Älykäs teknologia sote-alan kielitaitohaasteita ratkomassa

Puutteellisen kielitaidon tuomat haasteet sosiaali- ja terveysalalla on nostettu esille viime aikoina hallitusta ja eduskuntaa myöten.  Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaankin kielitaidon varmistamista vahvistavia ja työnantajia tukevia toimia kieliosaamisen kehittämisessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026). Mediahuomion keskiössä on ollut hoitajien kielitaidon puutteet, ja sen heijastusvaikutukset hoitotyön kuormittavuuteen ja vaaratilanteisiin hoitotyössä.

Sairaanhoito on yksi kansainvälisesti liikkuvimmista ammateista, ja kansainvälisesti koulutettujen sairaanhoitajien osuus työvoimasta OECD:n maissa kasvaa jatkuvasti (Botezat ym. 2024; Rajpoot ym. 2024). Suomessakin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista yhä suurempi osa on ulkomaalaistaustaisia. Tarkkoja ja ajantasaisia lukuja on haastavaa saada, mutta tunnetusti etenkin lähihoitajan ammatissa heitä työskentelee paljon (Super 2017).

Myös Kanadassa kansainvälisen hoitohenkilökunnan määrän kasvuun ja kielitaitoon on kiinnitetty huomiota. Vuoden 2026 alussa hallituksen kirjaamassa aloitteessa esitellään yhdeksää työssä menestymisen kannalta olennaista taitoa: tekstin lukeminen, asiakirjojen käyttö, kirjoittaminen, numerointi, suullinen viestintä, ajattelutaidot, yhteistyö muiden kanssa, tietokoneen käyttö ja jatkuva oppiminen. Hoitotyössä painottuvien viestintätaitojen todettiin olevan lukeminen, kirjoittaminen, kuunteleminen ja puhuminen, mutta useimpien muidenkin edellä mainitun yhdeksän taidon katsottiin olevan merkityksellisiä hoitotyön viestinnälle. (Jang, Wagner, & Sinclair 2026.) 

Suomen lain mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta edellytetään riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työnantajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa rekrytoitavan riittävä kielitaito (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994; Lupa- ja valvontavirasto 2026). Riittävä kielitaito sosiaali- ja terveysalalla tarkoittaa muun muassa sitä, etteivät työ- ja potilasturvallisuus vaarannu (Tehy 2026). Hyvää kielitaitoa tarvitaan rutiininomaisen potilas- ja asiakasvuorovaikutuksen ohella ammattien sisäisessä ja niiden välisessä vuorovaikutuksessa varmistamaan turvallinen, tehokas ja eettisesti kestävä hoito ja ohjaus (Jang, Wagner, & Sinclair 2026). Työturvallisuuslaki (738/2002) edellyttää, että työnantajan on huomioitava työntekijän kielitaito osana työturvallisuutta ja perehdytystä. Ellei kielitaito riitä turvalliseen työskentelyyn, työnantajan on huolehdittava kielikoulutuksesta (Tehy 2026).

Kielen oppimisen taustalla vaikuttavat yksilölliset tekijät kuten sosioekonominen tilanne, maahanmuuttoikä, maassa asuttu aika tai jo aiemmat osatut kielet (Jahnukainen ym. 2019). Ihmisen perustarpeisiin lukeutuva tunne joukkoon kuulumisesta (Baumeister & Leary 1995) on yhteydessä muun muassa yleiseen tyytyväisyyteen elämässä ja oppimistuloksiin (Schachner ym. 2019). Toisaalta oppimisenhalu uuden ympäristön kieltä kohtaan tukee vuorovaikutussuhteiden kehittymistä yhteisössä (Taskinen 2017). Syystäkin työnantajien odotetaan tukevan henkilöstöään työaikana ja yhteisöllisesti tapahtuvaan kielen oppimiseen (Tehy 2026; Työterveyslaitos 2026).

Teknologia-avusteiset kielen käytön edistämisen pilotit RobotAI 2- hankkeessa

RobotAI 2 – hankkeessa on lähestytty kielikysymystä teknologisesta näkökulmasta. Hankkeessa pilotoitiin kehittyvän kielitaidon tukemista kielenkääntäjälaitteiston avulla sekä kielen opiskelua uuden teknologian avulla työaikana ja työnantajan tukemana.

Käytännön asiakaskohtaamisissa puutteellinen suomen kielen taito voi olla joko asiakkaalla tai työntekijällä, tai mahdollisesti jopa molemmilla. Näitä tilanteita ajatellen hankkeessa kokeiltiin erilaisia kielenkääntämisen laitteita opetusintegraationa.  Simuloiduissa, mutta aidosti monikulttuurisissa ohjaustilanteissa kokeiltiin useita olemassa olevia kääntäjälaitteita useilla eri kielillä. (Kuva 1.)

