Generatiivisen tekoälyn käyttö on jo monien työntekijöiden arkea. Samalla keskusteluun ovat nousseet tekoälyn vastuullisuus, energiankulutus ja kestävän käytön periaatteet. Järjestöissä pohditaan yhä useammin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti ilman, että kestävyyden näkökulma unohtuu. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä kestävä tekoälyn käyttö tarkoittaa käytännössä.
Kuva: Magnific
Onko tekoälyn käyttö kestävää, vaikka se kuluttaa energiaa?
Generatiivinen tekoäly on siirtynyt kokeiluista osaksi järjestöjen arkea. Tekoälyä hyödynnetään järjestöissä muun muassa viestinnässä, ideoinnissa, tekstien tiivistämisessä, tapahtumien suunnittelussa ja tiedon analysoinnissa. Usein tekoälyn käytön yhteydessä puhutaan tietoturvasta, eettisyydestä ja luotettavuudesta, mutta myös energiankulutuksesta ja kestävän kehityksen näkökulmista. Laurean ja Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttama Saavuta Äly -hanke (2024–2026) on kouluttanut järjestötoimijoita tekoälyn käyttöön jo puolentoista vuoden ajan, ja tekoälyn vastuullisuus ja ympäristövaikutukset ovat kiinnostaneet osallistujia ensimmäisistä tilaisuuksista alkaen.
Generatiivisen tekoälyn kyselyiden on arvioitu olevan energiaintensiivisempiä kuin tavallisten hakukonehakujen. Tekoälyn taustalla toimivat suuret datakeskukset tarvitsevat sähköä laskentaan ja jäähdytykseen, ja suurten kielimallien kouluttaminen kuluttaa myös merkittävästi energiaa. (Salmia 2025.)
Yksittäisen käyttäjän näkökulmasta olennaisempaa on kuitenkin pohtia, mihin tekoälyä käytetään ja millaista hyötyä sen avulla saavutetaan. Jos tekoäly auttaa vähentämään turhaa työtä, matkustamista, päällekkäistä tekemistä tai materiaalihukkaa, voi kokonaisympäristövaikutus olla positiivinen. Tekoälyn avulla voidaan siis pienentää muiden toimintojen ympäristövaikutuksia, vaikka teknologia itsessäänkin kuluttaisi energiaa.
Green ICT -keskustelussa puhutaankin yhä enemmän niin sanotusta kädenjäljestä eli siitä positiivisesta vaikutuksesta, jonka teknologia voi mahdollistaa (Lakanen & Partanen 2026). Myös Opetushallituksen tekoälysuositusten tausta-aineistossa muistutetaan, että tekoälyn kestävyyttä ei tulisi tarkastella pelkästään ekologisesta näkökulmasta. Kestävä kehitys muodostuu ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. (Opetushallitus 2025.) Tekoäly voi parantaa työn sujuvuutta, saavutettavuutta ja tehokkuutta sekä tukea työn laatua ja hyvinvointia. Kestävä tekoälyn käyttö tarjoaa keinoja vahvistaa näitä myönteisiä vaikutuksia. Keskeistä on tekoälyn tarkoituksenmukainen ja harkittu hyödyntäminen: sitä käytetään tukemaan organisaation perustehtävää, edistämään ihmislähtöistä toimintaa ja varmistamaan, että sen käytöstä syntyy aitoa lisäarvoa suhteessa käytettyihin resursseihin. Tällainen lähestymistapa tukee sekä sosiaalista kestävyyttä esimerkiksi paremman saavutettavuuden ja osallisuuden kautta että taloudellista kestävyyttä tehostamalla toimintaa ja kohdentamalla resursseja tarkoituksenmukaisesti. (OECD 2023.)
Järjestöissä nämä tekoälyn mahdollistamat positiiviset vaikutukset voivat tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoisten viestinnän tehostamista, yhteisöllisten tapahtumien suunnittelun tukemista, pitkien dokumenttien tiivistämistä tai saavutettavampien sisältöjen tuottamista.
Tekoälyn käytön kestävyyttä ei siis voida arvioida pelkästään sen energiankulutuksen perusteella. Merkityksellistä on myös se, miten teknologiaa käytetään, millaisia vaikutuksia sillä tavoitellaan ja millaista positiivista kädenjälkeä sen avulla voidaan saada aikaan yhteiskunnassa ja ympäristössä.
Miten tekoälyn ympäristövaikutuksia voidaan vähentää arjen työssä?
