Epävarmuus ja jatkuva muutos ovat organisaatioille arkipäivää eikä yllätyksiltä voida välttyä. Toimintaympäristön muutoksia on yhä haastavampi ennakoida ja muun muassa teknologian nopea kehitys, tekoäly sekä geopoliittiset jännitteet haastavat organisaatioita aivan uudenlaisella tavalla. Toimintaympäristön muutostekijöiden ja megatrendien tarkastelu on organisaatioille tärkeää, mutta yhtä tärkeäksi tässä tilanteessa nousee organisaation sisäinen uusiutumiskyvykkyys ja siitä huolehtiminen.

Kuva: Freepik

Uusiutumiskyky on organisaatioiden elinehto

Ilman uusiutumiskykyä yrityksen on vaikea pärjätä kovassa kilpailussa ja muuttuvassa maailmassa. Jos yritys ei uusiudu, edessä saattaa olla yrityksen toiminnan lopettaminen. Uusiutumiskyky vaatii organisaatiolta ja yksilöltä valmiutta oppia uusia asioita.

Yrityksen tai muun organisaation uusiutumiskyvyllä on todettu olevan yhteys sen kassavirtaan, kannattavuuteen ja tuottavuuteen. Näitä yhteyksiä tärkeämpää on kuitenkin se, että uusiutumiskyky antaa organisaatioille valmiuksia toimia ja menestyä muuttuvassa maailmassa (Työterveyslaitos 2018).

Eri toimialoilla muutokset tapahtuvat eri nopeudella. Pärjätäkseen nopeassa muutoksessa yritysten on pitänyt kehittää prosessit ja työkaluja ennakointityöhön. Nopeat muutokset edellyttävät nopeaa reagointia muuttuneeseen tilanteeseen. Yrityksen sisäisillä koulutuksilla halutaan jakaa nopeasti uutta tietoa organisaation sisällä, jotta uuden asian osaaminen on laajempaa organisaation sisällä. Tämä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja yksilöiden resilienssiä muutoksen keskellä.

Organisaation uusiutumiskyky edellyttää erilaisia kyvykkyyksiä

Organisaation kyvykkyydellä tarkoitetaan mitä organisaatio osaa ja kykenee tekemään, ei yksittäisten työntekijöiden osaamista. Organisaation kyvykkyydet voidaan jakaa useisiin erilaisiin kyvykkyyksiin, mutta ne viittaavat kuitenkin samaan asiaan eli niihin kaikkiin resursseihin, jotka mahdollistavat organisaation menestymisen (Oiva 2007; Ohrankämmen 2022).

Kynnyskyvykkyydet ovat tiedot, taidot ja organisaatiossa oleva osaaminen ja ne ovat samalla toimialalla toimiville organisaatioille samoja toiminnan edellyttämiä tukikyvykkyyksiä. Ydinkyvykkyydet ovat organisaatiokohtaisia strategisia kyvykkyyksiä, joiden avulla organisaatio saavuttaa asettamansa tavoitteet ja menestyksen markkinoilla. Kyvykkyydet yleisesti auttavat organisaatioita tekemään asiat oikein. Dynaamiset kyvykkyydet puolestaan auttavat organisaatioita tekemään oikeita asioita (Ohrankämmen 2022).

Organisaation tulee ymmärtää liiketoimintamahdollisuudet sekä osata tarttua uusiin mahdollisuuksiin tehokkaasti. Tämä edellyttää organisaatioilta osaamisen kehittämistä ja laajentamista sekä uusien asioiden oppimista (Kinanen 2023).

Osaamis- ja oppimisstrategiassa kuvataan mitä osaamista organisaatio tarvitsee nyt ja etenkin tulevaisuudessa sekä sen, miten kyseinen osaaminen hankitaan. On myös hyvä miettiä miten oppimisen lisäksi tulisi toimia siten, että oppimisen avulla voidaan tuottaa muita organisaatiolle tärkeitä menestystekijöitä kuten tehokkuutta, innovaatioita, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Lähtökohtana strategialle on kuitenkin tulevaisuuden toimintaympäristön hahmottaminen. Nyt jos koskaan osaaminen vanhenee huimaa vauhtia ja uuden oppiminen koko ajan on jo pakollista kilpailukyvyn ylläpitämiseksi (Otala & Meklin 2021).

MPS johtajuustutkimuksen mukaan, kun osaamiset on määritelty selkeästi strategiassa, johdolla ja henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys organisaation kriittisistä osaamisista (Mäkelä 2024).

Ennakointi auttaa organisaatioita tunnistamaan mahdolliset riskit ja mahdollisuudet

Ennakointityö antaa organisaatiolle tietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat muutoksia joihin organisaation on hyvä valmistautua ja reagoida. Ennakoinnin avulla voidaan tunnistaa muutoksen aiheuttamia mahdollisia riskejä ja sen tuomia mahdollisuuksia. Kun ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti päätöksenteossa, voidaan tulevaisuuden suuntiin pyrkiä vaikuttamaan sen sijaan, että ajaudutaan tilanteeseen, johon ei ole varauduttu (Laitinen & Unkari-Virtanen 2024).

Ennakointia tulisi tehdä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä. Oleellista on, että sitä tehdään systemaattisesti. Alkuun pääsee jo ihan seuraamalla organisaation toimintaympäristöä, uutisia sekä pohtimalla mitä sieltä saatava informaatio tarkoittaa omalle organisaatiolle ja millaisia vaikutuksia niillä on organisaation toimintaan (Laitinen & Ketonen-Oksi 2024).

