Kohti yhteisiä pelisääntöjä: tekoälylinjaukset järjestötyössä

Teksti | Outi Loikkanen

Tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti myös järjestöissä. Sitä hyödynnetään sisällöntuotannossa, tiedonhaussa, ideoinnissa sekä muissa asiantuntijatyötä tukevissa tehtävissä. Monessa organisaatiossa käyttö on kuitenkin vielä hajanaista ja perustuu yksittäisten työntekijöiden oma-aloitteisiin kokeiluihin. Kun tekoäly siirtyy osaksi arjen työprosesseja, korostuu tarve yhteisille toimintaperiaatteille. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä tekoälylinjaukset ovat, mitä ne sisältävät ja miksi niitä tarvitaan.

kuvituskuva.

Kuva: Freepik

Miksi järjestöt tarvitsevat tekoälylinjauksia?

Tekoälyn yleistyessä organisaatioihin syntyy tarve jäsentää sen käyttöä. Tekoälylinjaukset tarjoavat tähän rakenteen, jonka avulla käyttöä voidaan ohjata ja kehittää suunnitelmallisesti huomioiden osaaminen, riskit ja sääntely. Tekoälylinjaukset ovat organisaation yhteinen ohjeistus, joka määrittelee, miten tekoälyä käytetään työssä, mitä työkaluja voidaan hyödyntää ja millä periaatteilla käyttö on sallittua. (Digi- ja väestötietovirasto 2023.)

Järjestöissä tekoälyä otetaan usein käyttöön kokeilujen kautta. Tällöin käytännöt voivat muodostua epäyhtenäisiksi ja vastuu jää yksittäisille työntekijöille. Osa hyödyntää tekoälyä aktiivisesti ilman riittävää ymmärrystä riskeistä, kun taas toiset välttelevät sen käyttöä epävarmuuden vuoksi. Linjaukset vähentävät tätä hajanaisuutta määrittelemällä, mitä tekoälyllä voidaan tehdä ja millä edellytyksillä. Samalla ne tukevat tietosuojaa ja riskienhallintaa rajaamalla, millaista tietoa tekoälylle voidaan syöttää ja miten tuotoksia arvioidaan. (Kuosti 2026.) Myös valtakunnallisissa suosituksissa korostetaan organisaatiokohtaisen ohjeistuksen merkitystä turvallisen käytön edellytyksenä (Digi- ja väestötietovirasto 2024).

Lisäksi linjaukset tukevat oppimista ja yhteisten toimintatapojen kehittymistä. Kun käytännöt ovat jaettuja, osaamista voidaan kehittää systemaattisesti ja hyödyntää laajemmin koko organisaatiossa. Näin linjaukset toimivat sekä riskienhallinnan välineenä että organisaation kehittämisen tukena.

Mitä tekoälylinjaukset sisältävät?

Tekoälylinjaukset kokoavat yhteen keskeiset periaatteet ja käytännöt, jotka ohjaavat tekoälyn käyttöä arjessa. Ne ovat usein ensimmäinen askel kohti suunnitelmallista tekoälyn hyödyntämistä ja auttavat yhdistämään periaatteet käytäntöön. (Malter 2024.)

Tyypillisesti tekoälylinjaukset sisältävät neljä keskeistä osa-aluetta: tekoälyn käyttötarkoitusten määrittelyn, käytännön pelisäännöt, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät rajaukset sekä vastuut ja seurannan. Tekoälylinjausten pitäisi kytkeytyä luontevasti organisaation arvoihin ja strategiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että linjauksissa kuvataan, missä tehtävissä tekoälyä voidaan hyödyntää, mitä työkaluja organisaatiossa käytetään ja miten tuotoksia arvioidaan. Tietosuojaan liittyvät rajaukset ovat keskeisiä: henkilötietoja, luottamuksellista aineistoa tai muuta suojattua sisältöä ei tule käsitellä tekoälypalveluissa. (Digi- ja väestötietovirasto 2023.) Ilman näitä linjauksia tiedonhallinta voi hajautua ja altistaa organisaation riskeille.

Eettiset periaatteet täydentävät kokonaisuutta. Läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja vastuun selkeys korostuvat erityisesti tilanteissa, joissa tekoäly tuottaa sisältöä tai tukee päätöksentekoa (UNESCO 2021).

Koska teknologia kehittyy nopeasti, linjauksia on tarkasteltava ja päivitettävä säännöllisesti. (Valtiovarainministeriö 2025).