Kestävä tekoälyn käyttö ei ole vain tekninen kysymys, vaan osa organisaation toimintakulttuuria. Tekoälyn kestävyyteen voidaan vaikuttaa jo paljon ennen ensimmäistä käyttökertaa. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen TIEKEn mukaan vastuullinen tekoälyn käyttö alkaa hankintavaiheessa, jolloin organisaatio tekee valintoja käytettävistä palveluista, toimintatavoista ja käyttötarkoituksista. Tekoälyratkaisujen arvioinnissa suorituskyvyn, hinnan ja tietoturvan rinnalle tulisi nostaa myös ympäristövaikutukset. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sen pohtimista, tarvitaanko tehtävän ratkaisemiseen lainkaan tekoälyä, millainen tekoälyratkaisu on sopiva valittuun käyttötarkoitukseen ja kuinka laajasti sitä on tarpeen käyttää. (TIEKE 2026.)
Arjen työssä kestävää tekoälyn käyttöä voidaan edistää myös käyttämällä tekoälyä silloin kun siitä on aidosti lisäarvoa. Kaikki tehtävät eivät vaadi generatiivista tekoälyä, vaan joskus yksinkertainen tiedonhaku tai olemassa olevien työkalujen hyödyntäminen voi olla riittävä ratkaisu. Esimerkiksi pdf-tiedostosta voi hakea tietoa pdf-lukijaohjelman hakutoiminnolla, koko tiedostoa ei ole tarpeen syöttää tekoälylle. TIEKEn asiantuntijat korostavat, että tekoälyä kannattaa käyttää silloin, kun se tuottaa selkeää lisäarvoa suhteessa sen vaatimiin resursseihin. Kestävän käytön lähtökohtana onkin ongelman ratkaiseminen, ei teknologian käyttö sen itsensä vuoksi. (TIEKE 2026.)
Järjestöissä tämä voi tarkoittaa hyvin käytännönläheisiä kysymyksiä. Sen sijaan että yksittäinen työntekijä miettisi paljonko hänen keskustelunsa tekoälyn kanssa kuluttaa energiaa, kannatta ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä pohtimaan: Tarvitaanko tekoälyä tähän tehtävään? Tuottaako sen käyttö selkeää lisäarvoa? Voisiko sama tavoite toteutua yksinkertaisemmalla tavalla? Juuri tällaiset arjen valinnat muodostavat perustan kestävälle tekoälyn käytölle. Kestävyys ei synny yksittäisestä työkalusta, vaan siitä, miten ja mihin tarkoitukseen tekoälyä käytetään. Seuraavassa kuvassa 1 kestävyyden arviointi on tiivistetty kuuteen kysymykseen.
Kuva 1. Kuusi kysymystä kestävään tekoälyn käyttöön järjestöissä (kirjoittajan laatima yhteenveto lähteiden Lakanen & Partanen 2026 , Opetushallitus 2024, Salmia 2025 ja TIEKE 2026 pohjalta)
Kestävä tekoälyn käyttö tukee järjestöjen vaikuttavuutta
Kestävä tekoälyn käyttö kannattaa nähdä myös mahdollisuutena. Organisaatiot, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä harkitusti ja vastuullisesti, voivat rakentaa luottamusta sekä työntekijöiden, vapaaehtoisten että yhteistyökumppaneiden suuntaan.
Green ICT -keskustelussa on nostettu esiin ajatus siitä, että tulevaisuudessa kilpailuetua ei synny vain teknologian määrästä, vaan siitä, miten vastuullisesti ja vaikuttavasti sitä käytetään (Lakanen & Partanen 2026). Järjestötoimintaan tämä ajatus sopii hyvin. Monen järjestön toiminnan ytimessä ovat jo valmiiksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus. Tekoäly ei muuta näitä arvoja, mutta se voi tarjota uusia välineitä niiden toteuttamiseen.
Kestävä tekoälyn käyttö tarkoittaa sitä, että teknologia nähdään välineenä, ei itseisarvona. Tekoälyn käyttöä ei tarvitse nähdä ongelmana tai uhkana eikä kestävä tekoälyn käyttö tarkoita tekoälyn käytön minimointia. Päinvastoin: oikein hyödynnettynä tekoäly voi auttaa järjestöjä toimimaan tehokkaammin ja kohdentamaan rajallisia resurssejaan paremmin.
Järjestöjen ei siis tarvitse valita tekoälyn hyödyntämisen ja kestävyyden välillä. Tulevaisuuden kannalta olennaista on oppia yhdistämään nämä näkökulmat. Kun tekoälyä käytetään harkiten, läpinäkyvästi ja organisaation tavoitteista lähtien, siitä voi tulla väline, joka tukee sekä järjestöjen vaikuttavuutta että kestävän kehityksen tavoitteita.
Kirjoittajatiedot
Kirjoittaja toimii SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana. Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä työn ja organisaatioiden kehittämisessä. Hanke tukee työelämän muutokseen vastaamista, muutoskyvykkyyttä ja uusien toimintatapojen kehittämistä kokeilujen kautta sekä edistää saavutettavampia ratkaisuja arjen työhön. Hanke toteutetaan Uudellamaalla 1.11.2024–31.10.2026 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus ESR-rahoituksella.
Lähteet
