Agenttien tiimipalavereita ja tekoälyn leikkihetkiä – järjestöjen hyviä käytäntöjä tekoälyn käyttöön

Kokeiluista osaksi järjestöjen arkea

Saavuta Äly -hankkeen päätöstapaamisessa 21. syyskuuta 2026 keskusteltiin siitä, mitä hankkeen aikana on opittu ja millaiset tekoälyn käyttötavat ovat jääneet elämään. Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten järjestöjen valmiuksia hyödyntää tekoälyä saavutettavasti ja vastuullisesti.

Keväällä 2025 järjestetyissä verkostotapaamisissa järjestöt toivoivat ennen kaikkea käytännönläheistä tukea ja konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämiseen (Tuominen & Dookie 2025). Nyt hankkeen lähestyessä loppuaan oli kiinnostavaa kuulla, millaisia ratkaisuja järjestöissä on otettu käyttöön ja mitkä kokeiluista ovat jääneet elämään.

Päätöstapaamisessa kerrottiin, että tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi raportoinnissa, hankehakemusten laatimisessa, viestinnässä ja tiedonhaussa. Järjestöissä on rakennettu omia tekoälyagentteja sekä laadittu tai päivitetty tekoälyn käyttöä koskevia ohjeistuksia. Erityisen kiinnostavia olivat kuitenkin pienet, arkiset käytännöt, joiden avulla tekoälyn käyttöä on saatu vietyä yksittäisistä kokeiluista osaksi työpäivää. (Loikkanen 2026b.)

Agenttien tiimipalaverista asiakkaan auttamiseen

Yhden palkatun työntekijän järjestössä työntekijä joutuu usein hoitamaan monenlaisia tehtäviä viestinnästä hallintoon ja toiminnan suunnitteluun. Kollegaa ei ole vieressä, kun pitäisi pohtia uuden hankkeen rahoitushakua tai arvioida, toimiiko suunniteltu kampanja kohderyhmälleen. Eräässä järjestössä työntekijä on rakentanut eri tarkoituksiin omia tekoälyagentteja, joiden kanssa hän kertoi humoristisesti pitävänsä tiimipalavereita. Yksi agentti voi auttaa viestinnässä, toinen toiminnan suunnittelussa ja kolmas ehdotusten kriittisessä tarkastelussa. Kun agenteille antaa erilaisia tehtäviä ja rooleja, samaa asiaa voi tarkastella useasta näkökulmasta.

Agentit ovat olleet avuksi myös järjestön asiakkaiden tukemisessa. Tapaamisessa kuultiin esimerkki tilanteesta, jossa työntekijä hyödynsi tekoälyä asiakkaan tarvitsemaa palvelua koskevan viestin muotoilussa. Viestiin koottiin asiaan liittyviä lainsäädännön kohtia ja perusteltiin niiden avulla asiakkaan oikeutta saada hänelle soveltuvaa palvelua. Asiakas sai sittemmin tarvitsemansa palvelun. Esimerkissä oli erityisen kiinnostavaa, ettei tekoälyä käytetty vain työntekijän oman työn helpottamiseen, vaan sen avulla pystyttiin myös tukemaan asiakkaan asiaa. (Loikkanen 2026b.) Tällaisessa käytössä työntekijän oma asiantuntemus on erityisen tärkeää. Tekoäly voi ehdottaa perusteluja ja viitata lainsäädäntöön, mutta sen esittämät pykälät, tulkinnat ja muut tiedot on tarkistettava luotettavista lähteistä ennen viestin lähettämistä. Asiakkaan henkilökohtaisia tai arkaluonteisia tietoja ei myöskään pidä syöttää tekoälypalveluun ilman asianmukaisia tietosuojakäytäntöjä.