Kielenkääntäjälaitteita kokeilleet sairaanhoitajaopiskelijat suhtautuivat myönteisesti laitteisiin ja näkivät niissä mahdollisuuden sujuvoittaa vuorovaikutusta. Kehittämistarpeita nähtiin laitteiden kyvyssä ymmärtää puhekieltä ja pienten kielien, kuten suomen kielen, moninaisia sanoja. Kirjakielellä, selkeästi ja huolellisesti lausuttuja lauseita laitteet kääntävät jo sujuvasti reaaliajassa. Parhaiten ne toimivat, jos edes toinen kieli on englanti tai jokin muu maailmalla paljon puhuttu kieli. Kielenkääntäjälaitteiden tietoturvakysymyksiä on pohdittu Williamsin (2026) artikkelissa.

Toisena kielikysymykseen liittyvänä kokeiluna hankkeessa käynnistettiin kolmen hoivakotipalveluita tarjoavan organisaation kanssa kielenoppimissovelluksen kahdeksan viikon koekäyttö, teknologiakumppaninaAliceAI Learning Oy. Yrityksen tuote, AliceAI, on tekoälyä hyödyntävä, käyttäjän omassa mobiilipuhelimessa toimiva sovellus, jonka avulla suomen kieltä voi opiskella työnantajan tukemana nimenomaan hoitotyön kontekstissa (AliceAI Learning 2026).

AliceAI -sovellusta käyttäneiden ja esihenkilöiden kokemukset sovelluksesta olivat lupaavia.  Sovellusta käyttänyt henkilöstö piti opiskelun tarinallistamista mukavana ja iloisena tapana opiskella. Opiskelun sisällyttäminen työpäivän kulkuun onnistui ja sovelluksen tekninen käyttäminen oli helppoa. Kehitysvaiheessa olevan sovelluksen kykyyn mukautua erilaisten oppijoiden tarpeeseen toivottiin vielä lisää ominaisuuksia. Sovelluksen käyttäjillä ilmeni kielitaidon edistymistä ja puhumisen rohkeuden lisääntymistä pilotin jälkeen, mutta selvittämistä vaatisi vielä, mitkä muut tekijät mahdollisesti vaikuttavat samaan aikaan kielitaidon kehittymiseen. Esihenkilöt toivoivat mahdollisuutta seurata työntekijän kielen oppimisen edistymistä ja ilmaisivat kiinnostuksensa sovelluksen pidempiaikaiseen käyttöön työyhteisöissään. (Parikka 2026.)

Kielituen teknologisista ratkaisuista kohti pysyvää suomen kielen osaamista

Kuvatun kahden pilotin tavoitteena on ollut osaltaan tuoda ymmärrystä, miten teknologiset ratkaisut voivat tukea sote‑alalla työskenteleviä kansainvälisiä ammattilaisia, joiden suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Kokeiluissa on pyritty vahvistamaan työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota tarjoamalla konkreettista tukea arjen työhön sekä keventämään työyhteisön kuormitusta madaltamalla kielimuureja ja tasoittamalla vastuuta suomenkielisten ja muun kielisten työntekijöiden välillä. Samalla on kehitetty henkilöstön teknologiaosaamista ja pyritty lisäämään asiakas‑ ja potilasturvallisuutta vähentämällä väärinymmärrysten ja hoitovirheiden riskiä. Pilotit toimivat myös pohjana mahdolliselle laajemmalle käyttöönotolle ja skaalaukselle sekä tukevat tulevaa rekrytointia, kun kielitaidon kehittymistä voidaan jatkossa seurata ja tukea suunnitelmallisesti osana työyhteisön toimintaa.

Vaikka kielenkääntäjälaitteisto toimisi tulevaisuudessa sujuvammin, sen varaan sote-alan vuorovaikutusta ei voi jättää pitkällä tähtäimellä. Kielenkääntäjälaitteilla voi olla paikkansa kansainvälisen työntekijän uran alkuvaiheessa tukemaan sujuvaa vuorovaikutusta, kunnes kielitaito on riittävä ilman apuvälineitä.  Kielenkääntämislaitteistojen avulla voi tarkentaa ja tarkistaa kehittymässä olevaa puhumisen ja ymmärtämisen taitoa, mutta sote-alalle tarvitaan monipuolisia menetelmiä kielen opiskeluun, joihin AliceAI -kielenoppimissovellus tuo oman raikkaan vaihtoehdon.

Tietoa hankkeesta

RobotAI 2- hankkeen kokeilujen avulla tuodaan älykästä teknologiaa, kuten robotiikkaa ja tekoälyä sote-alalle. Hankkeella edistetään sote-toimijoiden ja teknologiaratkaisuja tekevien yritysten välistä yhteistyötä. Hanketta koordinoi Laurea Ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto 1.1.2025-31.12.2026.