Kylien turvallisuus rakentuu yhteistyöstä. Kanta-Hämeessä Kyläturvahankkeessa kehitetty kyläturvallisuuspöytä-toimintamalli tuo yhteen kylät, kunnan, viranomaiset ja järjestöt. Mallin avulla tullaan tutuiksi saman pöydän ääressä ja yhteisellä keskustelulla vahvistetaan varautumista, parannetaan viestintää sekä selkiytetään eri osapuolten vastuita ja rooleja niin arjessa kuin häiriötilanteissa. Tässä tekstissä tarkastellaan ensimmäisten kyläturvallisuuspöytä-keskustelujen antia ja kokemuksia.
Kuva: macrovector / Magnific
Kylien varautuminen häiriötilanteisiin on monipuolista (Honkonen 2026), mutta se ei ole mahdollista ilman tiivistä yhteistyötä viranomaisten, kuntien ja muiden alueen turvallisuustoimijoiden kanssa. Lainsäädäntö (Kuntalaki 410/2015; Pelastuslaki 379/2011; Valmiuslaki 1552/2011) velvoittaa kuntia huolehtimaan kokonaisturvallisuudesta koko alueellaan. Myös hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin säädetään laissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023).
Käytännössä yhteistyö on kuitenkin usein hajanaista, jopa hyvin vähäistä, ja eri toimijoiden roolit ja vastuut epäselviä etenkin haja-asutusalueiden ja maaseudun kyläläisten näkökulmasta katsottuna. Samalla kylien asukkaiden keskuudessa on kuitenkin tunnistettu vahvaa osaamista ja halua osallistua turvallisuustyöhön. Haja-asutusalueilla ja maaseudulla asukkaat tiedostavat olevansa kriisitilanteissa pitkälti omien resurssiensa varassa. Tämä korostaa tarvetta selkeälle yhteistyörakenteelle, jossa eri toimijat tietävät roolinsa ja voivat täydentää asiantuntemuksellaan toisiaan kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.
Kanta-Hämeen kylien turvallisuutta ja viranomaisyhteistyötä edistävässä Kyläturvahankkeessa (1.9.2024-31.12.2026) kehitettiin kyläturvallisuuspöytä-keskustelut vastaamaan turvallisuustyön kehittämisen tarpeisiin. Keskustelut vahvistavat yhteistä tilannekuvaa, tuovat esille mahdollisuuksia ja kehittämisen kohteita sekä varmistavat, että kylien näkökulma tulee osaksi laajempaa varautumista. Kun eri toimijat tuntevat toisensa ja näiden toiminta-alueet, on yhteistyön kehittäminen ja toteuttaminen helpompaa niin arjessa kuin häiriötilanteissa. Ensimmäiset kyläturvallisuuspöytä-keskustelutilaisuudet järjestettiin tammikuussa 2026 (kuva 1).
Kuva 1. Kyläturvallisuuspöytä-keskustelut järjestettiin tammikuussa 2026 Koijärvellä, Länsi-Lopella ja Hauholla. (kuva: Anniina Honkonen 2026).
Miten kyläturvallisuuspöydät toimivat?
Kyläturvallisuuspöytä on toimintamalli, jossa kylien edustajat, kunta, viranomaiset (esimerkiksi pelastuslaitos) sekä kolmannen sektorin turvallisuustoimijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan turvallisuudesta ja varautumisesta sekä miettimään yhteistyön muotoja. Taustalla on ajatus siitä, että varautuminen onnistuu parhaiten kaikkien toimijoiden yhteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Kyläturvallisuuspöytä-keskustelujen tavoitteena onkin vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja ymmärrystä kylien asemasta osana kokonaisturvallisuuden toimintaketjua.
Ensimmäiset kyläturvallisuuspöydät olivat Kyläturvahankkeen järjestämiä ja valmistelemia. Osallistujille lähetettiin ajoissa asialistat ja viranomaisille toiveet puheenvuoroista. Tilaisuuden veti joko hankkeen asiantuntijat tai kunnan edustaja ja jälkeenpäin osallistujille lähetettiin muistiot.
Ajatuksena on, että Kyläturvallisuuspöytä kokoontuu kerran vuodessa kunnan koolle kutsumana. Keskustelutilaisuudessa käsitellään alueen kylien esiin nostamia riskitekijöitä sekä turvallisuussuunnitelmia. Lisäksi pyritään selkiyttämään rooleja, vastuita ja toimintamalleja erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehittämään eri toimijoiden välistä viestintää. Keskusteluissa voidaan myös sopia ja suunnitella yhteisistä harjoituksista, joissa eri tilanteita ja toimintatapoja harjoitellaan. Keskusteluissa ja yhteisissä suunnitelmissa voidaan hyödyntää turvallisuuden vuosikelloa (ks. Kylävara-sivusto), joka kokoaa kylän näkökulmasta erilaiset turvallisuustoimet yhteen ja auttaa aikatauluttamaan tehtäviä tasaisesti koko vuodelle eri toimijoiden kesken.
Mistä kyläturvallisuuspöydissä keskusteltiin?