Agenttien kanssa palaveeraaminen ei tietenkään korvaa oikeita kollegoita. Yksin työskentelevälle se voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden pallotella ajatuksia ja tarkastella suunnitelmia useasta näkökulmasta. Asiakkaan auttamista koskeva esimerkki osoittaa, että hyöty voi ulottua myös järjestön varsinaiseen perustehtävään.

Tekoälyagenttien toimintaa ja erilaisia käyttötapoja on käsitelty aiemmassa artikkelissa Lupa auttaa: tekoälyagentit palveluksessasi (Loikkanen 2025).

Tekoälyn leikkihetki kalenteriin

Vaikka kiinnostusta tekoälyyn olisi, uusien työkalujen opettelulle on vaikea löytää aikaa muun työn ohessa. Kiireessä tulee helposti turvauduttua tuttuihin toimintatapoihin. Eräässä järjestössä tähän oli löydetty varsin yksinkertainen ratkaisu: tekoälyn kokeilemiselle varataan kalenterista säännöllisesti oma aika. Tätä kutsuttiin tekoälyn leikkihetkeksi. Esimerkiksi perjantaille varatun muutaman tunnin aikana voi tutustua uusiin työkaluihin, kokeilla niiden käyttöä omissa tehtävissä tai perehtyä tekoälyä käsitteleviin uutisiin, jotka oma tekoälyagentti on koonnut valmiiksi. (Loikkanen 2026b.)

Leikkihetken aikana ei tarvitse saada aikaan mitään valmista. Tärkeintä on, että uusien käyttötapojen etsimiselle on aikaa myös tavallisen työviikon keskellä. Järjestötyössä kehittäminen jää helposti kiireellisten tehtävien alle, ellei sille varata erikseen aikaa. Kokeilulle varattu aika voi auttaa myös tunnistamaan, milloin tekoälystä ei ole hyötyä. Kaikki työtehtävät eivät helpotu tekoälyn avulla, eikä jokaisesta uudesta työkalusta tarvitse innostua. Olennaista on päästä kokeilemaan itse ja arvioida sen perusteella, mikä sopii omaan työhön.

Tekoälytreffeillä saa kysyä tyhmiä

Kattojärjestön paikallisjärjestöilleen järjestämät tekoälytreffit olivat hyvä esimerkki siitä, ettei tekoälyosaamisen kehittäminen aina vaadi varsinaista koulutusta. Treffien ideana on tarjota paikka, jossa voi kokeilla työkaluja, kysyä neuvoa ja jakaa kokemuksia muiden järjestötoimijoiden kanssa. Myös aivan perustavanlaatuiset ja kriittiset kysymykset ovat tervetulleita. Tekoälytreffeillä voi kysyä esimerkiksi, miten omaan työtehtävään sopiva agentti rakennetaan tai miksi tekoäly antaa toistuvasti vääränlaisen vastauksen. Yhtä hyvin voi kertoa kokeilusta, joka ei onnistunut odotetusti. Muiden kokemuksista voi oppia ilman, että jokaisen tarvitsee tehdä samoja kokeiluja itse. (Loikkanen 2026b.)

SaavutaÄly-hankkeen aikana olemme nähneet, kuinka paljon järjestöillä on toisilleen annettavaa. Samankaltaisia työtehtäviä tehdään hyvin erilaisissa organisaatioissa, ja yhdessä järjestössä kehitetty toimintatapa voi pienin muutoksin sopia myös toiselle. Tekoälytreffit tarjoavat mahdollisuuden jatkaa tätä kokemusten vaihtoa myös koulutusten ulkopuolella. Tällainen toimintatapa auttaa myös silloin, kun koulutuksessa opittu asia ei enää muistukaan mieleen, kun työkalua pitäisi käyttää omassa työssä.

