien myötä.

Lähteet

• Appelqvist-Schmidlechner, K., Pasanen, T., Kiviruusu, O. & Kivimäki, H. 2026. Positiivinen mielenterveys, luontoliikunta ja luonnossa oleskelu – tuloksia vuoden 2025 Kouluterveyskyselystä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 11/26.
• EuroHealthNet. 2026. Mission and Vision | EuroHealthNet
• Firth, J., Solmi, M., Wootton, R. E., Vancampfort, D., Schuch, F. B., Hoare, E., Gilbody, S., Torous, J., Teasdale, S. B., Jackson, S. E., Smith, L., Eaton, M., Jacka, F. N., Veronese, N., Marx, W., Ashdown-Franks, G., Siskind, D., Sarris, J., Rosenbaum, S., Carvalho, A. F., … Stubbs, B. 2020. A meta-review of ”lifestyle psychiatry”: the role of exercise, smoking, diet and sleep in the prevention and treatment of mental disorders. World Psychiatry, 19(3), 360–380.
• Grotenfelt-Enegren, M. Holmström, M. & Laisi, J. 2023. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 139(10):835–42.
• Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä :
• ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 139(10), 851–859.
• HS. Palkittu Terveyskylä-sovellus voi tuoda miljardien säästöt ja mullistaa Suomen terveyden­huollon. (2025) Palkittu Terveyskylä-sovellus voi tuoda miljardien säästöt ja mullistaa Suomen terveydenhuollon | HS.fi
• Nordic Welfare Centre (n.d.) Health literacy in the Nordic region
• Patja, Abzetz & Rautava (toim.) 2022. Terveyden edistäminen. Kustannus Oy Duodecim.
• Savonia. (2020). Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt.
• Terveydenhoitajaliitto. (n.d.). Terveydenhoitajan ammatti.
• Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
• Terveyskirjasto (2025). Lääketieteen sanasto. Kustannus Oy Duodecim.
• THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2026). TEAviisari.
• VN, Valtioneuvosto. 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – Toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27.
• WHO, Health Literacy. (2025). Health literacy
• WHO, Health Promotion. (2026). Health Promotion

Tekoälyä on hyödynnetty aihetta käsittelevien strategioiden etsimiseen ja käsitteiden välisten suhteiden selkeyttämiseen. Kirjoittajat ovat tarkistaneet tekoälyn tuottamat tiedot alkuperäisistä lähteistä. Tekoälyä ei ole käytetty tekstin tuottamiseen.