Yksinkertainen tapa aloittaa ennakointityö on perehtyä ennakoinnin käsitteisiin ja tietolähteisiin. Useat eri tahot tuottavat valtakunnallisesti säännöllisesti päivittyvää ennakointitietoa hyödynnettäväksi tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltaessa. Lisäksi on myös hyvä perehtyä saatavilla oleviin ennakoinnin työkaluihin, joiden avulla olemassa olevaa ennakointitietoa on mahdollista tulkita ja hyödyntää (Tulevaisuudenosaaminen.fi 2025).

Jatkuva ennakointi parantaa yrityksen päätöksentekoa ja valintojen tekemistä muuttuvilla markkinoilla. Edelläkävijäyritykset ennakoivat ja suunnittelevat yrityksen toiminta pitkälle tulevaisuuteen pohtien yrityksen strategisia kyvykkyyksiä. Strategiset kyvykkyydet ovat välttämättömiä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi ja ne varmistavat kilpailukyvyn saman toimialan organisaatioiden kesken. Strategian toimeenpanosuunnitelma perustuu niihin (Oiva 2007).

Kriittiset tulevaisuuden taidot ja osaaminen – jatkuva oppiminen mahdollistaa yksilöiden osaamisen kehittymisen

Työelämän kiihtyneen muutosvauhdin vuoksi tänä päivänä kriittisiä taitoja kuvataan sanoilla metataidot tai työelämätaidot. Työntekijöiltä odotetaankin erityisesti ketterää oppimista koko työuran ajan. Ketterän oppimisen keskeisiä taitoja ovat itsensä johtamisen taito, tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot, työssäoppimisen taidot ja menetelmät, ajatteluntaidot, joihin sisältyvät ongelmanratkaisu ja luova ajattelu, sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot sekä digitaidot (Otala & Meklin, 2021).

Yksilön kyvykkyydet muodostuvat ammatillisesta osaamisesta, työelämätaidoista ja metataidoista. Yksilö tunnistaa oman osaamisprofiilinsa eli vahvuutensa, kiinnostuksen kohteet ja osaamisen puutteet. Hän on ketterä oppija, joka on utelias ja omaksuu uusia taitoja. Kyvykkyyksien avulla hän oppii, soveltaa oppimaansa, viestii ja kykenee toimimaan työyhteisössä muiden kanssa.

Ennakointi yksilön kannalta auttaa kestävän uran rakentamista muuttuvassa työelämässä. Hän pohtii omia arvoja ja uratoiveitaan, seuraa toimialan suuntauksia ja tunnistaa mahdollisuuksiaan ja riskejä.

Työelämätaidot ovat siirrettäviä ja laaja-alaisia taitoja, jotka auttavat yksilöä rakentamaan uraa, joka kestää muutoksia ja menestymään työtehtävästä riippumatta. Työelämän tärkeimpiä taitoja yksilölle ovatkin oppimiskyky, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, itsensä johtaminen, kyky hyödyntää teknologiaa sekä muutosjoustavuus ja resilienssi. Nämä taidot kulkevat yksilön mukana riippumatta organisaatiosta (Otala & Meklin 2021).

Jatkuva oppiminen tarjoaa yksilölle mahdollisuuden ylläpitää omaa oppimiskykyään ja hankkia uutta osaamista läpi uran ketterästi.

Lopuksi

Organisaation uusiutumiskyky erottaa sen alalla toimivista kilpailijoista ja mahdollistaa ennakoivan ja tulevaisuuteen varautuvan toiminnan. Uusiutumiskyvykkyys edellyttää organisaatiolta erilaisia kyvykkyyksiä.  Ennakointityössä tärkeää on jatkuvuus ja systemaattisuus sekä olemassa olevan ennakointitiedon löytäminen ja hyödyntäminen organisaation tarpeisiin.

Uusiutumiskyky sekä riittävä ammatillinen osaaminen organisaatiossa ovat sekä organisaation, että yksilön kannalta oleellisia. Yksilön on hyvä huolehtia osaamisen kehittämisestä läpi työuran. Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet mahdollistavat nopean ja ketterän tavan laajentaa ja syventää olemassa olevaa osaamista sekä hankkia uutta osaamista.

AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä hankkeen päämääränä on vahvistaa ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi. Hanke on aktiivinen 4/2025–3/2027 ja Euroopan unionin osarahoittama.

Lähteet

• Laitinen, J. & Ketonen-Oksi, S. 2024. Puhetta ennakoinnista: Miten ennakointiin kannattaa tarttua pk-yrityksissä? Viitattu 31.3.2026.
• Kinanen, H. 2023. Dynaamisten kyvykkyyksien rakentaminen digitaalista transformaatioita varten. Kohti yhtenäistä viitekehystä. Viitattu 31.3.2026.
• Laitinen, J. & Unkari-Virtanen, L. 2024. Puhetta ennakoinnista – Miksi yritysten kannattaa ennakoida? Saatavissa: Value-hanke: Puhetta ennakoinnista – miksi yritysten kannattaa ennakoida? Viitattu 31.3.2026.
• Mäkelä, N., 2024. Menestyvän johtajan osaaminen? MPS Johtajuustutkimus 2024. PowerPoint Presentation.
• Ohrankämmen, M. 2022. Strategiset kyvykkyydet. Vaasan yliopisto. Saatavissa: Strategiset kyvykkyydet. Viitattu 31.3.2026.
• Oiva, A. 2007. Strategiakeskeinen kyvykkyyden johtaminen ja organisaation strateginen valmius. Viitattu 31.3.2026.
• Otala, L. & Meklin, S. 2021. E-kirja. Ketterä oppiminen 2 – Strategiasta käytäntöön. Kauppakamari.
• Tulevaisuudenosaaminen.fi, 2025. Viitattu 31.3.2026.
• Työterveyslaitos 2018. Saatavissa: Uudistumiskyky on taito, joka auttaa pärjäämään muuttuvassa maailmassa | Työterveyslaitos. Viitattu 31.3.2026.