Yhteinen perustaso helpottaa käyttöönottoa

Saavuta Äly -hankkeen päätöstapaamisessa puhuttiin myös siitä, miten tekoälyosaamista voidaan kehittää koko työyhteisössä. Jos tekoälyä käyttää vain yksi innostunut työntekijä, osaaminen jää helposti hänen varaansa. Muiden voi olla vaikea osallistua keskusteluun tai arvioida, millaisiin tehtäviin tekoälyä kannattaisi hyödyntää.  Yhtenä käytäntönä nousi esiin yhteisen perustason rakentaminen kaikille työntekijöille. Se ei tarkoita, että jokaisen pitäisi hallita kaikki työkalut tai ryhtyä rakentamaan agentteja. Riittää, että työntekijät tuntevat keskeiset käyttömahdollisuudet ja ymmärtävät tekoälyn käyttöön liittyvät periaatteet.

Yhteistä oppimista voidaan tukea esimerkiksi valitsemalla organisaation käyttöön yksi maksullinen tekoälypalvelu ja perehdyttämällä työntekijät sen käyttöön. Maksullisuus ei itsessään takaa työkalun sopivuutta tai turvallisuutta, joten valinnassa on arvioitava myös organisaation tarpeet ja palvelun tietosuojaominaisuudet.

Kun käytössä on yhteisesti sovittu työkalu, kokemuksia on helpompi jakaa. Työntekijät voivat neuvoa toisiaan ja kehittää yhdessä omiin tehtäviinsä sopivia käyttötapoja. Samalla voidaan sopia, mitä tietoa tekoälylle saa antaa ja miten sen tuottamia sisältöjä tarkistetaan. Päätöstapaamisessa kerrottiinkin, että useissa järjestöissä tekoälylinjauksia oli laadittu ensimmäistä kertaa tai aiempia ohjeistuksia oli päivitetty (Loikkanen 2026b). Yhteisten pelisääntöjen laatimista ja niiden merkitystä järjestötyössä olen käsitellyt tarkemmin aiemmassa artikkelissani (Loikkanen 2026a). Käyttökokemusten karttuessa on helpompi tunnistaa, millaisia yhteisiä ohjeita työssä todella tarvitaan.

Mitä järjestöissä on muuttunut?

SaavutaÄly-hankkeen päätöstapaamisessa oli kiinnostavaa huomata, miten erilaisia ratkaisuja järjestöissä oli löydetty. Tekoälyä hyödynnetään jo raportoinnissa, hankehakemuksissa ja viestinnässä, mutta sen rinnalle on syntynyt myös uudenlaisia tapoja oppia ja tehdä työtä yhdessä. Järjestöissä on perustettu tekoälyosaajien verkostoja, jaettu kokemuksia ja otettu käyttöön omiin tarpeisiin rakennettuja agentteja. (Loikkanen 2026b.)

Kaikille sopivaa toimintamallia ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Yhden hengen järjestössä agenttien tiimipalaveri voi olla toimiva tapa saada ajatuksiin uusia näkökulmia. Toisessa järjestössä tärkeintä voi olla, että koko työyhteisölle löytyy yhteinen aika opetella tekoälyn käyttöä.

Tapaamisesta jäi mieleeni erityisesti se, että monet toimiviksi koetut käytännöt olivat lopulta melko yksinkertaisia. Tekoälyn hyödyntämisen ei tarvitse alkaa suuresta kehittämishankkeesta. Alkuun voi päästä varaamalla kalenterista aikaa kokeilulle tai kysymällä toiselta järjestöltä, miten siellä on ratkaistu jokin tuttu työtehtävä. Ja jos kollegaa ei ole, voi ainakin kokeilla, millaista apua agenttien tiimipalaverista olisi.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii Saavuta Äly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana.  Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä työn ja organisaatioiden kehittämisessä. Hanke tukee työelämän muutokseen vastaamista, muutoskyvykkyyttä ja uusien toimintatapojen kehittämistä kokeilujen kautta sekä edistää saavutettavampia ratkaisuja arjen työhön. Hanke toteutetaan Uudellamaalla 1.11.2024–31.10.2026 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus ESR-rahoituksella.