Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden omaavien sairaanhoitajien osaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui vuonna 2009 koolle edustajia ammattikorkeakouluista suunnittelemaan sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta. Mukaan lähteneistä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajista muodostettiin suomalainen korkeakouluverkosto, joka vastaa yhteistyössä koulutuksen opetussuunnitelmasta, koulutuksen laadusta, yhtenäisistä käytänteistä ja yhtenäisistä näytöistä koulutuksessa. Samalla varmistetaan, että Valtioneuvoston asetuksen lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010) täyttyvät. (Heikkilä et al. 2026, Valtioneuvoston asetus lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta 1089/2010). Jo tätä ennen tehtiin lainsäädäntöön muutoksia koulutuksen ja uuden tehtäväkuvan mahdollistamiseksi Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 433/2010, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010, Valtioneuvoston asetus lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta 1089/2010).

Koulutus on laajuudeltaan 45 op ja se on kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF) tasolla seitsemän, joka vastaa ylempää korkeakoulututkintoa. Koulutus koostuu lääkehoidon eettisestä ja juridisesta tietoperustasta, kliinisestä tutkimisesta, päätöksenteosta ja hoitotyön toteuttamisesta, farmakologiasta ja lääkkeenmääräämisestä sisältäen reseptiopin sekä turvallisesta lääkehoidosta asiakastilanteissa. (OPH 2018, Heikkilä et al. 2026, Valtioneuvoston asetus lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta 1089/2010.) Koulutuksesta valmistumisen jälkeen sairaanhoitajat hakevat Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden (LMEP) Lupa- ja valvontavirastosta (Rajattu lääkkeenmäärääminen 2026.) Koulutus ja LMEP-sairaanhoitajien osaaminen täyttää kansainvälisen sairaanhoitajaliiton määrittelyn sairaanhoitajien turvallisen lääkkeenmääräämisen kriteerit (ICN 2021).

Osaamisen varmistaminen

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan kansallisesti yhtenevillä osaamisen näytöillä, joihin kuuluvat farmakologian ja reseptiopin teoreettiset tentit, potilaan kliinisen tutkimisen (OSCE, objective structured clinical eximination) tentit, potilaiden terveydentilan arviointi (12 potilastapausta) yhteistyössä työpaikan ohjaavan lääkärin kanssa. Edellä mainittujen lisäksi valtakunnallisella loppukokeella varmistetaan opintojen aikana saavutettu teoreettinen osaaminen kaikilla opetussuunnitelman osa-alueilla.  (Heikkilä et al. 2026, Valtioneuvoston asetus lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta 1089/2010.)

Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden omaavat sairaanhoitajat ovat taitavia ja turvallisia

LMEP-sairaanhoitajat hallitsevat potilaan kokonaisvaltaisen terveydentilan arvioinnin sisältäen hyvän anamneesin, potilaan kliinisen tutkimisen ja johtopäätösten tekemisen. Lääkkeenmäärääminen on vain osa sairaanhoitajan laajavastuista roolia. Syvällinen lääkehoidon osaaminen vahvistaa LMEP-sairaanhoitajan toteuttamaa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Potilaan lääkehoidon arviointi ja vahva ohjausosaaminen niin sairauksien kuin lääkehoidon osalta lisäävät turvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä. (Haririan et al. 2022, Hako et al. 2023, Hammarberg et al. 2024, Suominen et al. 2025)

American Association of Nurse Practitioners (AANP) kokosi yhteen yli sadan systemaattisen katsauksen tulokset ja niiden analyysissä todettiin, että asiantuntijasairaanhoitajajohtoinen hoito ja lääkkeenmäärääminen tuottavat lääkärijohtoiseen hoitoon verrattavissa olevat hoitotulokset sekä pitkäaikaissairauksien että akuuttihoidossa. Tutkimusnäytössä korostuivat erityisesti turvalliset lääkkeenmääräämiskäytännöt, laadukas kliininen arviointi, korkea potilastyytyväisyys ja tehokas resurssien käyttö (American Association of Nurse Practitioners, 2026).

Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan tehtävissä toimivat sairaanhoitajat, joiden tehtäviin kuuluu myös lääkkeenmäärääminen, saavuttavat potilaiden hoitotuloksissa vähintään yhtä hyviä tai parempia tuloksia kuin vertailuryhmät kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Näitä olivat kliiniset hoitotulokset, potilasturvallisuus, palvelujen saatavuus, resurssien käyttö sekä potilaiden kokema hoidon laatu. Yksikään arvioiduista indikaattoreista ei osoittanut systemaattisesti parempia tuloksia lääkärivetoiselle vertailuhoidolle (Kilpatrick et al., 2024).

Aiemman tutkimusnäytön perusteella potilaat kokevat saavansa kokonaisvaltaista hoitoa ja hyvää ohjausta sairauden ja lääkehoidon toteuttamisen suhteen. Potilaat pääsevät nopeammin hoitoon ja LMEP-sairaanhoitajat osaavat hoitaa potilaan oman osaamisensa rajoissa ja tarvittaessa lähettää vaativammat potilaat lääkärin vastaanotolle. Tutkimusten mukaan LMEP-sairaanhoitajat toimivat turvallisesti eivätkä heikennä potilasturvallisuutta vaan parantavat hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, potilaskokemusta ja terveyspalvelujen tehokasta käyttöä. (Brownwood & Lafortune 2024, Kilpatrick et al. 2024, Laurant et al. 2018.)

LMEP-sairaanhoitajien osaamisen hyödyntäminen hyvinvointialueilla

Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden omaavat sairaanhoitajat ovat laajavastuisen hoitotyön asiantuntijoita. Heidän osaamistaan voitaisiin selkeyttää ja hyödyntää hyvinvointialueilla nykyistä laajemmin esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnissa, potilaan hoitopolun sujuvoittamisessa ja hoitoon pääsyn nopeuttamisessa myös etävastaanotoilla (Laapio-Rapi 2020, Suominen et al. 2025). LMEP-sairaanhoitajien osaaminen voitaisiin ottaa nykyistä laajemmin käyttöön terveyskeskusten päivystyksissä, yhteispäivystyksissä ja etävastaanotoilla, kuten myös opiskelijaterveydenhuollossa, perhesuunnitteluneuvoloissa ja kotihoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010).