Ensimmäiset kyläturvallisuuspöytäkeskustelut järjestettiin tammikuussa 2026 Kyläturvahankkeen pilottikylissä Koijärvellä, Länsi-Lopella ja Hauholla. Keskusteluihin osallistui laajasti kylien edustajia, kunnan tai kaupungin sekä pelastuslaitoksen edustajat ja järjestötoimijoita, kuten paikallinen vapaaehtoinen palokunta (VPK), Suomen Punainen Risti (SPR) ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa). Myös seurakunnan edustaja oli paikalla. Tilaisuudet olivat kutsutilaisuuksia, eivät kaikille avoimia keskusteluiltoja, jonka vuoksi kylistä olivat mukana vain vapaaehtoiset kyläturvahenkilöt tai kyläyhdistysten edustajat. Kyläturvahenkilöt ovat kyläturvaryhmien edustajia, jotka toimivat sovitusti yhteyshenkilöinä viranomaisten suuntaan.
Vaikka pilottikylät ovat keskenään erilaisia, nousi kaikissa keskusteluissa esiin samat teemat: alueelliset riskit, viestintä ja yhteistyön muodot. Kyläturvallisuuspöydissä keskusteltiin esimerkiksi pitkistä sähkökatkoista ja niiden vaikutuksista muun muassa vedenjakeluun, viestintään ja peruspalveluihin. Häiriötilanteiden viestintä ja tiedonkulun varmistaminen nousivat myös esiin. Pilottikylissä on aktivoiduttu kyläradioverkoston rakentamisessa, joka nähtiin myös mahdollisena yhteydenpitovälineenä pelastusviranomaisten suuntaan, ei pelkästään kyläläisten keskinäiseen tiedonvaihtoon häiriötilanteissa.
Kylien omien resurssien kartoitus ja kehittäminen on tärkeässä roolissa varautumistyössä. Keskusteluissa nostettiin esille kotitalouden omavaraisuuden (kotivarasuositus 72h) varmistaminen, kuten myös naapuriavun ja paikallistuntemuksen merkitys. Poikkeustilanteissa johtovastuu on aina viranomaisilla, kolmas sektori täydentää omalta osaltaan ja kylien tehtävänä on tukea viranomaistoimintaa. Käytännössä se voi olla esimerkiksi muonitusapua pelastusviranomaisille, naapuriapua alueen asukkaiden kesken tai tiedonvälitystä eteenpäin. Keskusteluissa pohdittiin myös yhteisten harjoitusten ja turvallisuusteemapäivien toteuttamista.
Kokemuksia kyläturvallisuuspöydistä
Tammikuussa 2026 pidetyt kyläturvallisuuspöydät koettiin osallistujien puolelta erittäin hyödylliseksi toimintatavaksi. Kerätyn palautteen perusteella toimintamalliin oltiin tyytyväisiä ja keskustelu oli onnistunutta. Suurin osa vastaajista koki voineensa tuoda omat näkemyksensä riittävästi esille.
Onnistumisina nähtiin se, että osallistujajoukko oli laajalti eri toimijoita ja keskustelu oli avointa ja rakentavaa. Yhteisen ymmärryksen koettiin lisääntyneen. Kehittämiskohteina nähtiin osallistujajoukon laajentaminen muun muassa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. Myös tarpeet konkreettisimmille toimenpiteille sekä osallistujien sitouttamiselle nousivat esiin.
Mitä seuraavaksi?
Palautekyselyn avoimissa vastauksissa nousi esille, että on tärkeää tuntea toimijat ja kunkin rooli ja osaaminen, tunnistaa yhteiset tavoitteet ja luoda yhteiset toimintatavat. Tämä työ ei tule kerralla valmiiksi, vaan työ jatkuu. Kyläturvallisuuspöytä-toimintamallia kehitetään saatujen pilotointikokemusten pohjalta. Seuraavat keskustelut on tarkoitus järjestää syksyllä 2026.
Tarkoituksena on, että kyläturvallisuuspöytä-keskustelujen toimintamalli vakiintuisi osaksi kuntien ja kylien välistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa myös yhteisten harjoitusten suunnittelun ja toteuttamisen sekä viestintäkäytäntöjen kehittämisen. Monipuolinen ja jatkuva yhteistyö mahdollistaa kylien roolin selkeytymisen ja entistä paremman huomioimisen osana kokonaisturvallisuuden ketjua. Tavoitteena on, että kunta, kylät, viranomaiset ja muut toimijat muodostavat tiiviin ja toimivan verkoston, jossa jokainen tietää tehtävänsä, myös silloin, kun normaali arki häiriintyy.
Kirjoittaja toimii Kyläturvahankkeen projektipäällikkönä. 1.9.2024-31.12.2026 käynnissä olevan hankkeen rahoittaa Kanta-Hämeen ELY-keskus (1.1.2026 alkaen Sisä-Suomen elinvoimakeskus). Toteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen Kylät ry. Mukana on kolme pilottikylää eri puolelta Kanta-Hämettä; Länsi-Loppi (Loppi), Koijärvi (Forssa) ja Hauho (Hämeenlinna).
Lähteet