Esimerkkejä järjestöjen tekoälylinjauksista

Suomessa useat järjestöt ovat jo laatineet omia tekoälylinjauksiaan. Saavuta Äly -hankkeen tietoiskussa huhtikuussa 2026 esitellyt Sininauhaliiton ja MIELI ry:n esimerkit osoittavat, että linjausten kehittäminen etenee usein vaiheittaisena ja osallistavana prosessina. Molemmissa organisaatioissa työ käynnistyi tarpeesta selkeyttää tekoälyn käyttöä tilanteessa, jossa sen hyödyntäminen oli jo laajenemassa. Prosessia ohjasivat kokeilut, henkilöstön osallistaminen ja yhteinen keskustelu, mikä tuki sitoutumista ja jalkautumista arkeen. (Lund 2026; Pellinen 2026.)

Sininauhaliitossa painottui kokeilujen kautta rakentuva ymmärrys sekä eri tiimien osallistaminen, kun taas MIELI ry:ssä kehittäminen nojasi vahvemmin aiempaan kokemukseen ja strategiseen näkemykseen tekoälyn roolista. Yhteistä molemmille oli kuitenkin se, että tekoäly nähdään työn tukena, ei korvaajana, ja ihmisen vastuu säilyy keskeisenä. Tekoälyn tuottamia sisältöjä arvioidaan kriittisesti, eikä arkaluonteista tietoa käsitellä tekoälypalveluissa. Linjauksissa korostuvat myös eettisyys, tietosuoja ja läpinäkyvyys sekä jatkuva kehittäminen. (Lund 2026; Pellinen 2026.)

Organisointitavoissa on eroja: Sininauhaliitossa kehittämistä tukee erillinen vastuuhenkilöiden ryhmä (Lund 2026), kun taas MIELI ry:ssä linjaukset kytkeytyvät osaksi laajempaa kehittämistyötä (Pellinen 2026). Molemmissa tapauksissa tavoitteena on varmistaa, että tekoäly tukee organisaation perustehtävää turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuvassa 1 näkyy esimerkkinä Sininauhaliiton tekoälylinjauksissaan otsikoimat asiat.

Kuvassa Sininauhaliiton tekoälylinjauksissaan käsittelemiä asioita kuten mihin tekoälyä käytetään ja ei käytetä, mitä on hyvä pitää mielessä tekoälyä käytettäessä, tekoälyn käytön periaatteet, mitä tekoälyohjelmia käytetään sekä huomioidaan erilaiset roolit ja tehtävät ja näistä johtuvat erilaiset käyttötavat.

Kuva1. Sininauhaliiton tekoälylinjauksissa ohjeistetut asiat. Kuva Pekka Lund 2026.

Lopuksi

Tekoälylinjaukset eivät ole pelkkä hallinnollinen asiakirja, vaan keskeinen väline organisaation oppimisessa ja muutoksen hallinnassa. Ne tekevät näkyväksi, miten tekoälyä käytetään ja millaisiin periaatteisiin käyttö perustuu. Samalla ne mahdollistavat teknologian hyödyntämisen tavalla, joka tukee järjestön arvoja ja perustehtävää.

Tekoälyn roolin kasvaessa järjestöjen on tärkeää siirtyä yksittäisistä kokeiluista kohti suunnitelmallista käyttöä. Tekoälylinjaukset tarjoavat tähän konkreettisen työkalun, jonka avulla voidaan vahvistaa osaamista, yhtenäistää käytäntöjä ja varmistaa, että tekoäly palvelee järjestöä ja sen työntekijöitä – eivätkä järjestö tai sen työntekijät toimi huomaamatta tekoälyn ehdoilla sen sisällöntuottajina tai kouluttajina. Saavuta Äly -hanke tukee järjestöjä tässä työssä tarjoamalla tietoa, esimerkkejä ja käytännön työkaluja tekoälyn vastuullisesta käytöstä sekä mahdollisuuksia oppia yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana.  Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä työn ja organisaatioiden kehittämisessä. Hanke tukee työelämän muutokseen vastaamista, muutoskyvykkyyttä ja uusien toimintatapojen kehittämistä kokeilujen kautta sekä edistää saavutettavampia ratkaisuja arjen työhön. Hanke toteutetaan Uudellamaalla 1.11.2024–31.10.2026 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus ESR-rahoituksella.

Rahoittajan logo eli Eu:n tähtilippu ja teksti Euroopan unionin osarahoittama.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041728592

Jaa sivu